Ainakin 72 000 henkilöä pyrki Marokosta Espanjan Ceutaan heinä-elokuun aikana. Kymmenientuhansien ihmisten lähtöhalun taustalla vaikuttavat tyytymättömyys muun muassa maan taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen. Ilmastonmuutos uhkaa heikentää Pohjois-Afrikan elinolosuhteita, mikä voi entisestään kasvattaa alueen muuttoliikettä. 

Heinäkuun lopussa maailman katse kääntyi Pohjois-Afrikassa sijaitsevaan Espanjan itsehallinnolliseen kaupunkiin Ceutaan, jonne yli 70 000 ihmistä pyrki meriteitse vain muutamassa päivässä. Uutisvirta täyttyi nopeasti kuvista ihmisistä uimassa ja nuorista nousemassa rantaan Ceutan puolella sekä erilaisista analyyseistä ja spekulaatiosta tapahtumien taustalla. 

Keskeisimmäksi selitykseksi tapahtumille esitettiin sosiaalisessa mediassa levinnyttä virheellistä tietoa Espanjan maahanmuuttopolitiikan muutoksista. Huhujen on arvioitu saaneen alkunsa Espanjan korkeimman oikeuden päätöksestä, jonka mukaan mereltä saapuneita ei saisi automaattisesti palauttaa. Espanjassa myönnettiin hiljattain myös kansalaisuus puolelle miljoonalle paperittomalle siirtolaiselle, minkä on arvioitu vaikuttavan huhujen syntyyn.  

Huhut avoimesta reitistä Eurooppaan levisivät laajasti sosiaalisen median kanavissa, ja useat tilit alkoivat jakaa vinkkejä matkaan valmistautumisesta. Tietoa lyhyimmästä reitistä, vinkkejä kellukkeiden ja märkäpukujen käyttöön levisi laajasti marokkolaisten keskuudessa. Erityisesti nuoria miehiä kannustettiin lähtemään, vedoten jopa “cooliuteen”. Osa käytti tilannetta myös häikäilemättömästi hyväkseen ja vinkkien jakamisesta saatettiin vaatia useita satoja euroja. 

Toistaiseksi on epäselvää, kuka disinformaatiokampanjan taustalla toimi ja missä määrin kyse oli koordinoidusta vaikuttamisesta. Epäilykset ovat kohdistuneet ainakin Israelia ja Venäjää kohtaan. Myös Espanjan ja Marokon viranomaiset ovat joutuneet ankaran kritiikin kohteeksi. Molemmilla näyttää olleeni ennakkotietoa siitä, että suuri joukko valmistautui yrittämään Ceutaan, mutta Espanjassa varoituksia ei otettu vakavasti ja Marokossa massaylitykseen ei puututtu ennen kuin ihmisjoukot olivat jo liikkeellä. 

Sosiaalisessa mediassa helpolta näyttänyt reitti koitui kuitenkin useiden kohtaloksi. Puutteellinen uimataito, uupumus, aallokko ja virtaukset sekä muiden uimareiden aiheuttama kaaos johtivat lopulta yli 140 ihmisen kuolemaan. 

Mutta mikä sai kymmenet tuhannet ihmiset tarttumaan huhuihin, uskomaan sosiaalisessa mediassa jaettuihin vinkkeihin ja lähtemään kohti Ceutaa – osa jopa henkensä uhalla? 

Marokkolaiset nuoret ovat tyytymättömiä maansa tilanteeseen

Vuosi 2025 jäi mieleen Gen Z mielenosoituksista, joissa nuoret ympäri maailmaa nousivat vastustamaan heikkoja työllisyysnäkymiä, maidensa taloustilannetta ja korruptiota. Näin tapahtui myös Marokossa, jossa nuoret vaativat työllisyystoimien lisäksi laadukkaampia koulutusmahdollisuuksia ja parempia julkisia terveyspalveluita.

Nuorten tyytymättömyyttä maan työmarkkinoihin on helppo ymmärtää. Marokon 15–24-vuotiaiden työttömyysaste oli vuonna 2024 37 prosenttia, kun koko väestössä se oli noin 13 prosenttia. Lisäksi noin joka neljäs marokkolainen nuori on koulutuksen tai työelämän ulkopuolella. Tilanteen pitkittyessä paluu työmarkkinoille voi vaikeutua. Huoli työttömyydestä onkin varsin yleisesti jaettu kokemus nuorten keskuudessa, ja vuoden 2024 Arab Barometerissa nuoret nostivat työttömyyden yhdeksi maan suurimmista ongelmista, joihin hallituksen pitäisi puuttua.

Työttömyyden lisäksi nuoret ovat huolissaan elinkustannusten noususta, tulevaisuuden epävarmuudesta ja vaikeudesta edetä elämässä. Marokossa koulutus ei tällä hetkellä takaa sosiaalista liikkuvuutta tai elintason nousua. Arab-barometrin mukaan yli puolella 18–35-vuotiaista on keskiasteen jälkeinen koulutus, mutta koulutus ei automaattisesti takaa työpaikkaa. Yli 40 prosenttia 25–34-vuotiaista korkeakoulutetuista työskentelee koulutustasoaan alempana olevissa tehtävissä. Ei siis ihme, että vain 25 prosenttia nuorista on tyytyväisiä nykyiseen koulutusjärjestelmään.

Nuorten haasteet integroitua työelämään tai saada koulutustaan vastaavaa työtä vaikuttavat laajasti nuorten osallisuuden kokemuksiin ja tulevaisuususkoon. Epävarmat työolot ja elämiseen riittämättömät palkat voivat siirtää haaveita perheen perustamisesta ja avioitumisesta kauemmas tulevaisuuteen. Tulevaisuuden haaveiden siirtyminen voi vaikuttaa myös kokemukseen yhteiskuntaan kuulumisesta, sillä perinteisesti marokkolaisessa yhteiskunnassa naimisiinmenoa ja perheen perustamista on pidetty osallisuuden ja menestyksen mittareina.

Tämän kaiken voi tulkita näkyvän myös marokkolaisten laajasti jaetussa muuttohalussa. Arab Barometerin mukaan 35 prosenttia marokkolaisista on pohtinut maastamuuttoa, nuorista jopa 55 prosenttia. Maastamuuttoa pohtineista yli puolet olisi valmiita lähtemään maasta ilman vaadittavia papereita. Barometrin mukaan laittoman maahanmuuton harkitseminen oli yleisempää niillä, joilla on matala koulutus.

Länsimaat näyttäytyvät marokkkolaisille houkuttelevimpana vaihtoehtona: maahanmuuttoa harkitsevista lähes 60 prosenttia ilmoitti Euroopan ensisijaiseksi kohdealueekseen, 27 prosenttia puolestaan Pohjois-Amerikan. Tärkeimmäksi syyksi lähtöön ilmoitettiin parempien työmahdollisuuksien etsiminen, jonka puolesta Euroopan vetovoima näyttää liittyvän ennen kaikkea taloudellisiin mahdollisuuksiin. 

Vaikka elämää ei Euroopassakaan nähdä yksioikoisesti helppona, mielikuvissa muutto nähdään mahdollisuutena parempaan elämään, tulotasoon ja vapauteen. Lisäksi useilla on siteitä jo ennestään Eurooppaan muuttaneisiin, ja joka kymmenes haluaisi muuttaa perheiden yhdistämisen vuoksi.

Muuttoa harkitsevista 15 prosenttia listasi yhdeksi syyksi maan korruption. Tämä voi viitata siihen, että marokkolaiset ovat tyytymättömiä myös maansa poliittiseen tilanteeseen ja kokemukseen siitä, tarjoaako maa kaikille tasavertaisia mahdollisuuksia rakentaa hyvää elämää. Marokon talous kasvaa ja alueelle virtaa myös investointeja, mutta vauraus on keskittynyt harvoille, erityisesti kuninkaan lähipiiriin.

Ei siis ole yllättävää, että sosiaalisen median kampanja ja virheellinen informaatio saattoivat konkretisoitua useiden tuhansien ihmisten pyrkimykseen etsiä paremman elämän mahdollisuuksia rajojen ulkopuolelta. 

Nuorten elämässä sosiaalisilla verkostoilla on tutkitusti merkitystä elämänvalintoja tehdessä. Tämä verkostojen vaikutus voi näkyä myös Ceutan tilanteessa: muiden nuorten päätös lähteä tavoittelemaan parempaa elämää tai hakea seikkailua sosiaalisen median videoiden kannustamana on voinut rohkaista yhä uusia nuoria mukaan ja siten saada aikaan laajan muuttoliikehdinnän. 

Ilmastonmuutos voi entisestään kiihdyttää muuttohalukkuutta

Marokon muuttoliikkeen tulevaisuutta arvioitaessa on syytä ottaa huomioon myös muuttuva ilmasto. Pohjois-Afrikka on erityisen altis ilmastonmuutoksen vaikutuksille, ja Marokossa mitattiin vuonna 2023 ensimmäisen kerran yli 50 asteen lämpötiloja. Tämän lisäksi ilmastonmuutos näkyy Marokossa kuivuuden lisääntymisenä, aavikoitumisena sekä  vesivarojen vähenemisenä.

Ilmastonmuutos vaikuttaa marokkolaisten arkeen jo nyt. Toistuvat helleaallot vaikeuttavat tavallista elämää ja rajoittavat ihmisten mahdollisuuksia liikkua ulkona kuumimpina vuorokaudenaikoina. Perheet hakeutuvat ilta-aikoihin viilentymään puistoihin, ja lapsien pihaleikit ovat saattaneet siirtyä myöhään yölle.

Pitkittyvät hellejaksot, kuivuus ja vesipula voivat vaikuttaa myös ihmisten toimeentuloon. Marokon tärkeimpiä elinkeinoja ovat palvelut, teollisuus ja maatalous, joista erityisesti maatalous on altis ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät myös laajasti marokkolaisten keskuudessa: Afro Barometerin kyselyssä 86 prosenttia marokkolaisista kertoi kuivuuden pahentuneen omalla alueellaan viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja 65 prosenttia sanoi samaa huonoista satovuosista. Kuivuus on herättänyt myös laajaa huolta nuorten keskuudessa.

Noin joka neljäs marokkolainen työskentelee maataloussektorilla, joten kuivuuden vaikutukset koskettavat suurta osaa väestöstä suoraan tai välillisesti. Heikot sadot voivat  vähentävää maataloudesta saatavia tuloja ja vaikuttaa siten työllisyyteen, ruoan hintoihin ja kotitalouksien toimeentuloon. Jos nuorten työllisyys ja toimeentulo ovat jo nyt ongelmia, mitä tapahtuu, jos kuivuus, kuumuus ja vesipula vaikeuttavat maataloutta ja muuta toimeentuloa entisestään? 

Ilmastonmuutos on harvoin ainoa syy siirtolaisuuteen, mutta voi pahentaa jo valmiiksi heikkoja työllisyysmahdollisuuksia ja toimeentuloa. Arviot ilmastonmuutoksen vaikutuksista muuttoliikkeeseen vaihtelevat, mutta esimerkiksi Maailmanpankin 2021 julkaiseman arvion mukaan ilmastonmuutos voi pahimman skenaarion toteutuessa johtaa Marokossa 1,9 miljoonan ihmisen maan sisäiseen muuttoliikkeeseen vuoteen 2050 mennessä.

Ilmastonmuutoksen aiheuttama muuttoliike on usein maan sisäistä ja suuntautuu yleisimmin maaseudulta kaupunkeihin. Vaikka Ceutan kriisin kohdalla ilmastonmuutos ei nouse lähtöä selittäväksi tekijäksi, se osoittaa, kuinka pitkään rakentuneet lähtöpaineet voivat purkautua, jos ihmiset kokevat mahdollisuuden aukeavan. Jos taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat jatkuvat ja ilmastonmuutos heikentää elinolosuhteita entisestään, samanlaisia lähtöpaineita voi tulevaisuudessa syntyä lisää.

Siirtolaisuutta ei ratkaista vain rajavalvonnalla  

Ceutan tapahtuvat nostavat jälleen esiin Euroopan unionin yhden kiistellyimmistä kysymyksistä: kuinka hallitsemattomaan siirtolaisuuteen voidaan reagoida ja varautua. Kriisin alettua Espanjan hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa kritisoitiin kovin ottein, ja Italian pääministeri Giorgi Meloni ehdotti jopa Espanjan erottamista Schengen-alueesta. Ehdotus sai EU:n sisällä myös kannatusta. Esimerkiksi Suomen sisäministeri Mari Rantanen kommentoi X-palvelussa toivovansa kaikkien EU-maiden olevan Melonin linjan kannalla, vaikka hän on myöhemmin korostanut kommenttinsa edustavansa vain omaa mielipidettään eikä Suomen hallituksen virallista kantaa. 

EU:n ja Marokon kumppanuus nojaa vuonna 1996 solmittuun assosiaatiosopimukseen, jonka puitteissa EU on tukenut Marokkoa muun muassa sen talouskehityksessä ja hallinnon vahvistamisessa. Viime vuosina EU on tehnyt Marokon kanssa myös yhteistyötä esimerkiksi koulutuksen ja vihreän energian parissa. Marokko on lisäksi saanut taloudellista tukea unionilta ja sen jäsenmailta laittoman maahanmuuton ja salakuljetuksen rajoittamiseksi. 

Ceutan kriisin myötä EU:n rajavalvonnan ulkoistaminen kolmansiin maihin on noussut jälleen keskustelun aiheeksi. Keskusteluissa on noussut huoli siitä, että Marokko voi käyttää muuttoliikettä painostuskeinona saadakseen EU:lta taloudellisia tai poliittisia myönnytyksiä. Tukea ei kuitenkaan ole mielekästä tarkastella vain ainoastaan rajavalvonnan kustannuksena. Jos yhteistyöllä pystytään parantamaan lähtö- ja kauttakulkumaiden elinolosuhteita, yhteistyö voi olla myös unionin etujen mukaista. 

EU:n ja Marokon yhteistyössä on tärkeää kiinnittää huomiota nuorten tulevaisuuden näkymiin. Työpaikkojen, koulutusmahdollisuuksien ja toimeentulon parantaminen voi vähentää tarvetta etsiä parempia mahdollisuuksia ulkomailta. Muuttoliikkeen hallinta on pitkäjänteisempää, jos sen taloudellisiin ja sosiaalisiin tekijöihin voidaan vaikuttaa jo lähtömaissa. 

EU:n on myös syytä pitää kiinni kunnianhimoisesta ilmastopolitiikasta. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen on olennaista elinolosuhteiden ja taloudellisten mahdollisuuksien turvaamisessa. EU:n sisällä on kuitenkin kiistaa myös ilmastotavoitteista, ja jo sovittuja päätöksiä pyritään keventämään. Nyt ei ole aika ottaa takapakkia, sillä ilmastonmuutoksen hillitseminen on olennainen osa niin Suomen kuin EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Lisäksi kyse on myös oikeudenmukaisuudesta: ilmastonmuutoksen seuraukset osuvat voimakkaimmin kaikista heikoimmassa asemassa oleviin, joilla ei mahdollisuuksia suojautua niiltä. 

Maahanmuuttovastaisuuden ja kovien arvojen saadessa yhä enemmän kannatusta Euroopassa on erityisen tärkeää pitää kiinni rakentavasta yhteistyöstä ja vuoropuhelusta. Rajaturvallisuudesta on huolehdittava, mutta samalla on etsittävä pitkäjänteisiä ratkaisuja niihin olosuhteisiin, jotka synnyttävät muuttoliikkeen painetta.