Nuoret, rauha ja turvallisuus eli YK:n päätöslauselma numeroltaan 2250 täyttää kymmenen vuotta. Juuri nyt valmistellaan toista toimintaohjelmaa päätöslauselmaan liittyen. Rauhaan ja turvallisuuteen liittyvän päätöslauselman ja toimintaohjelman painoarvo kasvaa turbulentissa maailmanpoliittisessa ajassa, mutta mikä on niiden todellinen arvo nuorten osallistumiselle?

YK:n päätöslauselma nuoret, rauha ja turvallisuus eli numero 2250 täyttää tänä vuonna jo kymmenen vuotta. Päätöslauselman ytimessä on turvata nuorten osallistuminen päätöksentekoon kaikilla tasoilla ja rauhanprosessien kaikissa vaiheisssa. Päätöslauselman tavoite on edistää kestävää rauhaa ja turvallisuutta ja se tunnustaa nuorten keskeisen aktiivisen roolin rauhanrakentamisessa sekä konfliktien ehkäisyssä.

Suomessa tehtiin päätöslauselmaan liittyen kansallinen toimintaohjelma ensimmäisenä maailmassa, jo vuonna 2021. Toimintaohjelma, siihen johtanut aktiivinen kansalaisjärjestöjen lobbaus, sekä nuoria konsultoinut syntyprosessi on noteerattu laajasti maailmalla, ja Suomi onkin saanut jakaa kokemuksiaan muille toimintaohjelmaa suunnitteleville maille. Näitä prosesseja on ollut käynnissä eri puolilla maailmaa, mutta toimintaohjelmat ovat vielä harvinaisia. Esimerkiksi muissa Pohjoismaissa ei ole omaa toimintaohjelmaa 2250-päätöslauselmaan liittyen.

Nuoret, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelman toimia ei rajata vain kotimaahan, vaan ne koskevat myös Suomen kansainvälistä toimintaa. Miten nuorten ääni kuuluu ulkopolitiikassa entistä turbulentimpana aikana, ja mikä on tämän rauhaan, nuorten osallistumiseen sekä turvallisuuteen keskittyvän päätöslauselman ja päivittyvän toimintaohjelman merkitys tänä aikana? Parhaimmillaan koko 2250-kokonaisuus on esimerkki osallistavasta prosessista ja työkalu, joka vahvistaa entisestään nuorten vaikuttamismahdollisuuksia Suomen ulkopolitiikassa. 

Uusi toimintaohjelma työn alla

Suomessa 2250-prosessia on pidetty onnistuneena esimerkkinä nuorten osallistumisesta, kuulemisesta ja heidän roolinsa esiintuomisesta konfliktien ehkäisyssä, rauhan rakentamisessa sekä ylläpitämisessä. Ensimmäisen toimintaohjelman kausi päättyi vuoden 2024 lopussa ja ulkoministeriö valmisteleekin parhaillaan kevään aikana julkaistavaa uutta toimintaohjelmaa, jonka kausi olisi vuoteen 2028 asti. Nuorisoala ry toimii ulkoministeriön tukena toimintaohjelman päivityksessä.

Nuorisoala ry:n projektipäällikön Silja Porkkalan mukaan uudessa toimintaohjelmassa erityisesti toimintaympäristön kuvaus muuttuu, mutta painopisteet pysyvät suhteellisen samoina ensimmäiseen toimintaohjelmaan verrattuina.

Nuoret, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelma päivitetään tänä keväänä. Miten nuorten ääni kuuluu ulkopolitiikassa entistä turbulentimpana aikana, ja mikä on tämän rauhaan, nuorten osallistumiseen sekä turvallisuuteen keskittyvän päätöslauselman ja toimintaohjelman merkitys?

“Ensimmäistä toimintaohjelmaa varten järjestettiin Allianssin [nyk. Nuorisoala ry] laaja nuorten kuulemiskierros vuonna 2019. Nyt, aikaisemmasta kuulemisesta ei ole vielä pitkä aika, uutta toimintaohjelmaa varten oli kaksiosainen kuuleminen.”

Porkkalan mukaan kaksiosaisessa kuulemisessa järjestettiin keskustelutilaisuuksia nuorille  esimerkiksi toimintaohjelman kattoteemoista sekä koottiin ajatuksia siitä, mikä toisaalta vahvistaa ja toisaalta heikentää rauhaa. Näissä keskustelutilaisuuksissa saatiin mukaan prosessiin erityisesti niitä nuoria, joilla on teemoihin liittyvää kokemusta ja asiantuntemusta. Lisäksi toteutettiin nuorille avoin verkkokysely.

“Nuorten näkemykset näkyvät myös toimintaohjelman luonnoksessa – kuulemisten perusteella esiin nousi samoja teemoja kuin aikaisemmin, ja se vahvisti näitä toimintaohjelman painopisteitä”, Porkkala summaa.

Uusi toimintaohjelma rakennetaan hyvin erilaisessa todellisuudessa kuin aikaisempi neljä vuotta sitten. Venäjän hyökkäyssota toi sodan lähelle Suomea ja Presidentti Trump on toimillaan kiristänyt valtionpäämiesten välejä ja vaatinut voimakkaasti Euroopan oman puolustuksen vahvistamista. Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa ulkopolitiikan tavoitteena mainitaan Suomen olemassaolon turvaaminen sekä sen estäminen, että Suomi joutuisi sotilaalliseen konfliktiin. 

Porkkala kertoo toimintaohjelman kuulemisten perusteella nuorten näkemyksistä turvallisuuteen tässä ajassa: “Nuorilla on tosi laaja turvallisuuskäsitys. Turvallisuus arjessa ja kansainvälisissä tapahtumissa on samaa jatkumoa. Kuulemisten osana tehdystä kyselystä tuli esiin, että nuorilla on heikko usko turvallisuustilanteeseen ja yli 60 % kyselyyn vastanneista uskoo sen heikkenevän viiden vuoden sisään. Se on tosi vakavaa siinä mielessä, että nuoret on tosi tärkeä ihmisryhmä kokonaisturvallisuuden näkökulmasta.” Porkkala peräänkuuluttaakin sitä, miten nuoret saadaan mukaan myös turvallisuuskysymysten käsitelyyn ja heidän huomioimistaan osana kokonaisturvallisuutta.

Paula Pättikangas, Nuoret, rauha ja turvallisuus -verkoston puheenjohtaja sekä YK:n nuorisodelegaatti (2023–2024), näkee päätöslauselman ja toimintaohjelman tärkeinä nuorten osallistumiselle: “YK-tason päätöslauselma on todella hyödyllinen työväline, joka antaa poliittista vipuvartta edistää asioita”, Pättikangas kertoo.

“Suomalaisia nuoria, eli alle 29-vuotiaita, on noin miljoona eli lähemmäs 20 % väestöstä. Heidän pitäisi näkyä ja vaikuttaa päätöksenteossa ja olla jatkuvasti prosesseissa mukana. Nuoria tulisi kuulla silloin, kun kuullaan muitakin sidosryhmiä – eikä vain nuorten asioissa”, Pättikangas sanoo.

Nuoret, rauha ja turvallisuus -verkosto tekee myös tiiviistä yhteistyötä ulkoministeriön kanssa toimintaohjelman päivityksessä. Kyseessä on vapaa verkosto, joka tuo yhteen toimijoita teeman parissa. Siihen kuuluu erilaisia järjestöjä rauhan ja turvallisuuden alalta.

Pättikangas arvioi, että tulevan toimintaohjelman haasteena voivat olla rajalliset resurssit sekä tavoitteiden seuranta. Pättikangas näkee indikaattorit yhtenä vaihtoehtona sille, miten toimintaohjelman toteutumista pystyttäisiin seuraamaan sillä niitä olisi mahdollista seurata myös prosessin ulkopuolella ja ne voisivat auttaa sitouttamaan eri toimijoita. Jo aikaisemmin toimintaohjelman kyljessä on toiminut seurantaryhmä, jossa on edustus mukana olevista ministeriöistä sekä järjestöistä. 

“Nuoret haluavat konkretiaa, ja tässä meillä on vielä tekemistä”, Pättikangas toteaa.

Päätöslauselman painoarvo kasvaa muuttuvassa maailmassa

Toimintaohjelma, päätöslauselma ja rauha sekä turvallisuus eivät ole irrallaan nuorten elämästä. Silja Porkkala summaa: “Turbulentti maailmantilanne on nostanut turvallisuuden lähemmäs nuorten arkielämää. Nuorten laajan turvallisuuskäsityksen kautta nämä asiat ovat nuorille lähellä ja konkretisoituvat.”

Entistä synkemmän näköisessä maailmanpoliittisesssa tilanteessa päätöslauselman painoarvo voi kasvaa entisestään. Paula Pättikangas näkee, että teema on tärkeä Suomelle esimerkiksi ETYJ-puheenjohtajuuskaudella ja toivoisi näkevänsä sen myös osana Suomen tulevaa YK:n turvallisuusneuvostokampanjaa. Lisäksi eduskunnassa on päätöslauselmaan liittyvä toimintaryhmä, joka osaltaan kertoo päätöslauselman painoarvosta myös poliitikkojen näkökulmasta.

“Teema nuorten, rauhan ja turvallisuuden parissa yhdistää: YK:ssa monet maat pitävät siitä, ja suhtautuvat positiivisesti nuorten mahdollisuuksiin rauhan edistäjinä. Kerrankin ollaan jostain melko samaa mieltä”, naurahtaa Pättikangas.

Pättikangas nostaa esiin myös kansainvälisen vaikuttamisen ulottuvuuden liittyen päätöslauselmaan, joka on Nuoret, rauha ja turvallisuus -verkostolle myös tärkeä. Esimerkkinä tästä on kaikkien pohjoismaiden verkosto Nordic Coalition of Youth, Peace and Security. Verkoston tarkoituksena on saada aikaan vastaavia 2250-verkostoja, jotka pystyvät omissa maissaan edistämään päätöslauselman agendaa sekä toimintaohjelmien syntymistä. Päätöslauselmaan liittyen onkin menossa eri prosesseja ympäri maailmaa.

Nuorilla sukupolvilla on uusia keinoja sekä väyliä vaikuttaa, ja nuoret ovat taitavia löytämään eri vaikuttamisen tapoja. On kuitenkin tärkeää ottaa nuoret mukaan demokraattiseen päätöksentekoon ja turvallisuuskeskusteluun, sekä nähdä vaivaa sen eteen. Pättikangas summaakin: “Jos nuorten luottamus päätöksentekoon horjuu, voidaan kahdenkymmenen vuoden päästä olla siinä tilanteessa, että meillä on sukupolvia jotka eivät halua osallistua demokraattiseen päätöksentekoon.”

Aitoa vaikuttamista vai nice-to-have?

Onko 2250-päätöslauselman toimintaohjelma “nice to have” vai aito työkalu, jonka kautta nuorten näkemyksen vaikuttavat ulkopolitiikkaan? 2250-toimintaohjelman haaste on ollut siinä, että tavoitteet ovat hyvin laajoja ja toimenpidetahoiksi on listattu suuri määrä toimijoita: ministeriöitä, järjestöjä tai tiiviisti vain “kaikki”. Toimintaohjelman ei tulisi olla vain lista jo olemassa olevista toimista joita kootaan yhteen, vaan katse olisi suunnattava rohkeasti eteenpäin.

Jotta nuoret voivat olla aidosti mukana päätöksenteossa ja eri prosesseissa on toimintatapojen sekä asenteiden muututtava. Esimerkiksi tiukat aikataulut ja ennalta lukkoon lyödyt agendat estävät aidon vaikuttamisen, ja totutut tavat johtavat pienen porukan valmisteluun sekä suppeampiin näkemyksiin ja keskusteluun. Aidon vaikuttamisen takaamiseksi on oltava valmis jakamaan valtaa.

Nuoret haluavat osallistua politiikkaan eivätkä ole välttämättä jättäytyneet politiikan ulkopuolelle vaan omaksuneet uusia vaikuttamisen tapoja. Kuinka hyvin nämä uudet vaikuttamisen muodot sopivat Suomen ulkopolitiikan tekemiseen, ja voisiko 2250-toimintaohjelma olla mahdollisuus tuoda esiin uusia vaikuttamisen tapoja, laajempaa näkemystä ulkopolitiikkaan sekä nuoret mukaanottavan asenteen politiikan tekemiseen? 

Ulkopolitiikan tekeminen voi helposti näyttäytyä ulospäin samojen naamojen keskusteluina, harvoin julkaistavina selontekoina sekä kenraaleina A-studioissa. Turvallisuus ja rauha ovat kuitenkin osa nuorten maailmaa jo nyt. Toimintaohjelman päivitys kertoo Suomen sitoutumisesta nuoret, rauha ja turvallisuus -teemaan ja konsultoiva prosessi osoittaa että toivoa on – toimintaohjelma toivottavasti jatkaa ja vahvistaa Suomen edeltäkulkijan roolia teeman parissa ja vahvistaa entisestään nuorten äänen kuulumista.