Sahelin kolmikko, eli Mali, Burkina Faso ja Niger, erosi hiljattain Länsi-Afrikan talousyhteisö Ecowasista. Jo ennen virallista eroaan valtiot perustivat oman liittouman, jonka senkin tavoitteena on alueellisen yhdentymisen edistäminen. Sahelin kehitysnäkymiin liittyy kuitenkin monenlaista epävarmuutta. Väkivaltaisuuksien lisäksi alueen asukkaita koettelevat muun muassa köyhyys ja vakaiden instituutioiden puute.

Läntisen Afrikan rivit repesivät 29. tammikuuta 2025, kun Mali, Burkina Faso ja Niger tekivät niin sanotun Sahel-exitin eli erosivat Länsi-Afrikan talousyhteisö Ecowasista (Economic Community of West African States). Valtioiden lähtösuunnitelmat talousyhteisöstä käynnistyivät kuitenkin jo vuotta aiemmin tammikuussa 2024. Sen jälkeen Ecowasin sovittelijoiksi nimittämät Senegal ja Togo, presidenttiensä Bassirou Diomaye Fayen sekä Faure Gnassingbén johdolla, pyrkivät pyörtämään sotilasjunttien päätökset lähdöstä, siinä kuitenkaan onnistumatta. 

Lähtöä edelsivät jännitteiset vuodet Sahelin kolmikon ja Ecowasin välillä. Välit kiristyivät erityisesti elokuussa 2023, jolloin talousyhteisö uhkasi Nigeriä sotilaallisella väliintulolla, jos juntta ei palauttaisi valtaan syrjäyttämäänsä presidenttiä Mohamed Bazoumia. Lisäksi Ecowas asetti valtiolle erityisen tuntuvat sanktiot, kuten myös aiemmin Malille. Vaikka talousyhteisö ei lopulta puuttunut tilanteeseen sotilaallisesti, koettiin Nigerissä jo uhkaus voimankäytöstä kolonialistisena. Ecowasin painostus toimi myös sysäyksenä uuden liittouman syntymiselle Sahelin alueella syyskuussa 2023.

Sahelin valtioiden liitto, josta käytetään ranskankielistä lyhennettä AES (Alliance des états du Sahel), keskittyi aluksi yhteisen puolustuksen kehittämiseen Malin, Burkina Fason ja Nigerin välillä. Sittemmin liiton yhteistyö on laajentunut muillekin osa-alueille.

Turvallisuus ja suvereniteetti vallankaappausten oikeutuskeinoina

Sahelin kolmikkoa yhdistävät ehkä ilmeisimmin valtioissa vuosina 2020–2023 tapahtuneet sotilasvallankaappaukset. Niitä sotilasjuntat johtajineen, Malissa Assimi Goïta, Burkina Fasossa Ibrahim Traoré ja Nigerissä Abdourahamane Tchiani, ovat pyrkineet oikeuttamaan alueen turvallisuustilanteen heikkenemisellä.

Juntat katsoivat syrjäyttämiensä hallintojen epäonnistuneen Malista naapurimaihinkin levinneiden jihadististen väkivaltaisuuksien kitkemisessä. Ne hyödynsivät retoriikassaan myös kansalaisten antipatioita koskien Ranskaa. Asenteet entistä siirtomaavaltaa kohtaan olivat jyrkentyneet Sahelin kriisinhallintaoperaatioiden aikana. Ranskan pääosin johtamat operaatiot eivät tuoneet toivottua helpotusta alueelle, mikä johti epäluulojen syntymiseen. 

Sotilasjuntat onnistuivat siis vetoamaan alueen kansalaisiin esiintymällä suvereniteetin puolustajina ulkovaltojen ohjailua vastaan. Valtaannousussa niitä auttoivat myös paikalliset poliittiset liikkeet, kuten Nigerissä useammasta kansalaisjärjestöstä koostuva M62-liike ja Malissa sosiaalista mediaa monipuolisesti hyödyntänyt Yéréwolo-järjestö. Molemmat ovat suhtautuneet Venäjään avoimen myötämielisesti.

Kuten odottaa saattaa, eivät sotilashallinnot ole saaneet pelkästään suosiota. Vastarintaa juntat ovat hiljentäneet esimerkiksi pidätyksillä ja monet ovatkin lähteneet maanpakoon. Lisäksi sotilasjuntat ovat pyrkineet lainsäädännöllä estämään siviilivallan palauttamista vaativien puolueiden ja järjestöjen toimintaa. Malin juntta perui helmikuulle 2024 kaavaillut presidentinvaalit teknisiin syihin vedoten eikä selkeää uutta ajankohtaa vaaleille ole tiedossa. Burkina Fasossa tilanne on samankaltainen, sillä sen juntta peruutti heinäkuun 2024 vaalit ja ilmoitti pidentävänsä siirtymäkauttaan viidellä vuodella. Myös Nigerin sotilashallinto teki alkuvuodesta 2025 ehdotuksen vaalien järjestämisestä aikaisintaan viiden vuoden kuluttua.

Alueellinen yhteistyö Sahel-exitin jälkeen

Malin, Burkina Fason ja Nigerin yhteistyö vakiintui syksyllä 2023 syntyneen Sahelin valtioiden liiton myötä. Peruskirjassaan osapuolet sitoutuivat noudattamaan periaatetta, jonka mukaan hyökkäystä yhtä tai useampaa jäsenmaata vastaan pidettäisiin hyökkäyksenä kaikkia vastaan. Maat ovat lainanneet periaatteen puolustusliitto Natolta. Peruskirja myös sitouttaa valtiot taisteluun terrorismia vastaan. Kirjauksen hengessä Sahelin kolmikko on ilmoittanut perustavansa noin 5000 sotilaasta koostuvan alueellisen joukon, joka kykenisi toimimaan maalla ja ilmassa sekä tiedustelun saralla. Joukon kokoa voi suhteuttaa esimerkiksi Malissa toimineeseen YK:n rauhanturvaoperaatioon. 

Joukon kustannusten ja koulutustarpeiden takia liitto saattaa tarvita lisätukea muualta. Sitä voi tarjota esimerkiksi Venäjä, jonka kanssa kolmikko on jo aiemmin tehnyt sotilaallista yhteistyötä. Siihen on kuitenkin sisältynyt synkkiä piirteitä, sillä Human Rights Watch -järjestön mukaan Malin armeija ja Wagner-palkkasotilaat syyllistyivät noin 300 siviilin joukkomurhaan Keski-Malissa keväällä 2022. Poliittisen väkivallan uhrien määrä Sahelin alueella on kaiken kaikkiaan ollut noususuunnassa viime vuosina. Näin on arvioinut konfliktintutkimukseen erikoistunut ACLED-järjestö.

Sotilaallisen yhteistyön lisäksi juntat ovat solmineet Venäjän kanssa sopimuksen rajavalvonnassa hyödynnettävistä satelliiteista. Satelliittien odotetaan parantavan myös televisio- ja radiosignaalien toimintaa alueella. Venäjä on pyrkinyt laajentamaan vaikutusvaltaansa lisäksi muussa tiedonvälityksessä perustamalla Afrikkaa koskevan uutistoimiston, jonka toiminta on keskittynyt erityisesti Sahelin alueeseen. Viime vuonna myös Sahelin valtiot ilmoittivat aikeistaan oman alueellisen media-alustan perustamisesta. Sen tarkoituksena on toimia vaihtoehtona muille medioille, jotka sotilasjunttien mukaan ovat levittäneet valheellista tietoa liittouman maista. Hankkeeseen on kuulunut myös suunnitelma omasta televisiokanavasta.

Liikkuvuuteen ja kauppaan liittyvissä kysymyksissä Sahelin kolmikolla on edessään neuvottelut Ecowasin kanssa. Sahelin valtiot ovat ilmaisseet haluavansa jatkaa ihmisten vapaata liikkuvuutta alueiden välillä. Ecowasin suunnalta viestit eivät ole vielä kirkastuneet. Samaan aikaan Sahelin liittolaiset ovat tehneet suunnitelmia yhteisen passin kehittämisestä. Mali, Burkina Faso ja Niger ovat väläyttäneet kiinnostustaan myös yhteisvaluuttaan, mutta vaikuttaa siltä, että suunnitelma on laitettu jäihin. Näin ollen valtiot pysyvät toistaiseksi jäseninä Länsi-Afrikan talous- ja rahaliitossa, jonka valuutta on euroon sidottu CFA-frangi. 

Ecowasin rahoitusinstituutiot ovat ilmaisseet huolensa Sahelin valtioiden erosta. Maat edustavat noin 25 prosenttia talousyhteisön investointi- ja kehityspankin markkinoista. Jeune Afrique -lehden tietojen mukaan pankki on ollut kiinnostunut jatkamaan valtioiden hankkeiden rahoittamista erosta huolimatta. Kolmikolla on hallussaan myös noin kuusi prosenttia pankin pääomasta. Lisäksi maiden velat mietityttävät. Jeune Afrique on arvioinut, että Burkina Faso ja Niger kykenisivät maksamaan velkansa Ecowasin pankille ajoissa, mutta Malin tilanne sen sijaan näyttää epävarmalta. Kolmikolla on ollut suunnitelmia myös oman alueellisen investointipankin sekä vakautusrahaston perustamisesta.

Liiton tulevat näytön paikat

Ecowasista eroamisen suhteen Malilla, Burkina Fasolla ja Nigerillä on käynnissä siirtymäkausi, joka kestää heinäkuun 2025 loppuun saakka. Sen aikana valtioiden on tarkoitus neuvotella talousjärjestön kanssa eroamisen ehdoista. Lisäksi siirtymäkauden aikana mailla on vielä viimeinen mahdollisuus harkita eropäätöstään. Perääntymisestä ei kuitenkaan ole ollut merkkejä.

Sahelin valtioiden liiton ja Ecowasin väliset kauppasuhteet eivät pääty eron myötä, sillä blokkien maat ovat yhteydessä toisiinsa myös muiden sopimusten kautta. Esimerkiksi Senegalin ja Malin välillä on jo sopimus, joka antaa jälkimmäiselle pääsyn Atlantille. Alueiden valtiot saattavat kuitenkin solmia uusia kumppanuuksia tulevina kuukausina. Rannikkovaltio Togo on todennut, ettei se sulje pois vaihtoehtoa liittymisestä Sahelin valtioiden liittoon. Muilta osin kolmikko jatkanee yhteistyötä Venäjän kanssa. Venäjän lisäksi valtioilla on ollut yhteyksiä Turkkiin, joka on toimittanut niille drooneja taisteluihin Sahelissa. Sotilaskalustoa alueelle on tarjonnut myös asemaansa Afrikassa vahvistava Yhdistyneet arabiemiraatit. Sahelissa ulkopuolisia kiinnostavat muun muassa sen luonnonvarat, kuten kulta ja öljy.

Sahelin asukkaat epäilemättä odottavat liittouman vastaavan aluetta koetteleviin väkivaltaisuuksiin. Pitkällä aikavälillä näytön paikka liittyy alueen olosuhteiden parantamiseen köyhyyden vähentämisen, korruption kitkemisen sekä toimivien instituutioiden rakentamisen keinoin. Kansalaiset tuskin ovat pysyvästi valmiita luopumaan myöskään poliittisista oikeuksistaan. Näiden huolenaiheiden sivuuttaminen ajaisi Sahelin sotilasjuntat samanlaiseen tilanteeseen, jossa edeltävät hallinnot ovat horjuneet.