Siirtolaisliike EU:n ulkorajoilla on kuluneen syksyn aikana voimistunut, ja viranomaiset ovat jälleen raportoineet aiempaa suuremmista tulijamääristä. Tilanne puhuttaa niin Euroopan unionissa kuin sen ulkorajoilla sijaitsevissa valtioissakin. Miltä tilanne siis näyttää Länsi-Balkanin maiden näkökulmasta?

Siirtolaiset ja turvapaikanhakijat Afrikasta ja Aasiasta ovat jo vuosien ajan pyrkineet Balkanin niemimaan kautta Euroopan unionin läntisiin jäsenmaihin. Vaikka tilanne satunnaisesti onkin ollut rauhallisempi, ei se ole silti juurikaan muuttunut. Alkuvuodesta 2023 puhuttiin jopa reitin merkityksen vähenemisestä, mutta loppukesästä uutisotsikoissa alkoi taas vilahdella mainintoja ennätyksellisistä tulijamääristä. Erityisesti Bosniassa lukujen kerrotaan kasvaneen merkittävästi viime vuoteen verrattuna.

YK:n Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) Bosnia-Hertsegovinan-toimiston syyskuinen liikkuvuusraportti kertoo, että Bosniassa on tänä vuonna rekisteröity 23 880 uutta tulijaa, mikä tarkoittaa 55,5 prosentin kasvua viime vuodesta. Vaikka luvut ovat kaukana vuosina 2015–2016 nähdyistä, osoittavat ne Balkanin olevan edelleen tärkeä laittoman maahantulon väylä Espanjan ja Italian rinnalla.

Vuoden 2015 tapahtumien toistumisella ollaan spekuloitu jo vuosia. Keskeinen kysymys kuitenkin on, onko Bosnialla tai muilla Länsi-Balkanin mailla kantokykyä ja valmiutta vastata mahdolliseen suurempaan tulijamäärään.

Onko Länsi-Balkanin mailla kantokykyä ja valmiutta vastata suurempaan siirtolaisvirtaan? Klikkaa twiitataksesi!

Aihe on säännöllisesti uutisissa, ja myös suomalaiset toimittajat ovat raportoineet paikan päältä. Suomessa aiheeseen liittyvä uutisointi keskittyy kuitenkin usein surullisiin ihmiskohtaloihin tai EU-poliitikkojen kommentteihin, kun taas Länsi-Balkanin poliittiset kiemurat ja tapahtumien vaikutukset arkeen jäävät usein huomiotta.

Siirtolaisten vaikutus sisäiseen turvallisuuteen

Länsi-Balkanin reitti ei ole yhtenäinen kulkuväylä, sillä siirtolaisten tiet haarautuvat lännessä Kroatiaan ja pohjoisessa Unkariin. Tilanteet reitin varrella eroavat alueellisesti. Joitakin yhteisiä piirteitä ilmiön ympärille on kuitenkin kehittynyt, esimerkiksi väkivallan ja turvattomuuden tunteen lisääntyminen erityisesti rajaseuduilla.

Kroatian poliisin siirtolaisiin ja pakolaisiin kohdistamat pahoinpitelyt, ryöstelyt ja nöyryyttäminen Bosnian vastaisella rajalla saivat menneinä vuosina paljon huomiota. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan poliisin harjoittama väkivalta Kroatian rajalla on kuitenkin edelleen yleistä.

Vähemmälle huomiolle Suomessa ovat jääneet siirtolaisten aiheuttamat järjestyshäiriöt Luoteis-Bosniassa sijaitsevassa Una-Sanan kantonissa. Eri kansallisuuksien väliset joukkotappelut Bosnian Bihaćissa ja Velika Kladušassa ovat olleet yleisiä jo pitkään. Paikalliset ovat vuosien ajan kertoneet olevansa väsyneitä tilanteeseen, ja nyt he pelkäävät tilanteen pahenemista.

Vähemmälle huomiolle Suomessa ovat jääneet siirtolaisten aiheuttamat järjestyshäiriöt ja eri kansallisuuksien väliset joukkotappelut Klikkaa twiitataksesi!

Ihmissalakuljetus on vakava ongelma kaikkialla, mutta Länsi-Balkanilla ilmiö on viime aikoina saanut huolestuttavia piirteitä. Väkivaltaisuudet ovat lisääntyneet Serbian ja Unkarin rajan läheisyydessä, missä on todistettu aseellisia yhteenottoja siirtolaisten välillä. Lokakuun lopulla kolmen, luultavasti afganistanilaisen, siirtolaisen kerrottiin kuolleen ammuskelussa lähellä Unkarin rajaa.

Kansalaisjärjestö Balkan Investigative Reporting Networkin (BIRN) mukaan albaanirikolliset varustavat salakuljettajia aseilla. Lokakuun lopulla Serbian presidentti Aleksandar Vučić sanoi, että mikäli sisäministeri Bratislav Gašić ei pysty hoitamaan tilannetta rajalla, maan asevoimat tulevat tekemään sen. Lokakuun viimeisenä viikonloppuna Serbia lähettikin satoja poliiseja Unkarin vastaiselle rajalle, ja myöhemmin maat kertoivat aloittavansa yhteistyön ihmissalakuljetuksen torjunnassa. 

Myös Kroatiassa on kuohunut, ja esimerkiksi siirtolais- tai salakuljettajaryhmän kerrotaan ampuneen poliisia kohti syyskuussa, mistä on seurannut kiivasta keskustelua. Populistisen Most-puolueen Božo Petrovin halua lähettää armeija rajalle pääministeri Andrej Plenković kommentoi toteamalla, ettei maa ole sodassa ja että rajaa turvaa jo 6500 poliisia. Ihmetystä on herättänyt samassa yhteydessä annettu, ilmeisesti symbolinen lausahdus, ettei aitoja tai piikkilankoja tulla rajalla näkemään, koska sellaista ei voi tehdä Bosniassa asuville kroaateille.

Kiistaa viisumipolitiikasta

Länsi-Balkanin maat toimivat läpikulkureittinä muualle Eurooppaan, minkä vuoksi EU on kiinnostunut ongelman ratkaisemisesta. EU-komissio esitteli joulukuussa 2022 toimintasuunnitelman, jossa ehdotettuja toimenpiteitä ovat muun muassa rajavalvonnan vahvistaminen, nopeat turvapaikkamenettelyt, vastaanottovalmiuden tukeminen, ihmissalakuljetuksen torjunta, palautussopimusten ja palautusten tehostaminen sekä viisumipolitiikan yhdenmukaistaminen.

Länsi-Balkanin maat toimivat läpikulkureittinä muualle Eurooppaan, minkä vuoksi EU on kiinnostunut ongelman ratkaisemisesta. Klikkaa twiitataksesi!

Unionin jäseniksi pyrkivät Bosnia ja Serbia ovatkin joutuneet viisumikäytäntöjensä vuoksi EU:n hampaisiin. EU:n erityisedustajana Bosniassa toimiva Johann Sattler on huomauttanut, että tie unionin jäsenyyteen vaatii vahvempaa osallistumista toimenpiteisiin laittomien maahantulojen hallitsemiseksi.

Laittomasti maahan tulevat siirtolaiset saapuvat Bosniaan enimmäkseen Serbian, mutta jossain määrin myös Montenegron kautta. Turkin kautta kulkevat maa- ja merireitit Eurooppaan ovat edelleen merkittäviä, mutta trendinä on kuitenkin ollut jo useamman vuoden ajan se, että ihmiset lentävät laillisesti Serbiaan, mistä he usein jatkavat ihmissalakuljettajien avulla EU:n puolelle. Helpoksi tämän on tehnyt se, että Serbialla on viisumivapauksia useiden Euroopan ulkopuolisten maiden kanssa.

Yleisen tulkinnan mukaan Serbia on käyttänyt viisumivapautta kannustimena maille, jotka eivät tunnusta Kosovon itsenäisyyttä. Serbian viisumipolitiikka sai Suomessa huomiota jo vuonna 2018 kun maahan alkoi saapua paljon iranilaisia, jotka käyttivät viisumivapautta hyväkseen pyrkiessään EU:n alueelle. Unionin painostuksen jälkeen Serbia otti viisumit uudestaan käyttöön Iranin kansalaisille.

Myös Kroatian pääministeri Andrej Plenković on vaatinut, että Bosnian ja Serbian tulisi yhdenmukaistaa viisumijärjestelmänsä Euroopan unionin kanssa. Serbia on tähän jo ryhtynyt, mutta Bosnia on haluttomampi uudistukseen. Bosnian viisumipolitiikka on melko yhtenäinen EU:n kanssa, mutta valtio sallii viisumivapaan maahantulon myös Azerbaidžanin, Bahrainin, Kiinan, Kosovon, Kuwaitin, Omanin, Qatarin, Venäjän ja Turkin kansalaisille. Bosnian ulkoministeri Elmedin Konaković on sanonut vaatimuksen olevan käytännössä mahdoton, sillä “Turkki on Bosnian ystävä, ja Bosnian serbitasavallassa taas ei halua koskea Kiinan tai Venäjän viisumivapauteen”.

Bosnian viisumivapaudet eivät aiheuta laittomia maahantuloja samoissa määrin kuin Serbian, mutta aivovuodosta ja työvoimapulasta kärsivällä Bosnialla on omat haasteensa. Maan turvallisuusministeri Nenad Nešić sanoi syyskuussa Bosnian edenneen laittoman siirtolaisuuden torjunnassa ja tilanteen olevan hallinnassa. Hän kuitenkin kuvasi polttavaksi ongelmaksi maahan laillisesti saapuvia siirtolaisia, jotka hetken maassa työskenneltyään lähtevät kohti Kroatiaa.

Ilmiön kehittyminen

Albanian pääkaupungissa Tiranassa marraskuussa 2022 pidetyssä EU:n ja Länsi-Balkanin maiden oikeus- ja sisäasioiden ministerifoorumissa Länsi-Balkanin maat sitoutuivat mukauttamaan viisumipolitiikkansa nopeasti EU:n viisumipolitiikkaa vastaavaksi. Serbia lakkauttikin useita viisumivapausjärjestelmiään saman vuoden loppuun mennessä esimerkiksi Burundin, Intian ja Tunisian kanssa.

Serbian kiristyneen viisumipolitiikan vaikutukset myös näkyvät lyhyellä aikavälillä jo tilastoissakin. Itävaltaan saapui vuonna 2022 yli 30 000 turvapaikanhakijaa Intiasta ja Tunisiasta. Tänä vuonna intialaisten ja tunisialaisten turvapaikkahakemukset Itävallassa ovat kutistuneet enää murto-osaan tästä.

Balkanin läpi kulkevan siirtolaisreitin tulevaisuus riippuu monesta tekijästä, mutta se tuskin tulee menettämään merkitystään lähiaikoina. Käänteentekeviä Serbian ja Bosnian maahantulopolitiikan muutoksia ei ole odotettavissa, eikä Eurooppa ole menettänyt vetovoimaansa globaalisti. Ilmiön juurisyyt eivät myöskään ole poistumassa.

Lisäksi kansainvälisen yhteistyön tekeminen on Balkanilla vaikeaa. Sekä Bosnia että Montenegro toivovat vahvempaa yhteistyötä Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin kanssa. EU:n neuvosto allekirjoitti toukokuussa uuden Frontex-yhteistyösopimuksen Montenegron kanssa, mutta neuvottelut Bosnian kanssa ovat jumiutuneet näkyvämpää osaa haluavan Bosnian serbitasavallan asettauduttua poikkiteloin. Serbitasavalta vastustaa myös poliittisista syistä Serbian vastaisen rajan vahvistamista.

Nykyinen maailmantilanne ja sitä seuraavat kehityskulut puhuttavat ihmisiä Balkanin maissa. Jatkuvat vertailut vuoden 2015 tapahtumiin eivät kuitenkaan ole mielekkäitä, sillä ilmiö muuttaa jatkuvasti muotoaan. Kuluneen syksyn aikana alueella on jälleen keskusteltu siirtolaisten aiheuttamasta mahdollisesta turvallisuusuhasta. Keskusteluissa mainitut uhat terrori-iskuista tuntuvat ehkä liioittelluilta, mutta salakuljettajien aseistautuminen ja välienselvittelyt ovat eittämättä huolestuttavia kehityskulkuja.

Vaikka laiton maahanmuutto ei olisi turvallisuusuhka terroristisessa mielessä, salakuljettajien aseistautumista ja välienselvittelyä voidaan pitää huolestuttavana kehityskulkuna. Klikkaa twiitataksesi!

Kirjoittaja: Omar Fasolah
Kommentointi ja editointi: Kerkko Paananen ja Johanna Metsänheimo
Kielenhuolto: Sannimari Veini