Toiselle kierrokselle menee, mutta presidentti Erdoğanilla on henkinen etulyöntiasema

Kirjoittajan henkilökuva
Niko Järvi | 16.05.2023
Tekstiartikkelin kuva.

Turkin vaaleissa presidentti Recep Tayyip Erdoğan pitkälti säilytti oman vahvan kannatuksensa edellisiin vaaleihin verrattuna. Parlamenttivaaleissa valtapuolue AKP liittolaisineen sai jälleen enemmistön kansanedustajia. Innostavien ja rajujenkin vaalikampanjoiden jälkeen oppositiolle povatut korkeat kannatusluvut eivät käyneet toteen. Presidentinvaaleissa nähdään kuitenkin toinen kierros 28.5.2023.

Turkissa pidettiin 14.5.2023 presidentin- ja parlamenttivaalit. Vaalikampanjoissa joitain koettuja häirintätapauksia lukuun ottamatta itse äänestyspäivä oli rauhallinen. Ääntenlaskentaa seuratessa hämmennystä aiheutti tulosten eroavaisuus toisistaan. Erot riippuivat tiedotusvälineiden poliittisesta kannasta. Hallintoa tukevissa lähteissä Erdoğan oli koko illan selvästi pääoppositiopuolue CHP:n Kemal Kılıçdaroğlua edellä. Opposition tilastoissa tilanne taas oli tiukempi. Lopulta tulokset olivat samat. Erdoğan sai äänistä 49,5 ja Kılıçdaroğlu 44,9 prosenttia. Ääntenlaskenta sujui poikkeuksellisen hitaasti AKP:n vaalivirkailijoiden vaadittua lukuisia tarkistuslaskentoja äänestyspaikoilla, joissa opposition äänisaalis oli hyvä. 

Vaalit ovat kansanäänestys Erdoğanin hallinnon jatkosta ja myös Turkin tulevaisuuden suunnasta. On kuitenkin tärkeä huomata, että mikäli valta vaihtuisi, aivan kaikki ei kääntyisi päälaelleen esimerkiksi opposition hajanaisuuden ja AKP:n vaaliliiton parlamenttiin saaman enemmistön vuoksi. Toisaalta oppositio on luvannut palauttaa maahan demokratian, riippumattoman median sekä oikeuslaitoksen. Monissa ilmiöissä on kyse syvällä olevista rakenteellisista ongelmista. Turkissa nämä eivät ole vain Erdoğanin valtakauden tunnusmerkkejä, ja siksi niitä ei korjata noin vain.

Vaalit ovat kansanäänestys Erdoğanin hallinnon jatkosta ja myös Turkin tulevaisuuden suunnasta. Klikkaa twiitataksesi!

Erdoğanin vahvoilla tukialueilla Turkin sisäosissa ja Mustanmeren rannikolla hänen kannatuksensa laski vain muutaman prosentin. Siellä menetetyt äänet näyttävät menneen voimakkaasti kansallismieliselle Sinan Oğanille, eivät Kılıçdaroğlulle. Samoilla alueilla vastaavasti AKP:n kannatus on laskenut paikoitellen jopa yli 15 prosenttia ja CHP:n kasvanut. Tämä kertoo yksinkertaisesti siitä, että Erdoğan on puoluettaan suurempi hahmo. Osa AKP:n äänistä on myös valunut heidän konservatiivisille vaaliliittolaisilleen ja pakolaisvastaiselle Zafer-puolueelle (Voitto). Luotto valtapuolueeseen on rapistunut jo aiemmissakin vaaleissa. Täytyy silti muistaa, että luottamus on vieläkin suuri AKP:n kannatuksen ollessa useissa maakunnissa yli puolet äänimäärästä.

On kommentoitu, että kannatusmittauksia tekevät tutkimuslaitokset olivat niin väärässä, että he ovat vaalien todellisia häviäjiä. Viimeisimmissä mittauksissa jopa Kılıçdaroğlun voitto ensimmäisellä kierroksella näytti mahdolliselta. Tämä kyllä sitten riippuu täysin mediasta ja lähteestä. Jos katsotaan keskiarvoja, niin kamppailu on ollut Turkissa tehdyissä mittauksissa pääosin tasaväkistä tai jopa niukasti Erdoğanin eduksi. Suurin osa mittauksia tekevistä tutkimuslaitoksista on poliittisesti jonnekin päin kallellaan. Sekä opposition että Turkin hallinnon tarkoituksena on nostaa innostusta ja lisätä uskoa omaan leiriin. Tämän ei pitäisi Turkkia seuraavalle tulla yllätyksenä. Kansainvälisessä – ja Suomenkin mediassa – ehdittiin innostua mahdollisesta opposition valtaan noususta. Tämä ehkä kertoo siitä, että länsimainen media helpommin tarttuu näkemyksiin, jotka ovat lähellä tuttua maailmankatsomusta.

Parlamenttivaalien taistelupari AKP ja CHP

Sunnuntain parlamenttivaaleista löytyy sekä häviäjä että epäonnistuja. Häviäjä on AKP, joka sai parlamenttivaaleissa noin seitsemän prosenttia pienemmän äänisaaliin kuin vuoden 2018 vaaleissa. Nyt AKP sai 35,5 prosenttia äänistä, kun taas vuosina 2011 ja 2015 luku oli likellä 50 prosenttia. 

Epäonnistuja on CHP, sillä se ei pystynyt laajentamaan kannattajakuntaansa pyrkimyksistä huolimatta. Kannatus parlamenttivaaleissa jäi odotuksia pienemmäksi. 25,3 prosentin tuloksella parannusta edellisiin vaaleihin tuli vain vajaa kolme prosenttia. Kılıçdaroğlun hyvä kannatus ei näkynyt hänen puolueensa kannatuksessa oikeastaan yhtään. 

Toisella kierroksella Erdoğanilla on etulyöntiasema Kılıçdaroğluun nähden. Parlamentin enemmistö on turvattu ja kaula ensimmäisen kierroksen perusteella on istuvan presidentin hyväksi hieman vajaat viisi prosenttia. Klikkaa twiitataksesi!

Liian hajanainen CHP-johtoinen kuuden puolueen Millet-vaaliliitto oli lopulta riippakivi pääoppositiopuolueelle. Presidentinvaaleissa se toimi, sillä tavoitteena Erdoğanista eroon pääseminen oli riittävä yhdistävä tekijä liiton sidosaineeksi. AKP:stä lähteneiden poliitikkojen Gelecek- (Tulevaisuus) ja DEVA-puolueet (Demokratia ja edistys) olivat osa vaaliliittoa. Molempien puolueiden ajateltiin saavan joitakin prosentteja vaaleissa, mikä olisi ollut aika varmasti AKP:ltä pois, mutta näyttää siltä, että kannatusta tuli mitättömän vähän. Ehdokkaat laitettiin suoraan CHP:n listoille, mikä hälvensi puolueiden omaa ideologiaa ja karkotti uskonnollis-konservatiivisia äänestäjiä. Paikallisesti nimekkäät ehdokkaat ovat tosin voineet viedä ääniä AKP:lta, mutta ei suuressa määrin. Tämä näkyy myös kokonaistuloksessa. 

AKP:hen pettyneen uskonnollis-konservatiivisen äänestäjän tieto siitä, että annettu ääni menee lopulta kuitenkin CHP:n hyväksi, tekee äänen antamisen jollekin opposition vaaliliiton puolueelle hyvin vaikeaksi. Tämä johtuu siitä, että aatteellisesti AKP ja CHP edustavat miltei ääripäitä. 

Erdoğania äänestäneillä ei ollut saman aatemaailman omaavaa uskottavaa toista vaihtoehtoa ja sama pätee Kılıçdaroğluun. Esimerkiksi kurdit eivät asettaneet omaa ehdokastaan. Ilman kurdeilta tullutta noin kymmenen prosentin äänisaalista Kılıçdaroğlun kannatus ei eroaisi paljoa vuoden 2018 presindentinvaaleista, jolloin CHP:n Muharrem Ince sai 30,6 prosenttia äänistä.

Panokset kovenee toiselle kierrokselle

Toisella kierroksella Erdoğanilla on etulyöntiasema Kılıçdaroğluun nähden. Parlamentin enemmistö on turvattu ja kaula ensimmäisen kierroksen perusteella on istuvan presidentin hyväksi hieman vajaat viisi prosenttia. Saman verran on jaossa, eikä ole todennäköistä, että suurissa määrin kummastakaan leiristä toiseen hypättäisiin. Äärikansallismielisten ehdokas Sinan Oğanille menneet noin viisi prosenttia ovat tärkeät. Hän tulee käyttämään asemaansa häikäilemättömästi hyväkseen, esimerkiksi vaatimalla valtionhallinnossa korkeaa virkaa riippumatta siitä, kumman puolelle asettuu. Hän on esimerkiksi luvannut tukea oppositiota, jos kurdien kanssa ei tehdä yhteistyötä. Kurdeilta Kılıçdaroğlulle tullutta äänimäärää ei ole kylläkään varaa hukata. Ei ole myöskään syytä olettaa, että Oğania ensimmäisellä kierroksella kannattaneet suoraan toteuttaisivat hänen suositustaan seuraavalla kierroksella. 

Toisen kierroksen vaalikamppailun ratkaisijoita tulevat olemaan Oğania äänestäneet, Erdoğanin ja Kılıçdaroğlun vaalikampanjoiden onnistuminen, ensimmäisellä kierroksella äänestämättä jättäneet ja eri syistä hylätyt äänet, joita oli yli miljoona. Nähtäväksi jää, nouseeko äänestysaktiivisuus sunnuntain noin 87 prosentista entisestään. On mahdotonta tietää, kummalle ehdokkaalle nämä äänet menisivät.  

Muuttuuko mikään?

Mikäli Erdoğan vaalien seuraavalla kierroksella voittaa, hän saa vahvan valtakirjan jatkaa aikaisempia toimiaan. Tällöin on todennäköistä, että Turkin hallinto esimerkiksi rajoittaisi sanan- ja medianvapautta entisestään sekä vaikeuttaisi opposition toimintaa varmistaakseen voittonsa tulevissakin vaaleissa. Mikäli taas opposition ehdokas Kılıçdaroğlu voittaa, hän saa kumppanikseen hallituksen, jonka kanssa on mahdoton työskennellä. Poliittisen päätöksenteon lamaantumisen takia voitaisiin nähdä myös uudet presidentinvaalit jopa lyhyen ajan sisään. Toisaalta Kılıçdaroğlu lupasi kampanjassaan palauttavansa parlamentille sille kuuluvan päätäntävallan. Silloin tämä tarkoittaisi vallan palauttamista AKP:lle, joka vaikuttaa erittäin epätodennäköiseltä.

Opposition tuhannen taalan paikka tuli ja meni parlamentin enemmistön lipsahdettua nykyisille valtaa pitäville. Klikkaa twiitataksesi!

Opposition tuhannen taalan paikka tuli ja meni parlamentin enemmistön lipsahdettua nykyisille valtaa pitäville. On myös olemassa mahdollisuus, että Kılıçdaroğlun ei anneta voittoaan lunastaa vaikka hän tulisi ensimmäisenä maalin toisella kierroksella, keinot siihen kyllä nykyhallinnon käsistä löytyvät. Ongelmat Turkin taloudessa eivät tälläkään kertaa vaikuttaneet suuresti äänestyskäyttäytymiseen. Se kertoo esimerkiksi identiteettipolitiikan menevän kansan silmissä tärkeämmälle sijalle. On huomionarvoista, että Erdoğanin kannatus ei laskenut niin paljoa kuin etukäteen uumoiltiin, mikä takaa hänelle vahvan henkisen etulyöntiaseman presidentinvaalien toiselle kierrokselle.

__

Kirjoittaja: Niko Järvi

Editoija: Reetta Delás Näsi

Kielenhuolto: Anna Kananen