Kirjoittajalta Timo R. Stewart

Kommentti: ”Kansoilla” ei ole rajoja

Emeritusprofessori Vesa Kanniainen kirjoittaa Kanavassa sekä Suomen Kuvalehdessä maahanmuuton kustannuksista. Milton Friedmanilta lainattu otsikko tiivistää tältä osin kirjoituksen ytimen: ”Hyvinvointiyhteiskunta ja vapaa maahanmuutto ovat kestämätön yhdistelmä”. Kanniaisen mukaan hyvinvointiyhteiskunta houkuttelee ”nimenomaan matalan osaamisen ihmisiä” ja tällaiset maahanmuuttajat tulevat kalliiksi. “Nettosaajien” määrän kasvaminen vaikeuttaa jo entisestään velaksi elävän julkisen talouden tilaa. Kanniainen julistaakin, että ”jokaisella kansalla on oltava oikeus päättää siitä, kuka on oikeutettu astumaan valtakunnan rajan ylitse sen kamaralle.” Maahanmuuton tarkasteleminen talouden näkökulmasta on tietysti yksi relevantti tulokulma. Keskimääräiselle maahanmuuttajalle saattaa olla laskettavissa hinta, samoin kuin eläkeläiselle, pitkäaikaissairaalle, työttömälle tai maanviljelijälle. Humanitaarisen maahanmuuton – turvapaikkaa tarvitsevat – asettaminen samalle viivalle kaiken...

Lue lisää

Kehityspolitiikka, arvot ja oma etu

Helmikuun alussa julkaistiin valtioneuvoston selonteko Suomen kehityspolitiikasta. Selonteossa linjataan, miten Sipilän hallitus aikoo kohdentaa ”aiempaa niukemmat” kehitysyhteistyöhön osoitetut määrärahat. Puhe niukkuudesta on totista totta. Toukokuussa 2015 julkaistussa hallitusohjelmassa – Ratkaisujen Suomi – linjattiin yli 300 miljoonan euron leikkauksista. Ohjelmassa ilmoitettiin Suomen pyrkivän yhä nostamaan kehitysrahoituksen 0,7 prosentin osuuteen bruttokansantulosta ”pidemmän aikavälin tavoitteena”. Suunta oli kuitenkin toinen. Kehitysbudjetti on putoamassa ennusteiden mukaan noin 0,35 prosenttiin bruttokansantulosta. Oppositio on tietysti ruoskinut hallituksen leikkauksia, mutta ne ovat aiheuttaneet huolta myös eduskunnan ulkopuolella. Jopa arkkipiispa Kari Mäkinen tuomitsi ne. Erityisen kovasti leikkuri osui suomalaisten kansalaisjärjestöjen hankkeisiin. Äänekkäistä protesteista ja yli 41.000 nimeä keränneestä adressista...

Lue lisää

Maailma räjähtää! Nyt?

Ihmisiä kiinnostaa tulevaisuus. Onneksi ei sentään ainoastaan tulevaisuus, ajattelee historioitsija. Silti jopa kiinnostus menneeseen saa usein käyttövoimaansa tästä kyltymättömästä, tulevaa koskevasta uteliaisuudesta. Ei ole esimerkiksi lainkaan poikkeuksellista, että historiallista tutkimusta koskevan tilaisuuden päätteeksi suuri osa kysymyksistä saattaa koskea esitellyn aihepiirin oletettuja, vielä toteutumattomia kehityskulkuja. Mutta mitä tulevaisuudesta voi sanoa? Miten siihen kannattaisi yrittää vaikuttaa? Tulevaisuus ja ennakointi olivat myös Kansainvälisten suhteiden tutkimuksen seuran (KATSE) viidennen kansallisen konferenssin teemoina viime viikonloppuna (15.–16.1.) Aulangolla. Kylpylän altaisiin ja tulevaisuuden äärelle oli kerääntynyt yli 120 kansainvälisten suhteiden tutkijaa, mukana luonnollisesti myös The Ulkopolitist. Yhtenä konferenssin keynote-puhujana oli Norwegian Business Schoolin ilmastostrategian professori Jørgen...

Lue lisää

Mikä ihmeen monikulttuurisuus?

Perussuomalaisten viimeaikaisia monikulttuurisuuden vastaisia ulostuloja on kommentoitu ja kauhisteltu ahkerasti. Väittelyssä on kuitenkin jäänyt varsin hämäräksi, mistä oikeastaan puhutaan tai mitä monikulttuurisuudella oikeastaan edes tarkoitetaan. Esimerkiksi kansanedustaja Olli Immosen (ps) kohuttu Facebook-päivitys ei avaa asiaa juuri lainkaan. Hänen jostakin syystä englanniksi kirjoittamansa lyhyen manifestin mukaan ”multiculturalism” on painajainen, jonka voimakas ja rohkea kansakunta tulee vielä voittamaan. Se on siis joku olemassa oleva asiaintila, josta halutaan pois. Selittäessään myöhemmin sanomisiaan, Immonen on kertonut painajaisestaan vähän lisää. Monikulttuurisuudella on hänen mukaansa ”useat kasvot”, joista monet ovat ”ihan hyväksyttäviä”. Hyväksymistään puolista hän kuitenkin vaikenee. Monikulttuurisuudella on kuitenkin tämän lisäksi myös ”lieveilmiöitä” sekä...

Lue lisää

Uskonnon ja politiikan välimaastossa

Israel. Jerusalem. Betlehem. Nasaret. Ne ovat tuttuja niin Raamatun kuin sanomalehtienkin sivuilta. Moni Israelissa ensi kertaa käynyt muistaa sen oudon tunteen, kun näkee moottoritien pielessä tienviitan, jossa lukee joku raamatullinen nimi ja kilometriluku. Jerusalem ei ole vain taivaassa. Jouluevankeliumin lisäksi Betlehem on olemassa myös Lähi-idän meluisassa ja joskus sekavaltakin näyttävässä arjessa. Näissä paikoissa voi käydä. Ja monet ovat käyneetkin. Kokemus jättää vain harvat kylmiksi. Lukemattomat ryhmämatkat ovat tuoneet kristittyjä ympäri maailman katsomaan Raamatun paikkoja. Vielä useammat ovat seuranneet ”Pyhää maata” kotoaan kirjojen, lehtien, elokuvien ja television välityksellä. Joillekin kristityille niin Suomessa kuin muuallakin se on merkinnyt paljon enemmän kuin...

Lue lisää