Pakistan moniulotteisen kriisin kourissa – ydinasevaltion romahtamisella olisi laaja-alaiset seuraukset koko maailmalle

Kirjoittajan henkilökuva
Aleksi Järvinen | 17.12.2023
Tekstiartikkelin kuva. Pakistanin entinen pääministeri Imran Khan (keskellä) ja presidentti Arif Alvi (oikealla) Pakistan Tehreek-e-Insaf -puolueesta kampanjapolulla vuonna 2018. Kuva: Waseem Siddiqui, Voice of America (Kuvalähde)

Pakistan on polykriisin kourissa, jonka vaikutukset ulottuvat maan politiikkaan, yhteiskuntaan, talouteen ja turvallisuuteen. Maailman viidenneksi suurimman valtion, 240 miljoonan asukkaan Pakistanin romahduksella olisi laaja-alaiset alueelliset ja globaalit vaikutukset. Tämä tekee Pakistanista liian suuren kaatumaan, mutta sen massiivinen velkataakka tekee siitä riippuvaisen muista — etenkin sen suurimmasta bilateralaalisesta velkojasta Kiinasta.

Pakistanin useaan kertaan siirretyt parlamenttivaalit on viimein määrä järjestää tammikuussa 2024, johon saakka maata hallitsee heikko väliaikaishallitus. Todellisuudessa suurinta valtaa maassa käyttää armeija ja sen päällikkö, kenraali Asim Munir. Pakistanin poliittinen kriisi on kuitenkin vain jäävuoren huippu, sillä sen lisäksi sitä riepottelevat talous-, ilmasto-, energia- ja turvallisuuskriisit. 

Inflaatio on ennätyslukemissa, ja talouskasvu on pysähtynyt. Pakistanin Taliban (Tehreek-e-Taliban-e-Pakistan, TTP) on saanut uutta virtaa naapurimaa Afganistanissa tapahtuneesta vallankaappauksesta ja suorittaa tuhoisia terroristi-iskuja turva-asemistaan rajan takaa. Kaikki nämä kriisit voimistavat toisiaan ja ruokkivat yhteiskunnan sisäistä polarisaatiota, radikalismia ja epävakautta.

Entisen pääministeri Imran Khanin ja armeijan valtataistelu lietsoo poliittista kriisiä

Pakistanin poliittisen kriisin ytimessä on avoin yhteenotto maan suosituimman poliitikon, entisen pääministeri Imran Khanin, ja maan vaikutusvaltaisimman instituution, armeijan, välillä. Khan, joka johdatti maajoukkueen kapteenina Pakistanin sen ainoaan maailmanmestaruuteen maan suosituimmassa lajissa kriketissä, on Pakistanissa kansallissankarin asemassa. Hän siirtyi politiikkaan perustamansa Pakistan Tehreek-e-Insaf -puolueen (PTI) edustajana ja nousi pääministeriksi armeijan tuella vuoden 2018 vaaleissa. 

Pääministerikaudellaan Khan tuli kuitenkin tunnetuksi korruptiosta sekä itsevaltaisista otteistaan. Khanin poliittisia vastustajia pidätettiin, ihmisoikeusaktivisteja siepattiin, tuomioistuinten toimintaa häirittiin, mielenosoituksia tukahdutettiin väkivallalla ja kriittiset toimittajat leimattiin maanpettureiksi hallinnon trollikampanjoissa.

Lopulta Khan menetti armeijan luottamuksen ja kärsi saman kohtalon kuin aiemmatkin Pakistanin pääministerit, joista kukaan ei ole suorittanut viisivuotiskauttaan loppuun. Viikkoja kestäneen poliittisen sekasorron ja valtataistelun jälkeen, jonka aikana Khan yritti pysyä vallassa muun muassa hajottamalla parlamentin ja järjestämällä uudet vaalit, hänet erotettiin epäluottamusäänestyksessä. Näytti siltä, että armeija on voittanut ja tukevasti kontrollissa.

Khanin erottaminen johti kuitenkin hänen suosionsa kasvuun. Armeijan puuttuminen politiikkaan muutti epäonnistuneen ja suosionsa menettäneen pääministerin kansan äänitorveksi, jonka populistisesta retoriikasta tuli uhka vallitsevalle järjestykselle ja häiriötekijä eri kriisien seassa luovivalle epävakaalle koalitiohallitukselle. Khan hyökkäsi avoimesti Pakistanin valtaeliittejä ja hänet vallasta syössyttä armeijaa vastaan, mikä on Pakistanissa armeijan vallan vuoksi poikkeuksellisen vaarallinen peliliike.

Armeijan puuttuminen politiikkaan muutti epäonnistuneen ja suosionsa menettäneen pääministerin kansan äänitorveksi, jonka populistisesta retoriikasta tuli uhka vallitsevalle järjestykselle. Klikkaa twiitataksesi!

Vaalien lähestyessä ja ilmapiirin muuttuessa uhkaavaksi armeija päätti yrittää lopullista tyrmäystä. Khan pidätettiin toukokuussa eri syytösten kuten korruption ja jumalanpilkan nojalla. Khanin PTI-puolue käytännössä hajotettiin. Tuhansia puolueaktiiveja pidätettiin ja puolueen johto painostettiin eroamaan. Tapahtumat kuvaavat Pakistanin poliittista dynamiikkaa laajemminkin. Hallitukset maassa on perinteisesti muodostettu armeijan myötävaikutuksella, ja poliitikkoja motivoi vallassa ollessa useimmiten rikastuminen kenraalien siivellä kuin vaikeiden päätösten tekeminen. Khanin pidättäminen ei kuitenkaan johtanut toivottuun vakauteen, vaan kansa osoitti tukensa Khanille, ja maassa nähtiin mielenosoitusten aalto, joka kohdistui ennennäkemättömästi myös armeijaa vastaan.

Khanin pääministerinä korvannut Shehbaz Sharif ja hänen Muslimiliitto PML-N -puolueensa onkin saanut kansan silmissä suurimman syntipukin roolin Pakistanin ongelmista. Sharifin hallitus luopui vallasta elokuussa ennen parlamenttivaaleja, jotka oli perustuslain mukaan määrä järjestää lokakuussa. Khanin suosion kasvua pelkäävä armeija on kuitenkin viivyttänyt vaalien järjestämistä, ja Pakistania hallitsee edelleen Anwar ul Haq Kakarin johtama armeijamyönteinen väliaikaishallitus. 

Näillä näkymin vaalit on määrä järjestää tammikuussa, mutta on epäselvää sallitaanko mielipidekyselyitä johtavan Khanin ja hänen PTI-puolueensa osallistua niihin. Armeija on tilanteessa puun ja kuoren välissä: Se ei halua kontrollistaan karanneen Khanin palaavan valtaan, mutta toisaalta Khanin sulkeminen ulos vaaleista voi olla kipinä joka saa kansan kaduille ja räjäyttää Pakistanin kytevän ruutitynnyrin.

Talous lähenee romahduspistettä, energiasektorista tullut Pakistanille riippakivi

Pakistanin taloudellinen ahdinko on johtanut yleisen radikalismin, ekstremismin ja polarisaation lisääntymiseen yhteiskunnassa. Maaperä on osoittautunut suosiolliseksi Khanin populismille. Pakistanin budjetti on ollut alijäämäinen jo vuosikausia, minkä taustalla on etenkin Pakistanin tuontiriippuvuus. Maa on riippuvainen monien kriittisten kulutustuotteiden kuten ruoan, energian ja lannoitteiden tuonnista. 

Etenkin vuosi 2022 oli Pakistanille katastrofaalinen. Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa nosti globaaleja raaka-ainehintoja. Samalla historiallisen suuret monsuunisateet peittivät kolmanneksen maasta veden alle. Ennätyssuuret tulvat, joiden vaikutuksista monet alueet kärsivät edelleen, aiheuttivat suurta tuhoa Pakistanin maataloudelle. Tämä nosti inflaation ohella yhä vahvemmin ruoan hintaa ja lisäsi entisestään Pakistanin riippuvuutta ruoan tuonnista. Tulvien aiheuttama tuho syvensi Pakistanin taloudellista kriisiä ja johti mittaviin tuotantokatkoksiin. Suurimpia kärsijöitä oli kriittinen vientiala tekstiiliteollisuus, joka irtisanoi 7 miljoonaa työntekijää.

Maan talouspolitiikkaa leimaa tasapainoilu IMF:n vaatimien taloudellisten reformien kuten valtion kireän talouspolitiikan ja esimerkiksi energia-alan uudistusten sekä lyhytnäköisten populististen päätösten välillä. Klikkaa twiitataksesi!

Kesäkuussa Pakistan joutui neuvottelemaan ennätyksellisen 23. kerran uuden pelastuspaketin Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kanssa. Inflaatio on ennätyslukemissa ja keskeisten kulutustuotteiden kuten ruuan, polttoaineen ja sähkön hinnat edelleen pilvissä. Talouskasvu on hidastunut, etenkin maatalous- ja teollisuussektoreilla. Talouskriisin vaikutuksista kärsii yhä enemmän myös keskiluokka, joka ei ole tottunut elämään köyhyydessä.

Poliittiset päätökset ovat pitkään vain pahentaneet Pakistanin taloudellista kriisiä. Maan talouspolitiikkaa leimaa tasapainoilu IMF:n vaatimien taloudellisten reformien kuten valtion kireän talouspolitiikan ja esimerkiksi energia-alan uudistusten sekä lyhytnäköisten populististen päätösten välillä. Pakistan on talouspolitiikassaan eräänlaisessa ikävässä kierteessä, jossa kriisi syvenee ilman kipeitä taloudellisia päätöksiä, mutta niiden tekeminen on yhä vaikeampaa talouskriisin kiihdyttämässä poliittisessa ja yhteiskunnallisessa tilanteessa. Vaalien lähestyessä valtaapitävien houkutus liimata laastareita talouskriisin avohaavan päälle vain kasvaa.

Taloudellisten reformien lisäksi Pakistanin hallitukset ovat laiminlyöneet maan vanhenevan infrastruktuurin kehittämisen. Energiasektorista on tullut Pakistanille riippakivi, joka kaivaa maata koko järjestelmän vakauden alta. Tämä näkyy etenkin vanhenevassa sähköverkossa, joka ei riitä kasvavan väestön energiatarpeiden täyttämiseen. Laajoista sähkökatkoksista on tullut arkipäivää ja paisuvat sähkölaskut ovat aiheuttaneet suuria mielenosoituksia

Pakistanilla ei vaikuta olevan pitkän tähtäyksen suunnitelmaa syvenevän energiakriisinsä ratkaisemiseksi, eikä sillä yksinkertaisesti ole varoja tähtitieteellisten sähkölaskujen puristuksessa kärsivän kansansa tukemiseksi — varsinkaan taloudellista kurinalaisuutta vaativan IMF:n valvovan silmän alla.

Talebanien valtaannousu Afganistanissa on aiheuttanut turvallisuuskriisin

Samalla terrorismista on tullut Pakistanille yhä merkittävämpi turvallisuusuhka. Pakistan tuki Talebanin nousua valtaan naapurimaa Afganistanissa, mutta suosiolliseksi laskelmoitu tilanne on osoittautunut sille painajaiseksi. Pakistanin Taliban (TTP) on alkanut suorittaa operaatioitaan turva-asemista rajan takaa, ja sen iskut ovat yleistyneet sekä muuttuneet entistä kunnianhimoisemmiksi. Esimerkiksi tammikuussa tapahtunut Peshawarin moskeija-isku, jossa kuoli yli 100 ihmistä, on yksi Pakistanin historian tuhoisimpia. 

Pakistan ei ole yrityksistä huolimatta onnistunut saamaan Afganistanin uusia johtajia estämään TTP:n iskuja maaperältään. Pakistan on painostanut Talebania muun muassa karkottamalla afganistanilaisia pakolaisia takaisin Afganistaniin ja jäädyttämällä taloudellisia suhteitaan Afganistanin kanssa. Afganistanin Talibanin ja TTP:n suhteen läheisyys on epäselvä, mutta Pakistanin turvallisuuden kannalta suhteen luonne – ja sen mahdollisuudet vaikuttaa TTP:hen Taliban-hallituksen kautta – on keskeinen kysymys.

Pakistan ei ole yrityksistä huolimatta onnistunut saamaan Afganistanin uusia johtajia estämään TTP:n iskuja maaperältään. Klikkaa twiitataksesi!

TTP ei ole ainoa terroristijärjestö, joka kylvää tuhoa maassa. Myös ISIS on aktivoitunut Pakistanissa jouduttuaan ahtaalle Afganistanissa Talebanien valtaannousun jälkeen. Baluch-separatistit, joiden asuttama historiallinen Belutsistanin alue rajoittuu Lounais-Pakistaniin, Kaakkois-Iraniin ja Etelä-Afganistaniin, ovat iskeneet Kiina–Pakistan -talouskäytävän projektien parissa työskenteleviä kiinalaisia vastaan. 

Valopilkkujakin löytyy. Esimerkiksi Intian ja Pakistanin aselepo on pitänyt kiistellyllä Kashmirin alueella, ja ainakin tällä puolella Pakistanin turvallisuustilanne on nyt rauhallinen. Tämä on Pakistanin intresseissä sen läntisen rajan tilanteen muututtua kriittiseksi. Kehityksen taustalla on osittain Intian huomion kääntyminen Pakistanin sijasta kohti Kiinaa. 

Pakistan on ”liian suuri kaatumaan”, mutta velkataakka tekee siitä riippuvaisen muista

Pakistanin vaikutusvaltaiset naapurit seuraavat tilannetta tarkasti. Pakistan on Kiinalle velkaa noin 30 miljardia dollaria. Kiina haluaa toki rahansa takaisin, mutta toisaalta myös säilyttää läheiset suhteensa Pakistaniin, jota se pitää keskeisenä palasena suuremmassa geopoliittisessa suunnitelmassaan Aasiassa. Kiinan vaikutusvalta Pakistaniin onkin kasvanut merkittävästi. Sen uskotaan havittelevan armeijalleen tukikohaa satamakaupunki Gwadariin, mikä tarjoaisi Kiinalle pääsyn Arabianmerelle. Liian läheisellä liittoutumisella Kiinan kanssa olisi geopoliittinen hintansa Yhdysvaltojen ja lännen sekä Kiinan välissä tasapainoilemaan pyrkivälle Pakistanille.

Intia suhtautuu perinteisen verivihollisensa rappioon vahingoniloisesti, mutta on myös huolissaan kasvavasta terrorismin uhasta, jonka Pakistanin sisäinen hajaannus voi sille aiheuttaa. Yhdysvallat on puolestaan Joe Bidenin hallinnon aikana ottanut etäisyyttä Pakistaniin. Tämä johtuu osittain Khanin pönkittämistä salaliittoteorioista, joissa Yhdysvaltoja syytetään osallisuudesta hänen erottamiseensa ja moniin muihinkin Pakistanin ongelmista. Washingtonissa onkin havaittavissa eräänlaista ”Pakistan-väsymystä”. Yhdysvaltojen vetäydyttyä Afganistanista Pakistanista on tullut sille vähemmän merkittävä kumppani.

Nykytilanteessa tarpeelliset mutta kipeät taloudelliset reformit uhkaisivat suistaa Pakistanin yhä syvemmälle yhteiskunnalliseen ja poliittiseen kriisiin. Klikkaa twiitataksesi!

Pakistanin kriisin syvenemisellä olisi laajat heijastusvaikutukset Etelä-Aasiaan, mutta myös koko maailmaan. Kriisin ytimessä on talous. Pakistanin geopoliittisesti merkittävä asema kylmän sodan ja Afganistanin sodan aikana on taannut sille tasaisen pääsyn läntisten rahoituslaitosten lainoihin. Pakistanin ulkomaanvelka on kuitenkin kestämättömällä tasolla, ja sen ulkomaanvaluuttavarannot, joita se tarvitsee kipeästi tuontiin, ovat uhanneet vuotaa kuiviin. Nykytilanteessa tarpeelliset mutta kipeät taloudelliset reformit uhkaisivat suistaa Pakistanin yhä syvemmälle yhteiskunnalliseen ja poliittiseen kriisiin. 

Koska Pakistanin asema geopoliittisesti keskeisenä ydinasevaltiona tekee siitä ”liian suuren kaatumaan”, on velkojien valinta ollut jatkaa tekohengitystä uusilla velkajärjestelyillä. Kiina, joka on noin 30 prosentin osuudella selvästi Pakistanin suurin bilateraalinen velkoja, nousee avainasemaan sen selviytymistaistelussa. Pakistanin vakaus on Kiinan intresseissä sen tekemien investointien kuten geopoliittisesti tärkeän Xinjiangin alueen ja maat yhdistävän Kiina–Pakistan-talouskäytävän vuoksi. Siksi ei olekaan yllätys, että Kiina ja Pakistan ovat viimeisimmissä lausunnoissan kuvanneet suhdettaan ”jokasään kumppanuudeksi” ja ”rautaveljeydeksi”. Pakistanin tilanteessa ainakin yhden veljen rautaisuutta koetellaan toden teolla.

Kirjoittaja: Aleksi Järvinen
Editointi: Eero Tuorila, Veikko Mäkelä
Kielenhuolto: Matti Marjamäki