Latinalaisen Amerikan oikeistopuolueiden viime vuosien vaalikampanjoita yhdistää yksi nimi: Fernando Cerimedo. Argentiinalainen mysteerimies on muun muassa Brasilian presidentti Lulan lokaamiskampanjan takana. Cerimedo on yhdistetty myös Argentiinan presidentti Javier Milein vaalikampanjaan sekä Chilen oikeistoon.

Tammikuun kahdeksantena vuonna 2023 joukko Brasilian presidentinvaaleissa hävinneen Jair Bolsonaron kannattajia hyökkäsi kolmeen liittovaltion hallituksen rakennukseen tavoitteenaan syrjäyttää uudelleen valtaan täpärästi valittu presidentti Luis Inácio Lula da Silva. 

Mielenosoittajat perustelivat tekoaan verkossa levinneillä uutisilla vaalivilpistä. Yhtenä vaalivilppihuhun primus motoreista pidetään argentiinalaislähtöistä Fernando Cerimedoa. Hän on yksi oikeistolaisen median La Derecha Diarion (vapaasti suomennettuna Oikea päivä) perustajista. Medialla on viestipalvelu X:ssä lähes 500 000 seuraajaa. 

Syytökset huhun liikkeellepanosta viittaavat Cerimedon marraskuussa 2022 pitämään suoratoistoon, jossa hän totesi, että uudemmissa ja vanhemmissa sähköisissä äänestysjärjestemissä on eroja, ja väitti vanhempien äänestysjärjestelmien suosivan da Silvaa. Brasilia otti sähköisen äänestysjärjestelmän käyttöön vuonna 1996. Lähes 400 000 ihmistä näki videon ennen kuin Brasilian vaalituomioistuin vaati sen poistamista. Brasilian vuoden 2022 vaaleissa ei havaittu vaalivilppiä. 

Vuonna 2023 Brasilian korkein oikeus määräsi Jair Bolsonaron kahdeksan vuoden vaalikieltoon muun muassa vallankaappausyrityksestä. Bolsonarolle tapahtunut saattaa olla jonkinlainen este tai hidaste, mutta Fernando Cerimedon uraan tällä ei tunnu olevan vaikutusta. Helmikuussa 2025 Brasilian yleinen syyttäjä nosti virallisen syytteen Bolsonaroa ja kolmeakymmentäkolmea muuta vastaan vallankaappausyrityksen valmistelusta. Cerimedo ei kuulunut syytettyjen joukkoon. 

Hondurasilaisen uutismedian Contracorrienten mukaan Cerimedo on todennut olevansa “rakastetuin argentiinalainen Brasiliassa” ja että “monet pelkäävät sanoa olevansa äärioikeistolaisia, mutta minä en”. 

Kuka Cerimedo on?

Fernando Cerimedo tuntuu ilmestyneen kuin tyhjästä. Hänen tiedetään olevan digitaalisen ja poliittisen markkinoinnin kursseja tarjoavien Numen Publicidadin ja Academia Numenin takana. Numen mainostaa tarjoavansa kursseja Argentiinassa, Meksikossa, Yhdysvalloissa, Puerto Ricossa ja Dominikaanisessa tasavallassa. 

Cerimedon tiedetään syntyneen Argentiinan Mar del Platassa, mutta edes syntymävuotta ei löydy helpolla. Vuonna 2023 ilmestyneen artikkelin mukaan hän oli tuolloin 42-vuotias. Tällä hetkellä hän olisi siis 43- tai 44-vuotias. Omien sanojensa mukaan Cerimedo on opiskellut Harvardissa, ja hän väittää olleensa mukana Barack Obaman presidentinvaalikampanjassa. Kummastakaan ei ole löytynyt todisteita. Sen sijaan Contracorriente löysi tietoja siitä, että Cerimedo olisi toiminut taksikuskina Mar del Platassa sekä yläasteen opettajana Buenos Airesissa. 

Politiikan kannuksensa Cerimedo ansaitsi olemalla perustamassa peronistinuorten digitaalista kampanjaa vuonna 2019 La Matanzassa, joka on yksi Argentiinan köyhimmistä alueista. Peronismi liitetään usein vasemmistopopulismiin, vaikka ideologiaa on vaikeaa asettaa täysin oikeisto–vasemmisto-akselille. Entisten presidenttien Nestor Kirchnerin ja Cristina Fernández de Kirchnerin edustaman peronismin, jota kutsutaan kirchnerismiksi, katsotaan yleensä olevan peronismiaatteen vasemmistolaisempaa laatua. La Matanza on erityisesti kirchnerismin ydinaluetta. Sen äänestysalueella työskennelleet kiittelivät Cerimedoa tämän asiantuntemuksesta nimenomaan sähköisessä vaikuttamisessa. 

Jossain vaiheessa Cerimedo on ilmeisesti tutustunut Eduardo Bolsonaroon, juristiin ja poliitikkoon, joka sattuu myös olemaan Jair Bolsonaron poika. Cerimedo kertoo tutustuneensa nuorempaan Bolsonaroon heidän opiskellessaan Harvardissa, mutta Contracorriente ei löytänyt tästäkään mitään todisteita. 

Cerimedolla on ollut sormensa pelissä myös muissa Latinalaisen Amerikan maissa. Esimerkiksi Chilessä äänestettiin vuonna 2020 siitä, pitäisikö maan perustuslaki uudistaa. Chilen perustuslaki on entisen diktaattori Augusto Pinochetin ajoilta. Vaikka lakia on uusittu useita kertoja diktatuurin ajoista, on siinä paljon elementtejä, jotka estävät taloudellisten ja sosiaalisten uudistusten toteuttamista. Vuoden 2020 äänestyksen aikana Mercurio-sanomalehti julkaisi Numenin tutkimuksen, jossa yhtiön mukaan olisi haastateltu yli 18 000 chileläistä. Tutkimuksen mukaan Chilen perustuslain uudistuksesta päättänyt kansanäänestys olisi ollut tiukempi kuin se todellisuudessa oli. Itse perustuslain uudistus sai selkeän tuen taakseen, mutta uudistuksen sisällöstä ei ole päästy yksimielisyyteen. Ilmeisesti tutkimuksen julkaisun tavoitteena oli kylvää epäilyksiä äänestystä kohtaan.

Cerimedon vaikutus Argentiinan politiikkaan

Cerimedo on siirtynyt uransa aikana vasemmalta oikealle. Hän tarjoutui työskentelemään Argentiinan presidentinvaalien ehdokkaalle Javier Mileille ilmaiseksi, ja Milei nimitti hänet kampanjansa viestintäpäälliköksi. Cerimedo on perustellut loikkaansa oikeistoon rakkaudella: “Vaimoni on Javier Milein suuri fani.” 

Milein presidentinvaalikampanja perustui siihen, että hän – leijonamainen (Milein tavaramerkki on hänen pörröinen hiuspehkonsa) radikaali ekonomisti – on Argentiinan valtarakenteiden ulkopuolinen toimija, joka haluaa pistää maan asiat kuntoon. Milei esittää itsensä mielellään politiikan ulkopuolisena, aivan kuten moni muukin oikeistopopulisti. Hänen kampanjansa puri hyvin inflaation kurittamassa Argentiinassa. Milei julistikin useissa tilaisuuksissa tulleensa herättämään leijonia, ei kaitsemaan lampaita. 

Milein kampanja keräsi huomiota erityisesti sosiaalisessa mediassa. Kolmasosa Argentiinan väestöstä on alle 29-vuotiaita ja saa tietonsa pääasiallisesti sosiaalisesta mediasta. Sosiaalisen median kanavista Milei dominoi erityisesti nuorten suosimia Instagramia ja TikTokia. Argentiinan sosiaalisen median kanavien analyysi on osoittanut, että esimerkiksi nuorten hylkäämä Facebook olisi enemmän peronistien hallussa. 

Javier Mileille on myös perustettu useita fanikanavia, jotka jakavat ahkerasti Milein viestejä eteenpäin. Esimerkiksi Instagramin fanikanava @elpelucamilei’llä on yli 1,4 miljoonaa seuraajaa. Tililtä löytyy muun muassa videoita, joissa Milei haukkuu muita poliitikkoja sekä journalisteja. Myös Milein omat tilit suoltavat populistisia sisältöjä, jotka jakavat ihmiset meihin ja muihin. 

Milein kampanja selkeästi onnistui: hän nimittäin voitti myös sellaisilla alueilla, joissa hän ei koskaan fyysisesti käynyt vaalikampanjansa aikana. Siinä missä perinteisessä vaalityössä kohdataan ihmisiä turuilla ja toreilla, tavoittavat sosiaalisen median tilit ihmisiä paljon tehokkaammin. 

Milein erilaiset tempaukset ovat herättäneet keskustelua algoritmien vallasta: kun Javier Milei riehuu moottorisahan kanssa Argentiinan pääkaupungin Buenos Airesin kaduilla, herättävät hänen toimensa odotetusti reaktioita ja sitä kautta leviävät laajalle. Ennen pitkää myös valtavirtamedian on uutisoitava Milein edesottamuksista. Moottorisaha viittasi niihin leikkauksiin, joita Milei aikoi tehdä voittonsa jälkeen julkiseen sektoriin. Tempauksen seurauksena Milein nimi oli kaikkien huulilla ja muut ehdokkaat jäivät nuolemaan näppejään. Milein viestit tuntuvat viehättävän yksinkertaisuudellaan ja iskevyydellään erityisesti nuoria.

Mitä seuraavaksi?

Latinalaisen Amerikan oikeistoa tutkinut Mónica Alcántara korostaa, että Cerimedon seuraavat askeleet liittyvät siihen, miten oikeiston viestit purevat potentiaalisiin äänestäjiin. Tällä hetkellä Argentiinan presidentti Milei on joutunut kryptovaluuttakohun keskelle, ja nykyisten tilastojen mukaan yli puolet argentiinalaisista elää köyhyydessä. Milei lupasi kansalleen shokkiterapiaa, joka johtaisi Argentiinan myöhempään kukoistukseen. Entä jos näin ei käykään? 

Vaikka Milei rypisikin skandaaleissa, voi Cerimedon kaltainen mies löytää itselleen liittolaisia muualta. Latinalaisen Amerikan maista esimerkiksi Chile valitsee tulevan presidenttinsä tänä vuonna. Nykyinen presidentti Gabriel Boric ei voi jatkaa vallassa, jolloin voi hyvinkin koittaa viime vaaleissa hävinneen oikeiston José Antonio Kastin mahdollisuus.

Alcántara näkee, ettei Cerimedon kaltaisella vaikuttajahahmolla ole välttämättä vaikeuksia asemoida itseään uudelleen poliittisella kentällä. Hän korostaa, että tämä kuitenkin vaikuttaa vielä kaukaiselta. Toisaalta, jos laitaoikeiston viestit eivät enää vetoa kansaan, voi Cerimedo tehdä yllättäviäkin siirtoja. Onhan hän tehnyt niitä ennenkin.