Kirjoittajalta Miika Raudaskoski

Keikkuuko Niinistön nelijalkainen jakkara?

Kansainvälisen politiikan epävarmuus takaa sen, ettei kotimaisessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa ole pulaa aiheista. Määrä ei tietenkään aina korvaa laatua ja kaikenlaisia kotikutoisia kohuja saadaan valitettavan usein aikaiseksi hyvinkin vähäisistä aineksista. Ukrainan kriisi, turvapaikanhakijat, Syyrian sodan eskaloituminen, ISIS ja kansainvälinen terrorismi muokkaavat myös Suomen turvallisuusympäristöä. Viime vuoden korkeat turvapaikanhakijaluvut osoittavat, ettei tämä ympäristö rajoitu vain Itämeren alueeseen vaan laajemmalle EU:n naapurustoon. Lisääntyvän epävakauden ja ennustamattomuuden keskellä on noussut perusteltuakin huolta Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan asennosta. Kylmän sodan jälkeinen aika on ollut Itämeren alueella suhteellisen vakaata, vaikka EU:n ja erityisesti Naton laajentuminen vuonna 2004 muuttikin geopoliittista perustaa merkittävästi. Vakauden kääntöpuoli...

Lue lisää

Kotitekoista ulkopolitiikan sameutta

Peräsin tammikuun kirjoituksessani konkretiaa suomalaiseen turvallisuuspoliittiseen keskusteluun. Viimeisten päivien aikana sitä on saatu jopa liiankin kanssa, kun yhdysvaltalaisten kanssa järjestettävät sotaharjoitukset ovat saaneet valtakunnan kuohuksiin. Helmikuun alussa kerrottiin, että Oregonin kansalliskaartin F-15C-hävittäjät harjoittelevat Karjalan lennoston kanssa toukokuussa. Keväällä järjestettävään Arrow-harjoitukseen on puolestaan tulossa puolustusministeri Jussi Niinistön mukaan parikymmentä miehistönkuljetusvaunua. Niinistön ilmoituksen jälkeen on kiistelty viestinnästä (joka Osmo A. Wiion mukaan epäonnistuu aina paitsi sattumalta), eduskunnan informoinnista, Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan muuttumisesta ja on itse keskustelustakin keskusteltu. Venäjän vastainen provokaatiokin ennätettiin jo mainita. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ”palautti” kohisijat ruotuun kokoamalla, rutiininomaisesti tietenkin, puoluejohtajat Mäntyniemeen. Niinistön mukaan tulevan kevään sotaharjoitukset eivät...

Lue lisää

Konkretiaa suomalaiseen turpo-keskusteluun?

Vielä tammikuussa 2015 oli vaikea ennakoida kuinka voimakkaasti ja nopeasti pakolaistilanne muuttaisi koko Euroopan poliittisen diskurssin. Erityisesti se, kuinka näemme valtiolliset rajat nähdään osana kriisin hoitoa, on alkanut hajottaa Euroopan jo entuudestaan heiveröistä poliittista yhteisöä. Piikkilanka-aidoista ja aseistetuista poliisi- ja sotilasjoukoista tuli osa vuoden Eurooppa-kuvaa. Vuosikausia linnakkeeksi parjattu EU antoi monen jäsenmaan kansallisilla toimilla kasvot tälle symboliikalle. Muutosvauhti kansainvälisessä politiikassa on ollut viime vuosina nopeaa, joten tammikuussa 2016 on jälleen suhteellisen vaikeaa ennakoida, mikä on polttava puheenaihe ensi jouluna. Kotimaisessa keskustelussa ulko- ja turvallisuuspolitiikan perusviesti on pysynyt yllättävän samanlaisena ja vakaana, ottaen huomioon miten rajusti kansainvälinen toimintaympäristö on muuttunut....

Lue lisää

Kirja-arvio: Kuoleman matkatoimisto

”Eikö sinulla ole rahaa mutta haluat silti lähteä matkalle? Oletko mahdollisesti pakon edessä? Ei hätää. Meillä on peruspaketti, jonka hinta on edullinen. Ainoastaan matkan niissä vaiheissa, joissa et pärjää yksin, saat apua omasta pyynnostäsi.” Kyse voisi olla minkä tahansa matkatoimiston esitteestä, jossa markkinoidaan eritasoisia ja -hintaisia pakettimatkoja etelän lämpöön tai eksoottisiin kohteisiin. Lainaus ei kuitenkaan ole ”Koe hurmaava Thaimaan luonto” tai ”Nauti lämmöstä Karibian auringossa” -esitteistä. Se on kuoleman matkatoimistoiden tarjous Eurooppaan pyrkiville paperittomille siirtolaisille. Kuoleman matkatoimistoiden eli ihmissalakuljettajien verkostojen palveluihin joutuvat turvautumaan ne kotimaiden epävakautta pakenevat, joille EU ei tarjoa laillisia maahantuloreittejä. Italialaisen kriminologi Andrea Di Nicolan ja valokuvaaja-lehtimies Giampaolo Musumecin...

Lue lisää

Talvisodan ihme? Historia politiikan välineenä

Sotavuodet jättivät syvät uurteet kansalliseen muistiin. Se, että Suomi oli talvisodassa käytännössä yksin vastassa täysin ylivoimaista vihollista ja selvisi siitä, on maailmanhistoriallisesti ainutlaatuista.  – Jussi Niinistö (ps) Ylen haastattelussa 30.10.2015 Puolustusministerin kiinnostus sotahistoriaa kohtaan ei ole yllätys, onhan tohtori Niinistö työskennellyt myös sotahistorian tutkijana. Historioitsijana Niinistö varmasti tietää, että hänen lausunnostaan vain osa pitää paikkansa. Toisen maailmansodan vuodet, eritoten talvisodan 105 kunnian päivää ovat kiistatta jättäneet syvän vaikutuksen kansalliseen muistiin. Talvisodan ihme on poliittisessa retoriikassa usein käytetty käsite, jolla halutaan korostaa kansallisen yhteishengen merkitystä vaikeiden poliittisten haasteiden edessä. Niinistön olisi kannattanut lopettaa pisteeseen, sillä sen jälkeiset sanat eivät kestä kriittistä tarkastelua. Suomi...

Lue lisää