“Tässä ilmatilassa Migit eivät lennä” – F-35-hävittäjien aikakausi alkaa 

Kirjoittajan henkilökuva
Katarina Putilin | 13.10.2026
Tekstiartikkelin kuva. Kielekkeinen valtiolippu F-35-vastaanottotilaisuudessa 1.10.2026. Kuva: Ilmavoimat

Ounasvaara ja Kemijoki ovat peittyneet matalaan pilviverhoon, ja ruska on parhaimmillaan. Syksyinen näkymä on Rovaniemellä tuttu. Toinen perinteisen syksyinen näkymä ovat F/A-18 Hornet -hävittäjät kaupungin yllä Ilmavoimien harjoituksissa. Tällä kertaa tuttuun maisemaan liittyy jotain uutta, eivätkä Hornetit ole syynä vierailulle. Kaupungista matka jatkuu Ilmavoimien kutsumana Lapin lennoston alueelle F-35-hävittäjien vastaanottotilaisuuteen, jossa Suomen uusien hävittäjien aikakausi on alkamassa. The Ulkopolitist oli seuraamassa F-35-hävittäjien vastaanottotilaisuutta Rovaniemellä lokakuun alussa.

F-35-hävittäjien vastaanottotilaisuudessa suomea ja englantia sekoitetaan sujuvasti, ja tapahtuman kansainvälisyys näkyy ja kuuluu. Lapin lennoston henkilöstön lisäksi paikalla on noin 400 kutsuvierasta ja median edustajaa. Joukossa on muun muassa hävittäjän valmistajan, amerikkalaisen Lockheed Martinin, työntekijöitä sekä ulkomaisten asevoimien edustajia. Tilaisuuden tunnelma on arvokas. Pidettyjen puheiden sävy on kuitenkin vakava, mutta rauhallinen.

Toinen kahdesta Suomeen ensimmäisenä saapuneesta F-35-hävittäjästä rullataan yleisön eteen, ja presidentti ja puolustusministeri pääsevät ihastelemaan hävittäjää ja sen ohjaamoa lähempää.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb pitää tiedotustilaisuuden uudenkarhean F-35-hävittäjän edessä. F-35:n merkitystä Suomen sekä koko Euroopan pelotteelle ja puolustukselle korostetaan.

Kysyttäessä Suomen riippuvuudesta Yhdysvaltoihin Stubb korostaa maiden keskinäistä riippuvuutta, sillä hänen mukaansa Yhdysvallat tarvitsee Suomelle vahvan puolustuksen nimenomaan Venäjän takia. Stubb korostaa, että Suomi on ennakoitava ja turvallinen naapuri Venäjälle ja haluaa alleviivata hävittäjien pelotevaikutusta.

F-35:t muodostavat presidentin mukaan sellaisen pelotteen, ettei Suomen ilmatilaa kannata pahemmin loukata. Presidentillä on tiukat sanat lausuttavanaan: “F-35-hankinta on yksi Suomen keskeisimmistä puolustusratkaisuista ja modernisoi meidän ilmavoimat ja tuo ne uudelle tasolle, joka pitää huolen siitä, että tässä ilmatilassa Migit eivät lennä.”

Presidentin mukaan F-35-suorituskyvyllä “voidaan vähentää Suomen ja liittokunnan sotaan joutumisen todennäköisyyttä”. Tiukka retoriikka F-35-hankinnan ympärillä antaa hyvän käsityksen Euroopan turvallisuusympäristön muutoksesta sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa. Se on saanut eurooppalaiset valtiot investoimaan enemmän puolustukseen, Naton vahvistamaan pohjoista sivustaansa ja Yhdysvaltojen kanssa tehtävä puolustusyhteistyö on saanut lisävauhtia.

Amerikkalaisten fokuksessa arktinen alue

Lapin lennoston kiitoradalla on aurinkoinen ja vuodenaikaan nähden lämmin päivä, mutta tuuli on pureva. “Ensimakua arktisesta”, naurahtaa puolustusministeri Antti Häkkänen.

Puolustusministeri korostaa Suomea houkuttelevana sijoituskohteena, sillä Suomi on maa, joka ottaa turvallisuuden ja puolustuksen erittäin vakavasti. Häkkänen nostaa puheessaan esiin neljä keskeistä kokonaisuutta, joihin F-35-hankinta vaikuttaa erityisesti. Nämä ovat Suomen puolustuskyvyn vahvistaminen, jonka ansiosta myös pohjoismainen puolustusyhteistyö nousee uudelle tasolle sekä F-35-perheen integroituminen osaksi Naton laajempaa suorituskykyjen kokonaisuutta. Lisäksi hän korosti teollista yhteistyötä, josta kertoo esimerkiksi se, että suomalaisen puolustusalan yrityksen Patrian vastuulla on Suomessa hävittäjien eturunkojen kokoonpano ja laskutelineluukkujen valmistus. Lisäksi puolustusyhteistyö amerikkalaisten kanssa syvenee.

Suomen otettua ensimmäiset F-35:t vastaan Rovaniemellä yksi Suomen keskeisistä uusista sotilaallisista suorituskyvyistä sijoittuu nyt alueelle, jonka strateginen merkitys on kasvanut erityisesti viimeisten vuosien aikana. Rovaniemestä vaikuttaisi olevan muodostumassa Pohjois-Euroopan ilmapuolustuksen osalta keskeinen paikkakunta, joka voi myös aiheuttaa huolta paikkakunnan asukkaille. Presidentti Stubbin mukaan F-35 on myös arktinen suorituskyky, jonka ansiosta tilannetietoisuus ja toimintakyky arktisella alueella paranee huomattavasti.

Myös Yhdysvaltojen Suomen suurlähettiläs Howard W. Brodie korostaa arktisen alueen merkitystä: “Arktinen on tällä hetkellä erityisen tärkeä alue Yhdysvalloille. Suomi ja Yhdysvallat ovat molemmat arktisia valtioita, ja arktinen on nyt myös keskeinen painopistealue Yhdysvalloille ja Natolle.”

F-35-hävittäjien arktisesta suorituskyvystä kysyttäessä, Lockheed Martin Aeronauticsin johtaja Orlando Sanchez Jr. kertoo, että hävittäjät toimivat jo arktisella alueella. Hänen mukaansa Yhdysvaltojen ilmavoimat operoi Alaskassa F-35-hävittäjiä, ja ne toimivat hänen mukaansa erittäin hyvin arktisissa olosuhteissa. Suomen F-35-hävittäjien osalta amerikkalaiset odottavat oppivansa lisää Suomen ilmavoimien taktiikoista ja toiminnasta, eivätkä sinänsä suorituskyvyn osalta odota uutta.

F-35 syventää Suomen puolustusyhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa

Suomi osti Yhdysvalloilta kokonaisuudessaan 64 F-35-hävittäjää. Kaupat solmittiin jo vuonna 2021 ja Lockheed Martinin valmistamat F-35A Lightning II -hävittäjät toimitetaan vuosina 2026–30. Puolustusvoimien mukaan ne tulevat muodostamaan puolustushaaran päälentokaluston ja F-35-kalusto korvaa Ilmavoimien nykyisen F/A-18 Hornet -kaluston vuosina 2025–2030. 2030-luvulla Euroopassa tulee olemaan yli 700 F-35-hävittäjää yli kymmenessä Naton jäsenvaltiossa.

F-35-hävittäjien valinta on väistämättä turvallisuuspoliittinen ratkaisu, sillä se sitoo Suomen entistä tiukemmin Yhdysvaltoihin puolustusyhteistyön osalta. Yhdysvaltojen Suomen suurlähettiläs Howard W. Brodien mukaan Yhdysvaltojen ja Suomen yhteistyö tulee syventymään ajan kuluessa useilla tasoilla: “Suomi on ollut erinomainen esimerkki muulle Euroopalle resilienssin, varautumisen ja koko yhteiskunnan puolustamisen osalta, ja F-35-hankinta on osa tätä.”

F-35-hävittäjien pitkä elinkaari on nostanut esiin myös laajemman kysymyksen riippuvuudesta Yhdysvaltoihin koneiden huoltamisen osalta, sillä koneiden käyttö, ylläpito ja kehittäminen ovat sidoksissa F-35:n globaaliin ylläpitojärjestelmään. Voisi kuvitella, että Yhdysvaltojen taloudelliset intressit ja maineen ylläpitäminen luotettavana toimijana puolustusteollisuudessa ovat vahvoja kannustimia saada asiakkaiden, kuten Suomen, koneet ilmaan ja huollettua. Ehkä osittain taklatakseen tämän haasteen, Ilmavoimat kertoi syvenevästä yhteistyöstä eurooppalaisten F-35-käyttäjien kanssa, kun F-35-hankinta tuo Suomen osaksi laajaa käyttäjäverkostoa. Koneiden osia kuljettavat kaupalliset yritykset ja kuljetuksiin liittyvät ongelmat ovat aiheuttaneet myös riskin vakoilusta ja teknologian päätymisestä vääriin käsiin.

Vastaanottotilaisuuden ohjelmaan sisältyi F/A-18 Hornet -esityslento. Kuva: Ilmavoimat

Synkkiä tulevaisuudennäkymiä 

Puolustusvoimien tutkimus Era of Unrest: Finnish Future Operating Environment 2040 ennustaa Suomen turvallisuudelle synkkiä aikoja. Tutkimuksen mukaan Venäjä voi jopa hyökätä Suomeen tai pyrkiä eristämään sen muista Nato-maista.

Lisäksi juuri julkaistun Venäjän tulevaisuudet -ennakointihankkeen tulosten mukaan Suomen ja Euroopan on varauduttava useisiin mahdollisiin Venäjän tulevaisuuksiin, sillä Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa on kansainvälisen toimintaympäristön epävarmuus kasvanut merkittävästi. Varustelukierteen jatkuminen ja useat kehityskulut viittaavat siihen, ettei Euroopan turvallisuusympäristö ole ainakaan lähitulevaisuudessa vakautumassa, joten F-35-hankinnan turvallisuuspoliittiset perustelut ovat vahvat.

F-35-hankinta on Suomen tähänastisista asehankinnoista kallein. Hankinnan hintalappua on myös kritisoitu taloudellisesti erittäin haastavina aikoina. “Ilman puolustusta ja turvallisuutta ei ole hyvinvointia”, totesi Stubb median asiaa tiedustellessa. Presidentti uskoi suomalaisten ymmärtävän tämän maailmanpoliittisen tilanteen vuoksi.

Vaikka Suomi onkin Naton jäsen, liittokunnan kyvykkyydet rakentuvat lähtökohtaisesti jäsenmaiden vahvan kansallisen puolustuskyvyn varaan. F-35-hävittäjien saapuminen Rovaniemelle on konkreettinen osoitus siitä, miten Suomen oma puolustus, Nato-jäsenyys, Yhdysvaltojen kanssa tehtävä yhteistyö ja Pohjois-Euroopan muuttunut geopoliittinen asema kietoutuvat nyt yhteen.

Kirjoittaja: Katarina Putelin
Editointi: Heljä Ossa
Kielenhuolto: Miia Alavillamo




Lisättävää?

Ylläpito tarkistaa kommentit ennen julkaisua. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.