Liittokansleri Friedrich Merzin tavoitteiden saavuttaminen on osoittautunut odotettua vaikeammaksi. Hänellä on ollut vaikeuksia tasapainoilla oman puolueensa CDU:n arvojen, hallituskumppani SPD:n vaatimusten, synkentyneen taloustilanteen ja jännitteisen geopoliittisen toimintaympäristön välillä. Kiistoista huolimatta huhut hallituksen kaatumisesta ovat kuitenkin – ainakin kuuden ensimmäisen kuukauden aikana – olleet liioiteltuja.

Merzin alkukausi on ollut tasapainoilua

Liittokansleri Friedrich Merz lupasi vuoden 2025 alussa liittopäivävaalikampanjansa aikana kiristää maahanmuuttopolitiikkaa, nostaa Saksan talouden pois lamasta ja palauttaa maa johtoasemaan Euroopan unionissa. Tavoitteiden saavuttaminen on kuitenkin osoittautunut odotettua vaikeammaksi. 

Merz astui toukokuussa virkaansa talousongelmien ja maahanmuuton aiheuttamien paineiden keskellä. Hänen hallituksensa suosio kansan keskuudessa on laskenut alusta lähtien. Ulkopoliittinen toimintaympäristö on arvaamaton, sillä Yhdysvaltojen ulkopolitiikan linja on presidentti Donald Trumpin toisella kaudella osoittautunut ailahtelevaksi Ukrainan käymän puolustussodan tukemisessa.

Friedrich Merzin johtaman kristillisdemokraattien CDU:n ja sosiaalidemokraattisen SPD:n muodostaman hallituskoalition sisäiset jakolinjat ovat tulleet hallituksen alkukaudella toistuvasti esiin ja hankaloittaneet päätöksentekoa. Eripuraisen hallituksen tulisi kyetä säilyttämään toimintakykynsä, jotta se kykenisi saamaan aikaan uudistuksia aiempia CDU:n ja SPD:n muodostamia hallituskoalitioita kapeammasta parlamentaarisesta enemmistöstään huolimatta. Tämän vuoksi hallituspuolueiden edustajien tuki on Merzille hyvin tärkeää. Uudistusten läpivientiä vaikeuttaa lisäksi lisää se, että hallitukselta puuttuu ylähuoneen eli liittoneuvoston (Bundesrat) tuki.

Merzin investointihanke ei onnistunut kääntämään taloutta kasvuun

Saksa on Euroopan talouspoliittinen veturi ja maailman kolmanneksi suurin kansantalous. Se ei kuitenkaan Ukrainan sodan, Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin hallinnon ailahtelevan ulkopolitiikan ja kiristyvän geotaloudellisen kilpailun myötä voi enää edelliseen tapaan nojata venäläiseen energiaan, vientiin Kiinan markkinoille tai Yhdysvaltain sitoumuksiin Euroopan yhteispuolustuksessa.

Saksan talous on taantumassa, joka rasittaa maan teollisuutta. Myös maan rapistunut infrastruktuuri ja Euroopan kärkimaista jälkeen jäänyt teollisuuden digitalisaatio heikentävät sen kilpailukykyä. Tilannetta pahentavat erityisesti Saksan teollisuuden kärkialoihin iskevät Donald Trumpin hallinnon asettamat tuontitullit sekä valtiontuilla tuettujen kiinalaisten sähköautojen kasvaneet markkinaosuudet.

Liittokansleri keskittyi kautensa ensimmäisinä kuukausina etupäässä ulkopolitiikkaan, erityisesti Ukrainan tukemiseen. Samalla kotimaan talousnäkymät synkistyivät entisestään. Elokuussa 2025 julkaistujen lukujen valossa Saksan kevään talouskasvu oli odotettuakin heikompaa. Teollisuustuotanto ja rakentaminen jäivät jälkeen ennakoiduista luvuista. Lisäksi kotitaloudet vähensivät palvelukulutustaan.

Kitulias talouskasvu sai esimerkiksi teollisuuden vähentämään työpaikkoja. Elokuussa maassa mitattiin olleen 3,02 miljoonaa työtöntä (kausitasoittamaton työttömyysaste oli 6,4 prosenttia), mikä on korkein lukema kymmeneen vuoteen. Syyskuun lopulla tutkimuslaitosten ryhmittymä ennusti seuraaviksi vuosiksi varovaista talouskasvua: 1,3 prosenttia vuodelle 2026 ja 1,4 prosenttia vuodelle 2027.

Merz lupasi syksyksi uudistuksia saadakseen maan talouden jälleen kasvu-uralle. Hän pyrki houkuttelemaan ulkomaisia investointeja Saksaan toukokuussa julkaistuilla, vuodelle 2026 kaavailluilla liittovaltion laajoilla puolustus- ja infrastruktuuri-investoinneilla. Vaikka tämä investointihanke toikin helpotusta taloustilanteeseen, se ei riittänyt kääntämään kurssia nousuun, sillä vastassa ovat lisäksi Trumpin tuontitullit, Kiinan kilpailu ja energian entistä korkeampi hintataso. Liittokanslerin keinot vastata niihin ovat rajalliset, mutta ne vaikuttavat silti heikentävästi hallituksen suosioon.

Hallituksen syyskuussa esittelemän budjetin mukaan maa ottaa velkaa investoimalla koulutukseen, liikenneverkostoihin ja infrastruktuuriin vuonna 2026 yhteensä 126,7 miljardia euroa. Budjetti sisälsi myös varoituksen mahdollisesti jopa 30 miljardin euron menoleikkaustarpeesta vuodelle 2027.

Kiristyvä maahanmuuttolinja hiertää hallituskumppanien välejä

Talousmoottorin yskimisen lisäksi Saksan tilannetta vaikeuttaa korkealla tasolla säilynyt maahanmuutto, johon liittyvät ongelmat nousivat helmikuun 2025 liittopäivävaalien toiseksi kärkiteemaksi.

Hallitus on kiristänyt maahanmuuttopolitiikkaansa. Kuluvan vuoden kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen aikana Saksasta karkotettujen henkilöiden lukumäärä on kasvanut ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuksia aiotaan nopeuttaa.

Merzin kauden alussa CDU:n ja SPD:n maahanmuuttoa koskevia erimielisyyksiä arvioitiin hallitusyhteistyön suurimmaksi kompastuskiveksi. Lokakuun lopussa Merz joutui maahanmuuttajiin viittaaviksi tulkituilla lausunnoillaan rasismikohun keskelle, millä ennakoitiin olevan vaikutusta myös hallitusyhteistyöhön. Hänen on arvioitu omaksuneen äärioikeistolta tiukemman maahanmuuttolinjan padotakseen äärilaidan suosion kasvua.

Äärioikeistolaisen Alternative für Deutschland -puolueen (AfD) vaalimenestys korostaa poliittisen keskustan puolueiden dilemmaa. Niiden olisi äärilaitojen suosion kasvaessa kyettävä sekä erottumaan toisistaan että tekemään tehokkaammin yhteistyötä. Hallituspuolueiden yhteistyön kariutuminen hyödyttäisi äärilaitoja.

Uudistukset ovat herättäneet vastustusta hallituksen sisällä

Merzin hallituksen keskeinen tavoite on uudistaa Saksan ”velkajarru” (Schuldenbremse). Tämä lakisääteinen mekanismi on rajoittanut liittovaltion vuosittaista velanottoa 0,35 prosenttiin BKT:sta. Velkajarrua uudistettiin osittain maaliskuussa 2025 Merzin investointihankkeen mahdollistamiseksi niin, että liittovaltio saa poiketa sen säädöksistä puolustus- ja turvallisuusmenojen osalta. Myös osavaltiot saattoivat ensi kertaa ottaa rajatusti velkaa. Velkajarrun laajempaa uudistamista valmisteleva työryhmä aloitti työnsä syyskuussa.

Velkajarrun uudistamisen voidaan katsoa olevan perusteltua, sillä Saksalle on vuosien velkakurin myötä kertynyt valtava investointivaje. Uudistusta kohtaan on kuitenkin esitetty huolia siitä, tuleeko velan korkotaakka liian painavaksi sekä siitä, tullaanko infrastruktuurin kunnossapidosta jatkossa leikkaamaan, jos esimerkiksi uuden sillan rakentaminen voitaisiin rahoittaa velalla.

Velkajarrun uudistaminen etäännytti osan Merzin puolueen tukijoista. Ryhmä nuoremman polven CDU:laisia on asettunut vastustamaan Merzin hallituksen eläkeuudistusta. Maan autoteollisuuden ydinalueella Baijerissa CDU:n sisarpuolue CSU vastustaa puolestaan Merzin hallituksen aikomusta sitoutua EU:n aloitteeseen polttomoottoriautojen käytöstä luopumisesta vuoteen 2035 mennessä.

Maan asepalvelusjärjestelmän uudistaminen on ollut toinen Merzin hallituksen keskeisistä hankkeista. Paineet järjestelmän uudistamiseksi ovat kiristyvän geopoliittisen tilanteen myötä koventuneet. Saksalaisen kenraalin Carsten Breuerin arvion mukaan Venäjä on valmis hyökkäämään Natoa vastaan vuoteen 2029 mennessä. Sekä miesvahvuutta että reserviä olisi siksi kiireellinen tarve vahvistaa, sillä tämänhetkisellä vahvuudellaan Saksan puolustusvoimat ei kykenisi puolustamaan maataan.

Hallitus julkisti elokuussa uuden vapaaehtoisuuteen perustuvan asepalveluslain. Hallituskumppanien välillä on kuitenkin eripuraa siitä, tulisiko asepalveluksen perustua asevelvollisuuteen vai vapaaehtoisuuteen. Hallitus riitautuikin lokakuussa uuteen asepalveluslakiin kaavailtuja, osittaista asevelvollisuutta tuovia lisäyksiä koskeneiden erimielisyyksien vuoksi. Aiemmin asevelvollisuuden palauttamisen mahdollisuudesta puhunut SPD:tä edustava puolustusministeri Boris Pistorius kaatoi lokakuun puolivälissä puolueiden edustajien valmisteleman kompromissiesityksen.

Suhtautuminen asevelvollisuuteen jakaa SDP:tä. Sen vasemmistosiiven mukaan liennytys olisi parempi lähestymistapa suhteessa Venäjään. Asepalvelusjärjestelmän uudistuksen olisi tarkoitus nostaa Saksa Euroopan puolustuksen avainpeluriksi, mutta vapaaehtoisuuteen perustuvan mallin myötä hallituspuolueissakin pelättiin tämän tavoitteen karkaavan käsistä.

Myös suhtautuminen vihreään siirtymään on hiertänyt hallituskumppanien välejä. Edellisen hallituksen liittokansleripuolue SPD halusi pitää kiinni uusiutuvien energiamuotojen suosimisesta maan energiapolitiikassa. Merzin hallitus julkisti kuitenkin syyskuussa tulevansa alentamaan uusiutuvia energiamuotoja ja puhdasta vetyä koskevia tavoitteita, jotta uudistuksen kustannukset pysyisivät hallinnassa.

Liittokansleri korosti maan olevan edelleen sitoutunut hiilineutraaliustavoitteeseensa. Kohtuullisen hintatason ja saatavuuden varmistamiseksi se tarvitsee hänen mukaansa kuitenkin myös muita kuin uusiutuvia energialähteitä, esimerkiksi kaasuvoimaloita ja hiilidioksidin talteenottoa. Elinkeinoministeri Katherina Reichen (CDU) mukaan tuotantokapasiteetin tehokkaampi hyödyntäminen on jatkossa avainasemassa.

Liittokanslerin suosio kansan ja elinkeinoelämän silmissä laskee

Merzin hallituksen toimintakykyä on epäilty sen julkisten kiistojen myötä ensimmäisen kuuden kuukauden aikana toistuvasti. Kansan luottamus hallituksen toimintakyvyn säilymiseen on heikolla tasolla. Huhut sen kaatumisesta ovat kuitenkin ensimmäisen puolen vuoden aikana olleet liioiteltuja.

Syyskuisissa mielipidetutkimuksissa äärioikeistolaisen AfD:n kannatus oli noussut tasoihin CDU:n kanssa, tai jopa sitä korkeammaksi. AfD oli onnistunut nostamaan kannatustaan myös lännessä perinteisesti vahvan kannatusalueensa idän lisäksi. Maan vanhimman puolueen SPD:n liittopäivävaalien jälkeenkin matalalla tasolla laahannut kannatus on omiaan lisäämään hallituksen sisäisiä jännitteitä.

Kuukausittaisen tutkimuksen mukaan liittokansleri Merzin toimintaan tyytyväisten osuus kaikista vastanneista oli syyskuun ja lokakuun tutkimusten välillä pudonnut kuusi prosenttiyksikköä, 33 prosentista 27 prosenttiin.

Kahden lamavuoden jälkeen Saksan elinkeinoelämä toivoi helmikuun liittopäivävaalien jälkeen uudelta hallitukselta alempia energiakustannuksia, lisäkannustimia sijoituksille, joustavampaa työlainsäädäntöä sekä erityisesti vähemmän byrokratiaa. Taloustieteilijäpaneeli piti vuorostaan toukokuussa hallitusohjelman velkajarruun, infrastruktuuriin ja puolustukseen liittyviä suunnitelmia positiivisina taloudelle. Asiantuntijat jäivät silti kaipaamaan lisää talouskasvun rohkaisukeinoja ja Saksan kilpailukykyä vahvistavia toimia. Esitetyt uudistukset eivät ole kuitenkaan asiantuntijoiden mukaan edenneet riittävän nopeasti.  

Ulkopolitiikassa Merz on löytänyt paikkansa halukkaiden koalitiossa

Sisäpoliittiseen pinteeseen joutunut liittokansleri on kyennyt ulkopolitiikan saralla esiintymään vahvana eurooppalaisena johtajana. Erityisesti Ukrainan käymän puolustussodan tukemisessa hän on hyödyntänyt useita yhteistyömahdollisuuksia samanhenkisten johtajien kanssa Euroopassa.

Saksa on Suomen Berliinin suurlähettilään Kai Sauerin mukaan hyvin tietoinen vastuustaan Ukrainan merkittävimpänä tukijana Euroopassa. Liittokansleri Merzin mukaan maa ei ole sodassa, muttei myöskään enää rauhan tilassa. Noustuaan liittokansleriksi toukokuussa hän päätti puolustusmenojen asteittaisesta lisäämisestä viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Merz on puoltanut jäädytettyjen venäläisten rahavarojen käyttöä Ukrainan sotilaalliseen varustamiseen.

Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin epäonnistunut vierailu Valkoisessa talossa helmikuussa 2025 sai liittopäivävaalit juuri voittaneen Merzin päättämään suuresta puolustusteollisuuden investointipaketista. Merz on siitä lähtien peräänkuuluttanut Euroopan vastuuta omasta turvallisuudestaan.

Merzin läheiset välit Ranskan presidenttiin Emanuel Macroniin ovat edistäneet maiden yhteistyötä vahvemman Euroopan unionin hyväksi. Elokuussa maat sopivat unionin energiapolitiikkaa, kaupankäyntiä, teollisuutta ja yhteismarkkinoiden kehittämistä koskevasta laajasta talousyhteistyöstä. Merz ja Ison-Britannian pääministeri Keir Starmer solmivat puolestaan heinäkuussa puolustusta ja talouskasvua vauhdittavan yhteistyösopimuksen. Merz ja Naton pääsihteeri Mark Rutte onnistuivat myös luomaan toimivat suhteet Donald Trumpiin. Idea heinäkuun 2025 Ukrainan aseapupakettiin oli lähtöisin Saksalta.

Kiristyvä geopoliittinen tilanne on tuonut piristysruiskeen teollisuuteen

Kiristyvä geopoliittinen tilanne ja liittokansleri Merzin investointihanke infrastruktuuriin ja puolustukseen ovat hyödyttäneet saksalaista puolustusteollisuutta. Puolustusinvestoinnit vuonna 2024 olivat 30 prosenttia korkeammat kuin edellisvuonna. Asejätti Rheinmetall AG avasi elo-syyskuun vaihteessa uuden tykistöammustehtaan. Hallitus suunnittelee puolustusvoimien vuoden 2026 budjettiin 377 miljardin dollarin aseostoja.

Saksan puolustusteollisuudessa on vahvaa uskoa talouden vahvistumiseen lähitulevaisuudessa. Varustautuminen hyödyttää myös siviilipuolen teollisuutta. Kiina voi kuitenkin laittaa kapuloita puolustusinvestointien rattaisiin, sillä maa hallinnoi puolustusteollisuudellekin kriittisten mineraalien vientiä.

Merzin hallituksen tavoitteilla on myös sotilasstrateginen ulottuvuus. Rautatieverkoston kehno kunto ja hidasteena toimiva byrokratia ovat vaarassa haitata sen keskeistä asemaa puolustusliitto Naton logistisena kauttakulkupaikkana.

Ajatushautomo Bruegelin mukaan vastauksena Venäjän turvallisuusuhkaan eurooppalaisessa teollisuudessa on laajasti katsottuna meneillään siirtymä ympäristöajattelusta varustautumiseen. Sijoitus puolustusteollisuuteen ei ajatushautomon mukaan kuitenkaan välttämättä merkitse leikkausta vihreästä siirtymästä. Sillä on merkitystä myös huoltovarmuuden kannalta: puhdasta energiaa suosimalla voitaisiin vähentää maanosan riippuvuutta tuontienergiasta.

Laiha sopu on parempi kuin lihava riita

Näillä sanoilla voisi kuvata myös Saksan liittokansleri Friedrich Merzin hallituskauden alkua. Merz on joutunut luovimaan poliittisten tavoitteiden ristiaallokossa vältellessään lihavaa riitaa hallituskumppani SPD:n kanssa.

Merzin hallituksen yhteistyö ei ole sen kauden alun perusteella ollut mikään rakkausavioliitto, mutta siitä ei myöskään vaikuta puuttuvan yhteistyöhalua. Ehkä varmin sitä koossa pitävä liima löytyy oppositiosta: AfD:n kannatus nousi kyselytutkimuksessa syyskuussa CDU:n rinnalle. Myös naapurimaa Ranskan synkkä hallituskriisi saattaa toimia varoittavana esimerkkinä. Ulkopolitiikassa Berliinin ja Pariisin välinen yhteistyösuhde on kantamassa jälleen hedelmää unionin vetoakselina, olisi sääli nähdä sen säröilevän.

Saksassa SPD:n ja CDU:n välisen suuren koalition yhteistyöllä on pitkät perinteet. Tällä kertaa sen enemmistö parlamentissa on kuitenkin aiempaa kapeampi. Merzin hallitus sai silti jo ensimmäisen sadan päivänsä aikana palautettua maineensa luotettavana yhteistyökumppanina kansainvälisillä areenoilla. Paljon työtä on kuitenkin vielä jäljellä. Sisäisesti eripuraisen hallituksen suosio kansan silmissä on alkukauden aikana laskenut ja liittovaltio velkaantuu entisestään. Saksan talouden vahvistuminen on keskeistä niin Merzin hallituksen kuin Euroopan unioninkin kehitykselle.

Äärioikeiston kasvava vaikutusvalta erityisesti maan itäosissa on herättänyt huolta. Vuonna 2026 Saksassa järjestetään viidet osavaltiovaalit, joista kolme pidetään entisen Itä-Saksan alueella. Äärioikeiston vaikutusvallan kasvu saattaisi syventää yhteiskunnan kahtiajakoa sekä heijastua myös unionin valtasuhteisiin.