Kirjoittajalta Synkeä yksinpuhelu

Pääministerivaali ja ulkopolitiikka

Suomessa käydään eurovaalien lisäksi kaksi, ehkä merkittävämpää, vaalia tänä keväänä. Sekä kokoomus että sosialidemokraatit tulevat valitsemaan uuden puheenjohtajan, jonka johdolla päähallituspuolueet yrittävät saada hyvät tulokset ensi kevään vaaleissa. Näissä vaaleissa äänivaltaa käyttävät ainoastaan puoluekokousedustajat. Koska Suomen ulkopolitiikkaa johtaa uuden perustuslain mukaan hallitus – yhteistyössä presidentin kanssa – prosessilla ja tuloksella on merkitystä myös ulkopolitiikan kannalta. Kuitenkin kaikissa kolmessa vaalissa ulkopolitiikka, ja erityisesti perinteinen ’ulko- ja turvallisuuspolitiikka’, jäänee kiivaimman keskustelun ulkopuolelle huolimatta aiheen kasvaneesta merkityksestä Ukrainan kriisin seurauksena. Seuraavassa Ulkopolitist keskittyy puhtaaseen spekulaatioon ulkopolitiikan roolista seuraavan pääministerin, ja Suomen ulkopolitiikan pätkäjohtajan, vaalissa. Suoranaisesti ulkopolitiikka ei muutu huolimatta pääministerin henkilön vaihtumisesta. Vuotava six-pack,...

Lue lisää

Nigel Faragen jytky?

26 miljoonaa työtöntä eurooppalaista haluaa sinun työpaikkasi. Tämä on yksi Nigel Faragen johtaman United Kingdom Independence Partyn (Ukip) tiistaina julkaistun eurovaalikampanjan iskulauseista. Uudet kyselyt antavat Ukipille 27% äänistä, jonka takia ei ole mahdotonta että puolue menisi Labourin (tällä hetkellä 30%) ohi suurimmaksi puolueeksi. Konservatiivit ovat kaukana kolmantena 22%:n kannatuksellaan, ja liberaalidemokraattien ennustettu 8%:n kannatus voi johtaa puolueen karsiutumiseen Euroopan parlamentista. Onko tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa ja EU:sta eroamista ajava Farage oikeassa sanoessaan, että Ukipin vaalimenestys tulisi johtamaan poliittiseen maanjäristykseen? Lyhyesti vastaus on ei. Huolimatta Ukipin todennäköisestä veret seisauttavasta vaalijytkystä, puolue on pitkälti yhden asian liike ja on epätodennäköistä että sen kannatus yltäisi läheskään...

Lue lisää

Timo Soinin Nato-optiot

Suomalaisen turvallisuuspoliittisen keskustelun klassikko, Nato-optio, on tehnyt näyttävän paluun Krimin kriisin jälkimainingissa. Timo Soini kirjoitti viime viikolla julkaistussa Peruspomo kirjassaan olevansa tyytyväinen siihen, että Suomella on yhä olemassa optio Natoon liittymiseen. The Ulkopolitist pohtii tänään sitä onko ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja oikeassa, ja onko Nato-optiosta puhuminen ylipäätänsä järkevää. Nato-option käsite tulisi erottaa yleisestä keskustelusta siitä, voiko Suomi liittyä halutessaan puolustusliitto Naton jäseneksi. Esimerkiksi ulkoministeri Erkki Tuomioja ja pääministeri Jyrki Katainen ovat molemmat viime päivinä todenneet että Suomi voi halutessaan liittyä Naton jäseneksi. Myös nykyinen turvallisuuspoliittinen selonteko vuodelta 2012 toteaa aiempien tapaan että Suomi ’ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä’. Kuitenkin viime kädessä Soinin...

Lue lisää

Kremlin vaihtoehdot

Tänään aamulla Kremlissä tai todennäköisemmin Novo-Ogarjovon datsalla Moskovan lähistöllä joukko keski-ikäisiä miehiä juo teetä hieman kireässä ilmapiirissä. Paikalla ovat varmaan Vladimir Putinin lisäksi ainakin presidentinhallinnon päällikkö Sergei Ivanov ja puolustusministeri Sergei Soigu. Ehkä myös pääministeri Dmitri Medvedev ja ulkoministeri Sergei Lavrov on kutsuttu paikalle. Huoneen ulkopuolella odottelevat raporttien kanssa kenties pääesikunnan päällikkö Valeri Gerasimov sekä ulkomaantiedustelun johtaja Mihail Fradkov. Keskustelun aihe lienee perin selvä: mitä tehdä Ukrainan kanssa? The Ulkopolitist pyrkii tässä artikkelissa taustoittamaan Ukrainan kriisiä yrittämällä arvioida Kremlin tämänhetkisiä vaihtoehtoja ja ajattelua Venäjän politiikan taustalla. Ensimmäinen vaihtoehto on että Venäjä kuuntelee länttä ja Ukrainan väliaikaishallitusta ja lopettaa Krimin...

Lue lisää

Puolustuspolitiikan vaihtoehdot?

Suomen puolustuskyky on herättänyt viime aikoina keskustelua. Puolustusvoimat haluaa lisää määrärahoja kalustonsa uusimiseen, ja 80% ammattiupseereista ei pidä Suomen puolustusta uskottavana. Unto Hämäläinen kuitenkin kertoo Helsingin Sanomissa että puolustusministeri Carl Haglund ei halua itsenäistä selvitystä asiasta. Tämä kirjoitus yrittää auttaa puolustuspoliittisen keskustelun avaamista, hieman puolivallattomasti, käymällä läpi kaikki Suomen puolustuspolitiikan vaihtoehdot. Ei-niin-vakava ajatusleikki auttaa kenties ymmärtämään paremmin suomalaisen puolustuspoliittisen keskustelun implisiittisiä hiljaisia taustaoletuksia, ja siten kenties avittaa parempien puolustuspoliittisten ratkaisujen erottamisessa huonommista.  Kaksi seireeniä Helpoin puolustuspoliittinen ratkaisu olisi tietysti pasifismi. Väkivallaton vastarinta ei kuitenkaan historiallisesti ole ollut kovin toimiva ratkaisu miehityksen vastustamisessa. Myös viime vuosisadan historiassa toistuneet valtavan mittaluokan...

Lue lisää