Pitkään on näyttänyt siltä, että Yhdysvaltojen oikeiston politiikassa on ollut pikavoittoja jaossa. Ärhäkät vastakkainasettelut, perinteiset perhearvot ja valkoisen kristityn työväenluokan miellyttäminen ovat jo vuosia keränneet republikaaneille ääniä. Kun republikaanit keväällä saivat ajettua läpi aborttioikeuden kumoamisen liittovaltion tasolla, suhtauduttiin saavutukseen tärkeänä poliittisena voittona. Nyt välivaalien lähestyessä marraskuussa on kuitenkin aika kysyä,  koetteleeko vääntö aborttioikeudesta jo salonkikelpoisen konservatiivisuuden rajoja.

Kun tieto Yhdysvaltain korkeimman oikeuden aikeista kumota Roe vastaan Wade -ennakkopäätös vuosi keväällä julkisuuteen, suurin osa amerikkalaisista otti uutisen vastaan tyrmistyneenä. Vuodesta 1973 asti voimassa ollut ennakkopäätös oli turvannut aborttioikeuden kaikissa Yhdysvaltojen osavaltioissa. Päätöksen kumoamisen myötä Yhdysvallat liittyi siihen harvalukuiseen joukkoon maita, jotka ovat viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana kiristäneet aborttilainsäädäntöään.

Päätöksen vaikutusta ja sen herättämää huolta on vaikea liioitella. Laajuudessaan sen vaikutukset eivät rajoitu puhtaasti aborttioikeuteen, vaan se asettaa vaikeaan asemaan niin pitkäaikaissairaat, terveydenhuollon ammattilaiset kuin ei-toivotuista tai terveydelle vaarallisista raskauksista syntyvät lapsetkin. Luonnollisesti vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti naisiin, ja kerrannaisvaikutusten myötä muutos naisten oikeuksissa ulottuu lähes kaikille yhteiskunnan osa-alueille työmarkkinoista terveydenhuoltoon. Samalla myös eriarvoisuus amerikkalaisessa yhteiskunnassa kasvaa entisestään.

Erityisen paljon huolta aiheuttaa uuden aborttilainsäädännön ehdottomuus monissa osavaltioissa, joissa poikkeuksia ei välttämättä sallita edes seksuaalisen väkivallan tai insestin uhreille tai raskauden johdosta hengenvaarassa oleville odottajille. Lisäksi huoli rikosoikeudellisesta vastuusta on läsnä myös tilanteissa, joihin ei välttämättä edes liity raskaus. Jo nyt pelko lain tulkinnasta on johtanut esimerkiksi tilanteisiin, joissa tytöiltä ja naisilta on evätty oikeus sairauden hoidon kannalta oleellisiin lääkkeisiin, jos lääkkeen väärinkäyttöä raskaudenkeskeytykseen pidetään edes teoriassa mahdollisena.

Lainsäädäntö kiristyy, vaikka tuki aborttioikeudelle on vahva

Yleistä aborttioikeutta tukee yhdysvaltalaisista selkeä enemmistö, noin 61 prosenttia. Sekä naisista että miehistä enemmistö tukee aborttioikeutta, ja vaikka tuki on vahvinta nuorten keskuudessa, vastustajat ovat vähemmistössä kaikissa ikäryhmissä sekä etnisyydestä ja koulutustaustasta riippumatta.

Republikaaniäänestäjien keskuudessa näkemykset aborttioikeudesta ovat pysyneet jokseenkin vakaina jo lähes kolmekymmentä vuotta, ja republikaaneista hieman alle 40 prosenttia kokee, että abortin tulisi olla laillinen suurimmassa osassa tapauksia. Samaan aikaan demokraattien keskuudessa tuki aborttioikeudelle on voimistunut, ja nykyään lähes 80 prosenttia demokraateista tukee laillista aborttia kaikissa tai lähes kaikissa olosuhteissa.

Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen kumoaminen kuitenkin osoittaa jälleen myös Yhdysvaltojen poliittisen järjestelmän ja instituutioiden nurinkurisuuden, sillä lainsäädännöllistä valtaa käyttävät eivät useinkaan edusta yleistä mielipidettä. Näin on erityisesti korkeimmassa oikeudessa, jossa tuomarien valinta ei tapahdu äänestyksellä vaan elinikäiseen virkaan noustaan presidentin nimityksellä ja senaatin vahvistuksella. On siis pitkälti sattumasta kiinni, kenen presidenttikauden ajalle nimityksiä osuu. Nykyään yhdeksästä tuomarista kuusi on republikaanipresidenttien nimittämiä.  

Erityisen voimakkaasti laillista aborttia vastustavat valkoiset herännäiskristityt (eng. evangelical christians), joista lähes kolme neljästä on sitä mieltä, että abortin tulisi olla laiton lähes kaikissa olosuhteissa. Herännäiskristityt ovat republikaanipuolueen keskeistä ja kasvavaa äänestäjäkuntaa, jonka ääni ja arvot näkyvät puolueen politiikassa vuosi vuodelta voimakkaammin. Siinä missä kirkkoon kuulumattomien amerikkalaisten määrä on noussut vuosikymmeniä, Donald Trumpin presidenttikauden aikana herännäiskristityiksi itsensä määrittelevien määrä kasvoi ja linkki uskonnon ja puoluekannan välillä vahvistui. Vuonna 2021 herännäiskristityistä 70 prosenttia sanoi äänestävänsä republikaaneja.

Amerikkalaisten arvokysymyksissä ovat vastakkain yksilönvapaus ja kristillinen perinne

Kun republikaanien politiikkaa ajetaan kristillisen oikeiston kuplasta käsin, lienee tuskin yllättävää, että puolueen linja ajautuu kohti konservatiivista oikeaa laitaa ja railo republikaanien ja yhä liberaalimmaksi muuttuvan demokraattipuolueen välillä jatkaa leviämistä. Näin on erityisesti arvokysymyksissä.

Kaksi kuluneen vuoden aikana ehkä eniten palstatilaa vallanneista lainsäädäntöön liittyneistä kysymyksistä Yhdysvalloissa liittyvät aselakeihin ja aborttioikeuteen. Molemmissa debateissa keskiössä ovat yhtäältä yksilön oikeudet ja toisaalta kristillinen arvomaailma. 

Lokakuun puoliväliin mennessä Yhdysvalloissa on tänä vuonna kuollut joukkoampumisissa ainakin 531 ihmistä. Erityisesti keväällä Texasin Uvaldessa 19 henkeä vaatinut kouluampuminen sekä Buffalossa kymmenen päivää myöhemmin tapahtunut kymmenen ihmisen kuolemaan johtanut ammuskelu ruokakaupassa herättivät raivoa ja saivat aikaan mielenosoituksia ympäri maata. 

Laajemman aborttioikeuden tavoin myös aselakien kiristämiselle on koko Yhdysvaltojen mittakaavassa enemmistön tuki. Senaatissa kuitenkin kutakin osavaltiota koosta riippumatta edustaa kaksi senaattoria, mikä tarkoittaa, että republikaanisenaattoreista suhteellisesti suuri osa tulee pienistä ja konservatiivisista osavaltioista, joissa poliittinen hinta liberaaleina nähtyjen lakien taakse asettumisesta olisi kallis.

Ase- ja aborttilakeihin liitettävien argumenttien ristiriitaisuus ei ole jäänyt amerikkalaisilta huomaamatta. Erityisesti aborttioikeuksia puolustavat ovat alleviivanneet konservatiivileirin asenteiden absurdia ristiriitaisuutta. Yksilön vapaudet ja vastuut ovat usein keskeinen argumentti aselakien tiukentamista vastustavilla, mutta sama logiikka ei ulotu raskaudenkeskeytyksiin. Toisaalta abortteja vastustetaan usein Raamattuun nojaten, mutta aseväkivallan uhreille ja omaisille poliitikoilla on tiukempien lakien sijaan tarjolla rukouksia. Tiukentuvaa aborttilakia on kuvailtu muun  muassa ”synnyttämiseen pakottamiseksi maassa, jossa lasten yleisin kuolinsyy on aseväkivalta”. Mielenosoituksissa on näkynyt paljon myös kylttejä, joissa todetaan lakien kontrolloivan kohtuja enemmän kuin sarjatuliaseita.

Kansas säikäytti konservatiivit

Kun Roe vastaan Wade -ennakkopäätös virallisesti kumottiin kesäkuussa, olivat monet republikaanien johtamat osavaltiot jo säätäneet tiukempia aborttilakeja niin sanottuina liipaisinlakeina (eng. trigger laws), jotka tulisivat voimaan liittovaltion lain väistyessä. Monien republikaanien silmissä korkeimman oikeuden päätös näyttäytyikin tärkeänä poliittisena voittona, joka pyyhkisi esteitä konservatiivisemman aborttipolitiikan tieltä. Vasta myöhemmin selvisi, ettei päätöstä otettukaan varauksetta vastaan edes omien äänestäjien keskuudessa.

Päätöstä seuranneet viikot olivat kaoottisia, ja monissa osavaltioissa laki ehti jo muutaman viikon aikana muuttua useampaan otteeseen. Todelliseen testiin kansan tuki joutui kuitenkin vasta, kun osavaltiot alkoivat äänestää omista aborttilaeistaan. Ensimmäisen yllätyksen järjesti vahvasti republikaanienemmistöinen Kansas, joka äänesti elokuussa selkeällä enemmistöllä osavaltion aborttikieltoa vastaan. Tulos yllätti optimistisimmatkin aborttioikeuden tukijat ja säikäytti välivaaleihin valmistautuvat republikaanit. Vaikka Kansasin tulos on toistaiseksi yksittäistapaus, antoi se osviittaa siitä, ettei uuden lainsäädännön ajaminen läpi tule muissakaan osavaltioissa välttämättä olemaan läpihuutojuttu.

Iskikö konservatiiveille vauhtisokeus? Ratkaiseeko aborttikysymys tulevat vaalit? Klikkaa twiitataksesi!

Tilastot Kansasista osoittavat myös, että aborttilait ovat saaneet naisäänestäjät liikkeelle. Korkeimman oikeuden päätöstä seuranneen viikon aikana uusien äänestäjien rekisteröityminen kiihtyi, ja naisten osuus uusista äänestäjistä oli Kansasissa täysin poikkeukselliset 70 prosenttia.

Nyt vastaaviin äänestyksiin valmistaudutaan muun muassa Kentuckyssa, Michiganissa, Montanassa, Kaliforniassa sekä Vermontissa. Analyytikot ovat eri mieltä siitä, toteutuuko Kansasissa nähty ilmiö myös muissa osavaltioissa, mutta republikaanien keskuudessa huoli on selvästi kasvanut.

Vaalikampanjoissa ollaan kieli keskellä suuta ja pelätään nuoria ja naisia

Mielipidekyselyt osoittavat, että republikaanit olivat keväällä kasvattamassa suosiotaan maltillisten naisäänestäjien keskuudessa erityisesti suurten kaupunkien esikaupungeissa, joissa demokraatit olivat Trumpin presidenttikauden aikana tasaisesti kasvattaneet suosiotaan. Alkuvuoden aikana republikaanien viestit kuluttajahintojen nousun hillitsemisestä sekä rikollisuuden kitkemisestä olivat kuitenkin taas alkaneet purra äänestäjiin. Monelle naiselle puolueesta riippumatta aborttioikeus on kuitenkin kysymys, jossa tinkimisen varaa ei ole.

Erityinen huolenaihe republikaaneille onkin, kannustaako aborttikysymys uurnille suhteellisesti paljon nuoria ja naisia muuallakin kuin Kansasissa. Jopa politiikkaa läheltä seuraavien on ollut vaikea ennakoida, miten paljon aborttioikeus yksittäisenä kysymyksenä tulee vaikuttamaan tuleviin vaaleihin, sillä se poikkeaa henkilökohtaisuudessaan monista muista vaaliteemoista. Julkinen keskustelu, mielipidekyselyt ja kansalaisliikehdintä ovat kuitenkin osoittaneet, että erityisesti koulutettujen naisten keskuudessa aborttioikeuden rajoittaminen on koettu hyökkäykseksi naisten oikeuksia vastaan.

Suurelle enemmistölle republikaaniehdokkaista abortin vastustaminen on pitkään ollut itsestäänselvyys, ja monelle kantaan on liittynyt myös räväkkä retoriikka. Nyt välivaalien lähestyessä moni joutuukin arvioimaan uudelleen asemaansa aborttikysymyksessä. Erityisesti osavaltioissa, joissa republikaanien on menestyäkseen vedottava maltilliseen keskustaan, ehdottomat kannanotot abortin vastustamisesta kaikissa olosuhteissa ja ”elämän suojelemisesta sen kaikissa vaiheissa” ovat alkaneet hävitä kampanjasloganeista ja verkkosivuilta. Nyt moni ehdokas hakeekin tasapainoa, jolla miellyttää mahdollisimman suurta osaa äänestäjäkunnasta. Keskusteluun on myös republikaaniehdokailta noussut enenevissä määrin avoimuus poikkeuksille muun muassa raiskauksen, insestin tai vakavien terveysriskien ollessa kyseessä.

Arvot vai talous? Vaalit kahdella agendalla

Demokraateille aborttikysymys saattaa vaalimenestyksen kannalta näyttäytyä jopa jonkinlaisena onnenkantamoisena. Erityisesti globaali kuluttajahintojen nousu on alkuvuodesta asti kääntynyt jo ennestään heikkoa suosiota nauttinutta presidentti Bidenia vastaan. Niinpä puolueiden kampanjointia seuratessa saattaakin näyttää siltä, että demokraattien ja republikaanien ehdokkaat kilvoittelevat kaksissa eri vaaleissa.

Demokraatit ovat valmiita tekemään vaaleista yhden kysymyksen vaalit, ja ehdokkaita on kannustettu keskittymään kampanjoinnissaan aborttikysymykseen – sekä omaa kantaa korostaen että republikaaneja vastaan hyökäten. Republikaanit taas pyrkivät häivyttämään aborttikysymyksen taka-alalle ja kyseenalaistavat ärhäkästi demokraattien kyvyn vastata kasvavaan inflaatioon, jota äänestäjät kokonaisuudessaan pitävät vaalien tärkeimpänä kysymyksenä. Lisäksi republikaanien agendalla näkyvät tuttuun tapaan maahanmuutto sekä rikollisuus.

Kuten viime vuosien vaalit Yhdysvalloissa ovat kerta toisensa jälkeen osoittaneet, suomalaisiin silmiin häkellyttävät lokakampanjat kuuluvat molempien puolueiden arsenaaliin. Tuskin lieneekään yllättävää, että republikaanit eivät ole selvinneet aborttikeskustelusta ilman kohuja ja syyttelyä kaksinaismoralismista.

Erityisen paljon huomiota on saanut osakseen Georgian tiukassa senaattivaalissa ehdolla oleva republikaani ja entinen ammattiurheilija Herschel Walker, joka on kampanjassaan esittänyt voimakkaita abortinvastaisia kantoja jopa kutsuen aborttia toimenpiteeksi, jossa ”nainen tappaa lapsensa”. Viime viikkoina Walkerin asema perinteisten perhearvojen tukijana on kuitenkin murentunut, kun jo aiemmin esitettyjen perheväkivaltasyytösten lisäksi julkisuuteen on tullut Walkerille vuonna 2009 raskaaksi tullut nainen, joka on kertonut tämän kannustaneen häntä aborttiin ja jopa maksaneen toimeenpiteen. Walker on vastannut syytteisiin väittäen niitä demokraattien loanheitoksi.

Politiikan tutkijoiden vanha viisaus ennustaa, että vaalit voittaa ehdokas tai puolue, joka näyttäytyy vahvimpana ehdokkaana tärkeimpänä pidetyssä aiheessa. Lähiviikkoina siis nähdään, riittääkö republikaanien inflaation vastainen kampanja vaalivoittoon vai kannustaako aborttikysymys uurnille riittävästi tulistuneita uusia äänestäjiä, joiden äänet satavat demokraattien laariin.

Kirjoittaja: Ulla Henttonen

Editointi: Ilmari Reunamäki, Tuulikki Olander

Kielenhuolto: Ida Andersson