Liberaalipuolue nousi vaalien voittajaksi Kanadan ennenaikaisissa liittovaltiovaaleissa 28. huhtikuuta. Vielä alkuvuodesta puolue näytti mielipidemittausten perusteella olevan matkalla historiansa huonoimpaan vaalitulokseen, mutta presidentti Donald Trumpin aggressiivinen ulkopolitiikka Kanadaa kohtaan sekä oppositiojohtaja Pierre Poilievren omaksuma amerikkalaistyylinen oikeistopopulismi saivat tilanteen muuttumaan nopeasti. Vasemmisto sekä Quebecin äänestäjät kerääntyivät Liberaalipuolueen taakse heikentäen Konservatiivipuolueen viestiä ratkaisevasti.

Kanadan Liberaalipuolue, maan vanhin ja menestyksekkäin puolue, on ollut vallassa vuodesta 2015 lähtien, jolloin Justin Trudeau katkaisi puolueen pitkän oppositiokauden. Vuosikymmen vallassa kulutti kuitenkin sekä Trudeaun henkilökohtaista että puolueen suosiota. Vuoden 2025 alussa puolueen kannatus oli mielipidetiedusteluissa historiallisen matalalla, ja sen pelättiin kärsivän suurimman tappionsa liittovaltiovaalien historiassa. Tämä synnytti sisäistä epäluottamusta Trudeauta kohtaan.

Vastauksena tilanteeseen Trudeau ilmoitti tammikuun alussa luopuvansa puolueen johtajuudesta ja pääministerin tehtävästä. Uudeksi Liberaalipuolueen johtajaksi ja pääministeriksi valittiin 14. maaliskuuta Mark Carney, joka tunnetaan entisenä Kanadan ja Ison-Britannian keskuspankkien pääjohtajana. Vaikka Liberaalipuolueen kannatus kääntyi kasvuun jo ennen Carneyn nousua pääministeriksi, Carney onnistui nopeasti vahvistamaan tätä käännettä luomalla uskottavan vaihtoehdon konservatiivien Pierre Poilievrelle. Hänen asiapohjainen ja vakautta korostava johtamisotteensa syvensi äänestäjien luottamusta Liberaalipuoluetta kohtaan. 

Konservatiivipuoluetta syyskuusta 2022 johtanut Poilievre lähti vielä alkuvuodesta vaaleihin suurena ennakkosuosikkina. Hänen kampanjansa nojasi vahvasti amerikkalaistyyliseen oikeistopopulismiin, jossa toistuvana teemana oli väite, että Liberaalipuolue oli  ”rikkonut Kanadan”, erityisesti taloudellisesti. Kampanjan sävy ja sanoma jakoi kuitenkin kansaa, eikä Poilievre onnistunut laajentamaan kannatustaan vaalien alla.

Vaikka Konservatiivipuolue saavutti jälleen kerran lähes yhtä vahvan kannatuspohjan kuin Liberaalipuolue sekä yhden lähihistoriansa suurimmista äänisaaliista, sen ehdokkaat eivät onnistuneet voittamaan riittävästi vaalipiirejä. Kanadan edustajainhuoneen jäsenet valitaan enemmistövaalitavalla yksipaikkaisista vaalipiireistä, mikä korostaa alueellista kannatusta ja äänien tehokasta jakautumista. Liberaalipuolue onnistui keräämään vasemmistolaisen NDP-puolueen äänestäjät ja Quebecin alueellisen tuen – alueen, joka on perinteisesti ollut vahvaa kannatusaluetta separatistiselle Bloc Québécois’lle – saavuttaen näin voittoisan enemmistön.

Kannatuksen käännekohta: presidentti Trumpin aggressiiviset toimet

Konservaatiivipuolueen pitkä johto mielipidemittauksissa muuttui dramaattisesti presidentti Donald Trumpin virkaanastujaisten jälkeen. Trump on uhannut jo edellisestä syksystä lähtien Kanadaa uusilla tuontitulleilla, syyttänyt maata Yhdysvaltain taloudellisesta hyväksikäytöstä sekä väittänyt kiinalaisen fentanyylin virtaavan Kanadasta Yhdysvaltoihin. Trump kutsui Kanadaa ”Yhdysvaltojen 51. osavaltioksi” ja vihjasi jopa taloudellisilla ja sotilaallisilla painostuskeinoilla toteutettavasta integraatioista.

Trumpin lausunnot herättivät Kanadassa laajaa tuohtumusta ja lisäsivät epäluottamusta Yhdysvaltoja kohtaan. Mielipidemittausten mukaan selvä enemmistö kanadalaisista vastusti Trumpin politiikkaa, piti Yhdysvaltoja epäluotettavana liittolaisena ja torjui jyrkästi ajatuksen maan liittymisestä eteläiseen naapuriin. Samalla maassa vahvistui kansallinen itsetunto ja patrioottinen henki: amerikkalaisia tuotteita alettiin boikotoida, yhdysvaltalaisille maajoukkueille buuattiin julkisesti sekä matkustaminen Yhdysvaltoihin väheni selvästi.

Liberaalipuolue onnistui hyödyntämään kansallista mielialaa vaihtamalla johtajaa ja ottamalla selkeästi etäisyyttä Trumpin hallintoon. Sekä Trudeau että Carney esittivät vahvoja kannanottoja Kanadan itsenäisyyden ja arvopohjan puolustamiseksi. 

Carney ei ole aiemmin toiminut poliitikkona eikä Liberaalipuolueen perinteestä poiketen ole kotoisin Quebecista. Puoluejohtaja onnistui silti vakuuttamaan ranskankielisen provinssin äänestäjät – yhden Liberaalipuolueen ydinkannattajakunnista – siitä, että hän on vakaa ja vastuullinen vaihtoehto Kanadalle. Lisäksi häntä auttoi mielikuva tuoreesta alusta ja kontrastista Trudeauhun. Carneyn päätös luopua ensitöikseen epäsuositusta ja kalliiksi koetusta kotitalouksille kohdistetusta hiiliverosta sai myös myönteisen vastaanoton monilta äänestäjiltä.

Carney myös onnistui tehokkaasti kehystämään Konservatiivipuolueen ja Poilievren amerikkalaisen oikeistopopulismin edustajiksi. Kanadalaiset eivät vaalituloksen perusteella jakaneet Poilievren näkemystä maasta epäonnistuneena tai ”rikkinäisenä”, eivätkä nähneet tarvetta radikaalille suunnanmuutokselle. Kiristyneessä poliittisessa tilanteessa kansalaiset kerääntyivät valtapuolueen taakse.

Vaikka Konservatiivit onnistuivatkin kasvattamaan paikkamääräänsä vaaleissa, puolueen häiviö Liberaalipuolueelle sekä Pierre Poilievren henkilökohtainen tappio omassa vaalipiirissään herättävät kysymyksiä hänen tulevaisuudesta. Poilievren paikka puoluejohtajana voi olla uhattuna. Hänen odotetaan palaavan parlamenttiin, sillä yksi konservatiiviedustaja Albertasta on väistymässä, mikä avaa Poilievrelle paikan yhdestä Kanadan konservatiivisimmista vaalipiireistä. Vaalien jälkipyykki tosin näyttää tuleeko hänestä jo kolmas konservatiivien kärjestä väistynyt poliitikko vuoden 2015 jälkeen. Puolue on yrittänyt palata valtaan vuoroin siirtymällä poliittiseen keskustaan ja vuoroin oikealle laidalle. Konservatiivipuolueen neljä peräkkäistä häviötä pääministeripuolueen paikasta viittaavat kuitenkin siihen, ettei puolue ole onnistunut rakentamaan selkeää poliittista linjaa, joka vakuuttaisi äänestäjät.

Vähemmistöhallituksen talouspoliittiset haasteet

Vaalivoitosta huolimatta Carney ei saavuttanut enemmistöä parlamentissa, vaan joutuu muodostamaan vähemmistöhallituksen. Tämä tekee hänen hallinnostaan poliittisesti haavoittuvaisen ja pakottaa sen jatkuviin neuvotteluihin muiden puolueiden kanssa. Vaikka Liberaalipuolueen asema vahvistui vaaleissa, hallituksen jatkuvuus riippuu opposition toimista sekä siitä, onnistuuko Carney säilyttämään parlamentin luottamuksen. Mikäli hallitus häviää luottamusäänestyksen seurauksena voi olla ennenaikaiset vaalit. Tämä uhka toimii jatkuvana paineena Carneylle tasapainottaa uudistushalukkuutta ja poliittista realismia.

Uuden hallituksen suurimmat haasteet liittyvät maan sisäisiin ongelmiin, kuten hauraaseen talouteen. Bruttokansantuote asukasta kohti on ollut laskussa jo vuodesta 2014, minkä lisäksi talouskasvu on heikon tuottavuuden takia vahvasti riippuvainen maahanmuutosta. Maahanmuutto toisaalta jakaa kansalaisia mielipidekyselyiden perusteella voimakkaasti – enemmistö kanadalaisista katsoo nykyisen maahanmuuttotason olevan liian korkea.

Lisäksi huoli korkeista elinkustannuksista ja asuntojen hinnoista on kasvattanut tyytymättömyyttä etenkin nuorten keskuudessa. Kanadalaisista 72 % koki korkeat elinkustannukset vaalien yhdeksi tärkeimmäksi aiheeksi. Tämän arvioidaan johtaneen Konservatiivipuolueen merkittävään kannatuksen kasvuun nuorten äänestäjien keskuudessa.

Kansainvälisten kumppanuuksien uudet suunnat

Myös kiristynyt kansainvälinen tilanne lisää painetta uuden hallituksen kyvylle turvata maan kansalliset intressit. Carney on todennut, että Kanadan suhde Yhdysvaltoihin ei tule olemaan enää entisensä. Sen sijaan hänen hallintonsa painottaa läheisempiä suhteita Euroopan unioniin ja muihin demokraattisiin liittolaisiin. Tämä voi tarkoittaa uutta ulkopoliittista suuntaa, jossa kauppa- ja turvallisuussuhteita pyritään monipuolistamaan.

Haasteena kuitenkin on, että Yhdysvallat on edelleen Kanadan tärkein kauppakumppani. Maan öljy- ja kaasuvienti sekä erityisesti autoteollisuus ovat vahvasti sidoksissa Yhdysvaltain markkinoihin ja toimitusketjuihin, mikä tekee Kanadasta taloudellisesti haavoittuvan mahdollisille jännitteille tai tullikiistoille etelänaapurin kanssa. Lisäksi Yhdysvallat on Kanadan tärkein turvallisuusliittolainen, ja maiden välinen puolustusyhteistyö on tiivistä erityisesti ilmapuolustuksessa, jota koordinoidaan yhdessä NORAD-järjestelmän kautta.

Kanadan vaalit 2025 päättyivät Liberaalipuolueen voittoon, kun äänestäjät torjuivat Trumpin innoittaman Poilievren oikeistopopulismin. Mark Carneyn nousua pääministeriksi pohjusti vasemmiston ja Quebecin provinssin strateginen äänestäminen, mutta vähemmistöhallitus ja kasvavat sisäpoliittiset haasteet pitävät tilanteen jännitteisenä. Vaalituloksen perusteella kanadalaiset äänestäjät uskovat kuitenkin, että juuri Carney selviää tästä myrskystä.