Jaa

Lukuaika: 8 minuuttia

Argentiinalaiset feministit värjäävät Buenos Airesin kadut vihreiksi abortin laillistamista kannattavilla huiveillaan vuoden 2018 historiallisissa mielenosoituksissa. Kuva: Flickr/Nuria Bodda for Emergentes.

Abortti, tasa-arvoinen avioliitto, naissurmat ja sukupuolen rakentuminen: Latinalainen Amerikka puhuu gender-kysymyksistä ja seksuaalietiikasta kiihkeämmin kuin vuosiin.  Kun mantereen feministinen liike korostaa ihmisoikeuksia, sen arvokonservatiivinen vastapuoli vetoaa Jumalan sanaan. Juttuparin ensimmäinen osa käsittelee Latinalaisen Amerikan vahvaa feminististä liikettä, jossa kampanjat rakennetaan sosiaalisen median avulla maiden rajat ylittäviksi. Sarjan toisessa osassa analysoidaan feministisen liikkeen vastinparia, arvokonservatiivista kansanliikettä, joka on hiljattain voimistunut mantereella ja perustaa toimintansa katolisen kirkon perinteisiin.

Feministiset liikkeet elävät Latinalaisessa Amerikassa uutta voimaantumisen kautta. Naisten oikeuksia puolustavat mielenosoitukset ovatkin tarpeen: sukupuolten välinen epätasa-arvo on mantereella räikeää. Julkiseen keskusteluun gender-kysymykset ovat nousseet erityisesti julmien naissurmien eli femicidioiden vuoksi. YK:n mukaan Latinalainen Amerikka onkin yksi maailman vaarallisimmista mantereista naisille, jos konfliktialueita ei oteta lukuun.

Vuodesta 2015 merkittäviksi yhteiskunnallisiksi toimijoiksi nousseet naisasialiikkeet, kuten #AbortoLegalYa ja #NiUnaMenos, kertovat kuitenkin syvästä kulttuurisesta muutoksesta. Keskustelun ydinaiheina ovat naisiin kohdistuvan väkivallan lisäksi esimerkiksi abortin laillistaminen. Teemat ovat olleet keskustelussa samoja jo vuosikymmeniä, mutta nyt joukkoliikkeiksi kasvaneet kampanjat ovat saavuttaneet ennennäkemätöntä julkisuutta.

Latinalaisen Amerikan monet feminismit

Latinalaisen Amerikan naisasialiikkeiden historiaa tarkasteltaessa on yhtenäisen liikkeen sijaan puhuttava useista feminismeistä. Liikkeiden tavoitteet vaihtelevat 1970-luvun chileläisten ja argentiinalaisten naisliikkeiden diktatuurin vastaisesta toiminnasta Meksikon antikapitalistisiin zapatisteihin ja Brasilian faveloista nouseviin naisliikkeisiin. Yhteistä pohjaa toimijoille on luotu Latinalaisen Amerikan ja Karibian feministisen kokouksen EFLAC:n avulla.

Ensimmäinen seminaari järjestettiin vuonna 1981 Kolumbian pääkaupungissa Bogotássa. Seminaarin inspiraationa toimi YK:n ensimmäinen naisten oikeuksien konferenssi Nairobissa vuonna 1975. Latinalaisen Amerikan alueellisen kokouksen ideana oli kartoittaa naisten oikeuksien tilannetta mantereella ja luoda yhteistä pohjaa hyvin erilaisten teemojen parissa toimiville liikkeille. Yhdeksi ensimmäisistä teemoista nostettiin naisiin kohdistuva väkivalta, joka yhdistää feministisiä liikkeitä edelleen. 1990-luvulta asti myös LGBTQ+-liikkeet ovat olleet osana EFLAC:n toimintaa ja laajentaneet agendaa muihin gender-kysymyksiin, esimerkiksi samansukupuolisten avioliittoon.

Feministinen liike liittyy alueen demokratiakehitykseen, jota sotilasdiktatuurit ja sisällissodat hidastivat erityisesti 1970-luvulla. Sotilashallitusten aikana naisliikkeet toimivat esimerkiksi demokratian aktiivisina puolustajina. 1980-luvulla alueen demokraattinen tilanne alkoi jälleen vakautua, mikä mahdollisti naisliikkeiden toiminnan keskittämisen tasa-arvoteemoihin. Tällä hetkellä feministisen liikehdinnän vilkkain keskus on Latinalaisen Amerikan eteläkärjessä, ja erityisesti argentiinalaiset kampanjat ovat levinneet nopeasti alueen muihin maihin.

Feministinen liike liittyy alueen demokratiakehitykseen, jota sotilasdiktatuurit ja sisällissodat hidastivat erityisesti 1970-luvulla.
Argentiinan “viherhuivit” kehityksen kärjessä

Tänä päivänä feministinen liike on Argentiinassa vahvempi kuin koskaan. Näkyvimmäksi teemaksi on noussut jälleen kerran abortin laillistaminen. 2000-luvun alussa lanseeratun kansallisen kampanjan ajama lakiesitys abortin dekriminalisoinnista eteni vuonna 2018 ensimmäistä kertaa kongressista senaattiin. Äänestys nousi yhdeksi vuoden tärkeimmistä puheenaiheista ja kokosi kaduille lähes miljoona lakiesitystä puoltavaa mielenosoittajaa. Abortin kannattajat nostivat ilmaan liikkeen tunnuksena toimivat vihreät huivit. Mielenosoittajien ja vihreiden huivien täyttämä katukuva antoi feministiselle liikkeelle sen nykyisen nimen: vihreä aalto.

Viherhuivien (los pañuelos verdes) mielenosoitukset ovat osa Argentiinan uusinta feminististä aaltoa, joka kasvoi joukkoliikkeeksi vuonna 2015 lanseeratun naissurmia vastustavan #NiUnaMenos-kampanjan avulla. Liikkeen juuret ulottuvat kuitenkin 1980-luvulle, jolloin maassa alettiin järjestää kansallisia naisten seminaareja mainitun EFLAC:n alueellisen kokouksen innoittamana. Argentiinan seminaarit ovat toimineet tärkeinä sillanrakentajina jo vuosikymmenien ajan feminististen ja muiden gender-liikkeiden välillä. Ne myös selittävät osaltaan nykyisen liikkeen yhteistyöhön pohjautuvaa toimintakulttuuria sekä toimijoiden vahvaa yhteiskunnallista asemaa. Kokoontumisissa on määritelty myös strategioita gender-teemojen poliittiselle lobbaukselle, ja naisasialiikkeen toiminta on avartunut laaja-alaiseksi toiminnaksi, joka ottaa huomioon sukupuolen rakentumisen sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät. Merkittävimpänä esimerkkinä liikkeiden onnistuneesta vaikuttamistyöstä on samansukupuolisten avioliiton laillistaminen Argentiinassa ensimmäisenä Latinalaisen Amerikan maana vuonna 2010.

Myös viherhuivien abortin laillistamista vaativaa #AbortoLegalYa-kampanjaa on siteerattu malliesimerkkinä feministisen liikkeen vahvuudesta. Vaikka abortin dekriminalisoiva lakiehdotus lopulta hylättiin, äänestys merkitsi taitekohtaa Argentiinan naisten oikeuksien historiassa. Erityisesti kampanjan ympärille muodostunut sosiaalinen liike nosti naisten oikeudet ja gender-kysymykset poliittisen agendan kärkipaikalle. #NiUnaMenos ja #AbortoLegalYa-kampanjoiden myötä naisten oikeuksista on kehittynyt koko maata ravisteleva puheenaihe. Abortti ja muut tasa-arvokysymykset nousevat varmasti tärkeiksi myös lokakuussa 2019 järjestettävissä presidentinvaaleissa, jos maan epävarma taloustilanne ei varasta koko valokeilaa. Kiihkeän keskustelun keskellä jokaisen ehdokkaan on määriteltävä kantansa aborttiin ja muihin naisten oikeuksia koskeviin kysymyksiin.

Vaalivuonna myös viherhuivit jatkavat aborttilakiehdotuksen parissa ja aikovat palauttaa sen kongressin käsiteltäväksi toukokuussa 2019. Tällä hetkellä yli puolet Argentiinan väestöstä kannattaa abortin laillistamista, minkä lisäksi osa senaattoreista on julkisesti kertonut vaihtaneensa mielipidettään aborttioikeuden kannattajiksi. Argentiinan kulttuurinen ilmapiiri on murroksessa, mikä povaa abortin dekriminalisoinnin toteutuvan lähivuosina.

#AbortoLegalYa-kampanja ylitti uutiskynnyksen myös kansainvälisessä mediassa ja innoitti feministejä osallistumaan kannatusmielenosoituksiin ympäri maailmaa. Argentiinalaiset feministit myös inspiroivat ja kannustivat naisia ympäri Latinalaista Amerikkaa pitämään ääntä oikeuksiensa puolesta. Lisäksi Argentiinan äänestyksen aikaiset mielenosoitukset ovat selkeä signaali maiden poliittiselle johdolle: abortin laillistamista vaaditaan rajat ylittävänä yhteisrintamana.

Argentiinan kulttuurinen ilmapiiri on murroksessa, mikä povaa abortin dekriminalisoinnin toteutuvan lähivuosina.
Teknologia ja yhteinen kieli auttavat, mutta eivät takaa yhteiskunnallisia muutoksia

Sosiaalinen media on noussut tärkeäksi politiikan areenaksi sekä vaikuttamisen välineeksi Latinalaisessa Amerikassa. Se on mullistanut myös feminististen liikkeiden aktivismin. Mielipiteet ja kampanjat ylittävät hashtagien avulla vaivattomasti maiden rajat nopeammin kuin koskaan aiemmin sekäluovat liikkeille ytimekkäät iskulauseet. Tieto järjestettävistä tapahtumista ja mielenosoituksista liikkuu helposti erityisesti Twitterissä, Facebookissa ja Instagramissa. Verkosta löytyy myös paljon jaettavaa ja kommentoitavaa sisältöä, jota tuottavat ruohonjuuritason toimijoiden lisäksi somejulkkiksiksi nousseet feministit.

Sosiaalinen media tarjoaa paitsi keinoja poliittiseen vaikuttamiseen myös helppokäyttöisen areenan purkaa pitkään kytenyttä tyytymättömyyttä sukupuolten väliseen epätasa-arvoon. Latinalaisessa Amerikassa feministisellä liikkeellä on apunaan myös lyömätön liittolainen – yhteinen kieli. Valtaosassa mannerta puhutaan espanjaa, mutta hashtagit ovat ymmärrettäviä ja kääntyvät vaivattomasti myös alueen muille kielille, kuten portugaliksi. Argentiinasta lähteneet menestyskampanjat  #AbortoLegalYa ja #NiUnaMenos ovatkin kasvaneet alueellisiksi ilmiöiksi nimenomaan sosiaalisen median ja yhteisen kielen avulla. Digitaalisessa maailmassa tapahtuva aktivismi on realisoitunut myös valtaisiksi osallistujamääriksi esimerkiksi naistenpäivän marsseilla: vuonna 2019 Argentiinan mielenosoituksissa arvioidaan olleen noin 100 000 ja Chilessä jopa yli 300 000 osallistujaa.

Teknologian mahdollistama ruohonjuuritason feminismi on nimetty feminismin neljänneksi aalloksi. Argentiinan kampanjat ovat siitä malliesimerkkejä samoin kuin globaalin pohjoisen #MeToo. Sosiaalisen median peer to peer -logiikka toimii erityisen hyvin feministisessä agendassa, koska se osallistaa ja mahdollistaa henkilökohtaisten kokemuksien jakamisen: yksityinen on entistä julkisempaa. Lisäksi sosiaalinen media tuo useat äänet kuuluviin, mikä tekee nykypäivän gender-agendasta monipuolisen. Neljäs aalto pyrkii myös tietoisesti intersektionaaliseen lähestymistapaan. Se alleviivaa syrjinnän moniperusteisuutta eli sitä, että naisten kohtaamaan epätasa-arvoon liittyy myös muita yhteiskunnan syrjiviä rakenteita, kuten rasismi ja luokkakysymykset. Marsseilla nykyisen feministisen agendan monipuolisuus tulee hyvin esille. Kyltit puhuvat niin aborttioikeuden, työläisnaisten aseman kuin LGBTQ+-teemojenkin puolesta.

Kriitikot ovat arvioineet neljännen aallon uhkaksi sen jäämisen pelkästään teknologian tasolle. Tykkääminen ja uudelleentwiittaaminen eivät välttämättä saa aikaan konkreettisia poliittisia toimia. Kysymykseksi nousee myös se, kuka osaa ja pääsee hyödyntämään teknologiaa: Latinalainen Amerikka on yksi maailman eriarvoisimmista alueista. Usein keskiluokkaiset naiset ovatkin kampanjoiden kärjessä, koska tietotaitoa, resursseja tai edes pääsyä internetiin ei kaikilta löydy. Teknologiaa hyödyntävä feminismi voi käytännössä jättää vähäisiä resursseja omaavat naiset marginaaliin ja pysäyttää keskustelun sekä mittavan sosiaalisen toiminnan vain menestyskampanjoiden nostamien teemojen pariin.

Sosiaalisesta liikehdinnästä huolimatta lainsäädännöllisten muutosten aikaansaaminen on haastavaa, kuten Argentiinan aborttiäänestys osoitti. Vielä vaikeampaa on yhteiskunnan konservatiivisen arvopohjan uudistaminen ja tasa-arvon toteutumista estävien perinteisten sukupuoliroolien purkaminen. Naiset esimerkiksi tienaavat selvästi miehiä heikommin sekä tekevät suurimman osan kotitöistä. Sukupuolten välinen epätasa-arvo ja vanhoilliset sukupuoliroolit pohjaavat erityisesti katolisen kirkon syvään juurtuneelle vaikutusvallalle ympäri mannerta. Tätä asetelmaa tukee myös alueen poliittinen käännös oikealle. Useat presidentit ovat tunnettuja perinteisten arvojen tukemisesta tai suoranaisesta tasa-arvokehityksen vastustamisesta.

Feminististä liikettä voimauttanut digimaailma mahdollistaakin myös aborttia vastustavan liikkeen dynaamisen toiminnan. Latinalaisen Amerikan feministit kohtaavat yhä useammin mielenosoituksissa kannatustaan kasvattavan arvokonservatiivisen pro vida -liikkeen, jota juttuparin seuraava osa käsittelee.

Feminististä liikettä voimauttanut digimaailma mahdollistaakin myös aborttia vastustavan liikkeen dynaamisen toiminnan.
Hae
Generic filters
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in excerpt
Filter by Custom Post Type

Jaa