Japanilainen teräsjätti Nippon Steel pyrkii ostamaan Yhdysvaltojen raskaan teollisuuden peruskivi U.S. Steelin. Yhdysvalloissa tarjous on herättänyt vastustusta etenkin kansallisen turvallisuuden näkökulmasta. Kongressissa huolenaiheena on strategisesti tärkeän teollisuuden alan siirtyminen ulkomaiseen omistukseen Kiinan naapuriin, eikä teräsalan ammattiliitolla ole luottamusta Nippon Steelin lupauksiin työpaikkojen säilyttämisestä. Presidentti Joe Bidenin hallinto joutuu punnitsemaan kaupan mahdolliset hyödyt ja haitat tarkasti, ottaen myös huomioon tulevat marraskuun presidentinvaalit.

Japanilainen teräsjätti Nippon Steel aiheutti viime joulukuussa shokkireaktion Washingtonissa sekä raskasteollisuudesta tunnetulla Yhdysvaltojen ruostevyöhykkeellä, kun uutisoitiin, että se on ostamassa 14,9 miljardilla dollarilla US Steelin, Amerikan terästeollisuuden perustuskiven. US Steelin johtokunnalle tarjous oli helppo hyväksyä, sillä Nippon Steelin tarjoama 55 dollarin hinta per osake ylitti reilusti US Steelin elokuisen markkina-arvon (22 dollaria), ja amerikkalaisen Cleveland-Cliffsin tarjouksen 35 dollaria per osake. 

Terästyöntekijöitä edustavan United Steelworkers -liiton reaktio kauppaan oli täystyrmäys. Klikkaa twiitataksesi!

Muiden kun kaupan osapuolien keskuudessa tarjous sai kuitenkin Japanin ja Yhdysvaltain hyvistä suhteista huolimatta aikaan huolta ja kritiikkiä läpi yhteiskunnan, poliitikoista duunareihin, ja mairittelevasta kauppasummasta huolimatta vahvoja soraääniä kauppaa vastaan alkoi kuulua kongressin laidasta laitaan. Senaattorit John Fetterman (demokraatti, Pennsylvania) ja J.D. Vance (republikaani, Ohio) ilmoittivat kumpainenkin yrittävänsä estää US Steelin myynnin ulkomaiseen omistukseen. Yksi syy kaupan vastustamiselle on puhtaasti symbolinen: amerikkalaisten taloustitaanien Andrew Carnegien, J.P. Morganin ja Charles Schwabin perustama US Steel oli yksi Yhdysvaltojen 1900-luvun alkupuolen talouskasvun peruspilareista, ja sen siirtyminen japanilaiseen omistukseen olisi kova isku maan kansallistunteelle, etenkin ruostevyöhykkeen (Wisconsin, Michigan, Pennsylvania) osavaltioissa.

Kaupantekoa ja diplomatiaa

Huhtikuussa presidentti Joe Biden isännöi Yhdysvaltojen ja Japanin välistä tapaamista, jossa läsnä olivat presidentti Biden ja Japanin pääministeri Fumido Kishida, sekä maiden talous- ja kauppaministerit. Molemmat osapuolet vähättelivät puheita tapaamisen merkityksestä Nippon Steelin kaupoille, mutta asia oli liki varmasti esillä vähintäänkin maiden talous- ja kauppaministereiden, Ken Saiton ja Gina Raimondon keskusteluissa. Nippon Steel on esittänyt vahvoja argumentteja kaupan hyödyistä sekä Yhdysvaltojen taloudelle ja teollisuudelle että kansalliselle turvallisuudelle, josta monet senaattorit ovat olleet huolissaan. Puheena ovat olleet myös maiden kauppasuhteet, sillä kaupan purkautuminen poliittisista syistä antaisi sekä japanilaisille että kansainvälisille sijoittajille kuvan, että Yhdysvallat ei kohtelisi tasa-arvoisesti kauppakumppaneitaan. Pitkäjänteisen ystävällisyyden eleenä pääministeri Kishida kertoi Japanin myös lahjoittavan 250 uutta kirsikkapuuta Yhdysvalloille Washingtonin kaupungin joutuessa poistamaan useita puita rakennusprojektien alta. Symbolinen ele, jolla Japani toivonee vastavuoroisesti voittavansa osakseen hyvää tahtoa amerikkalaisilta.

Bidenin tapaaminen pääministeri Kishidan kanssa alleviivasi Yhdysvaltojen Japani-suhteiden tärkeyttä, mutta samalla presidentin voimakas julkinen vastustus teräsjättien kaupalle osoittaa, että etenkin vaalivuonna talous- ja kauppasuhteet painavat puntarissa vaaleihin verrattuna vähän. Yksi Bidenin sisäpoliittisista tavoitteista on vetreyttää Yhdysvaltojen teollisuus- ja rakennusaloja perinteisillä raskaan teollisuuden alueilla ja hänen päätavoitteensa ulkopolitiikassa on ollut Yhdysvaltojen aseman parantaminen Itä- ja Kaakkois-Aasiassa. Kahdenväliset suhteet Japaniin ovat tärkeät, sillä Yhdysvallat on myös kasvattanut omaa rooliaan alueella Japanin avulla. Japani onkin Yhdysvalloille äärimmäisen tärkeä sotilaallinen kumppani sen asemoituessa Kiinan vastapainoksi alueella. Bidenin hallinto on käyttänyt valtavasti resursseja vahvistaakseen Yhdysvaltojen suhteita Kaakkois-Aasiassa, ja Japanin lisäksi suhteita on syvennetty muun muassa Etelä-Korean ja Filippiinien kanssa. Tälle kehitykselle happanevat kauppasuhteet eivät olisi millään tavalla eduksi, sillä taloudellinen porkkana on ollut keihäänkärkenä Aasian maiden kosiskelussa Yhdysvaltojen liittolaisiksi.

Sisäpoliittinen ansalanka

Ulkopoliittisista tavoitteistaan huolimatta Bidenin vastustus Nippon Steeliä kohtaan istuu loogisesti hänen hallintonsa tavoitteisiin säilyttää ja luoda lisää amerikkalaisia työpaikkoja teollisuuden aloilla. Terästuotanto on kriittinen ala moneltakin osalta. Kansallinen turvallisuus sekä ruostevyöhykkeen osavaltioiden – etenkin Pennsylvanian – työllisyys nojaa raskaaseen teollisuuteen ja sen ennakoitavuuteen, mitä US Steelin päätyminen ulkomaiseen omistukseen ei varsinaisesti paranna, ainakaan tunnetasolla. Pennsylvanian teollisuusosavaltiosta itsekin lähtöisin olevalla presidentti Bidenillä, “Scranton-Joe:lla”, onkin nyt paikka osoittaa liittolaisuuttaan sille osalle maata jota hän on läpi uransa pyrkinyt ainakin sanoin edustamaan Washingtonissa.

Mikäli Biden haluaa säilyttää Trumpilta voittamansa ruostevyöhykkeen, hän tarvitsee ammattiyhdistysliikkeen apua kampanjoinnissaan. Klikkaa twiitataksesi!

Nippon Steel on lausunnoissaan pyrkinyt rauhoittelemaan huolia työpaikoista, ja pyrkinyt muutenkin esittämään kaupan olevan maiden taloudellisen yhteistyön ruumiillistuma. Lisäksi sen puolesta puhuu myös Bidenin pyrkimys pois edeltäjänsä presidentti Donald Trumpin merkantilistisesta America First -lähestymistavasta kansainväliseen kauppaan. Bidenin hallinto on siten solmukohdassa pyrkiessään edistämään Kaakkois-Aasian suhteitaan ja kansainvälistä kaupankäyntiä samaan aikaan kuin se haluaa viestiä tukeaan amerikkalaista teollisuutta ja sen työntekijöitä kohtaan.

Nippon Steel onkin pyrkinyt tuomaan asiaansa esille Yhdysvaltain kongressissa, sillä pehmeän diplomatian käytön lisäksi se on hankkinut lobbaustorvekseen republikaaneja lähellä olevan Vox Globalin, yrittäen näin rakentaa laajaa koalitiota kaupan läpiviemiseksi. Vox Globalin edustajana kongressissa toimii republikaanisenaattori John Cornynin entinen alueellinen varajohtaja James Baril. Cornyn on viidenneksi pitkäaikaisin republikaanien nykyisistä senaattoreista, ja hän istuu senaatin finanssikomitean kansainvälisen kaupankäynnin alakomiteassa. Näillä yhteyksillä Nippon Steel saanee varmasti lobbausrahalleen jotakin vastinetta.

Kongressin huolenaiheena Kiina-yhteydet

Työpaikkojen menetyksestä ja US Steelin symbolisesta merkityksestä huolimatta kongressin uhkakuvien ruumiillistuma ovat Nippon Steelin yhteydet Kiinaan. Kongressin komitea ulkomaisista investoinneista Yhdysvalloissa (Committee on Foreign Investment in the United States, CFIUS) on aloittanut tutkinnan liittyen kansallisen turvallisuuden riskeihin Nippon Steelin kaupan yhteydessä, joista keskeisenä fokuksena on Kiina. Nippon Steel on luontaisesti tehnyt valtavasti kauppaa Kiinassa, ja osaltaan auttanut Kiinan oman terästeollisuuden rakentamisessa ja kehittämisessä. Kongressin pelkona onkin että US Steelin omia, Yhdysvaltojen kansalliselle turvallisuudelle tärkeitä innovaatiota leviää kaupan kautta Kiinan teollisuudelle.

Nippon Steel on CFIUS-tutkinnan alettua ilmoittanut odottavansa sen tulosta ennen kaupan vientiä eteenpäin. Tämä lieventää huomattavasti painetta Bidenin uudelleenvalintaa kohtaan, sillä tutkinnan oletetaan venyvän vuoden loppuun. Nippon Steelillä ei ole varsinainen kiire kaupan kanssa, joten viivästyttäminen marraskuisen presidentinvaalin yli varmasti lämmittää suhteita Bidenin hallintoon. Toisaalta CFIUS on ennenkin estänyt Nippon Steelin rantautumisen Amerikan teräksen tuotantoon. 1980-luvulla Nippon Steel yritti ostaa amerikkalaisen teräsyhtiö Allegheny internationalin, jolloin CFIUS esti kaupan vedoten mahdollisuuteen että salaista teknologiaa vuotaisi Alleghenystä Japanin kautta Neuvostoliittoon. Tällä kertaa sama argumentaatio ei välttämättä pure yhtä hyvin, ottaen huomioon että Nippon Steel ja Japani laajemminkin on asemoitunut Yhdysvaltojen kanssa Kiinan vastapuoleksi Itä- ja Kaakkois-Aasiassa.

Skeptinen työväki

Yhtenä Yhdysvaltojen perinteisimmistä teollisuudenaloista terästeollisuudella on pitkät juuret ammattiliittojen parissa. Tämä aspekti on tuottanut päänvaivaa Nippon Steelille heti kaupan tultua julki, sillä terästyöntekijöitä edustavan United Steelworkers -liiton (USW) reaktio kauppaan oli täystyrmäys. USW ei ollut tyytyväinen US Steelin toimintaan kauppaneuvotteluiden yhteydessä, sillä se ei konsultoinut liittoa työehtosopimusten edellyttämällä tavalla. Nippon Steelin pyrkimykset vakuuttaa amerikkalaiset siitä, että US Steel ei ole katoamassa mihinkään, nimenä tai työpaikkoina, eivät ole saaneet lämmintä vastaanottoa ammattiliitossa. USWn johto on kutsunut Nippon Steelin mediakampanjaa hämäykseksi ja se on tuonut esiin lukuisia porsaanreikiä Nippon Steelin vakuuksissa työpaikkojen säilymisestä. Nippon Steelin lupaukset suurista investoinneista US Steelin tehtaisiin, mukaan lukien joidenkin jo suljettujen tehtaiden uudelleenavaaminen on otettu vastaan epäillen. Lisäksi lupaukset työpaikkojen säilymisestä on nähty lähinnä ruusuisina puheina, joista Nippon voisi luistaa käytännössä millä tahansa taloudellisesti perusteltavissa olevalla syyllä. USW odottaakin nyt Bidenin lunastavan puheensa työväen presidenttiydestä, ja se voi hyvinkin tuottaa hedelmää Bidenin keskittyessä Pennsylvaniaan yhtenä marraskuun presidentinvaalien ratkaisijaosavaltioista.

Bidenin hallinto on käyttänyt valtavasti resursseja vahvistaakseen Yhdysvaltojen suhteita Kaakkois-Aasiassa, ja Japanin lisäksi suhteita on syvennetty muun muassa Etelä-Korean ja Filippiinien kanssa. Klikkaa twiitataksesi!

Bidenin laajaan äänestäjäkoalitioon perustuva vaalistrategia nojaa koulutettujen kaupunkilaisten sekä vähemmistöjen lisäksi ratkaisevasti teollisuustyöläisten ääniin. Mikäli Biden haluaa säilyttää Trumpilta voittamansa ruostevyöhykkeen, hän tarvitsee ammattiyhdistysliikkeen apua kampanjoinnissaan, sekä äänestäjien uurnille saapumisen varmistamisessa. US Steelin siirtyminen ulkomaalaisomistukseen antaisi voimakkaan lyömäkapulan Trumpille ja tarjoaisi mahdollisuuden yhdistää Bidenin nimi niiden demokraattipoliitikkojen joukkoon, jotka viime vuosikymmeninä ajoivat teollisuuden globalisoitumista, aiheuttaen valtavan työpaikkakadon teollisuuden perinteisillä sydänmailla.

Aika ei paranna asiaa

Vaikka Nippon Steel ei pyrikkään viimeistelemään kauppaa tämän vuoden aikana, eivät kaupan toteutumisen puolesta puhuvat faktatkaan tule lisääntymään. Vaikka asiasta ei tule aihetta vaaliväittelyihin, eivät puheet Washingtonissa tule olemaan sen lämpimämpiä kaupalle marraskuun 5. päivän jälkeen kuin nytkään. Kun kongressi on nostanut performatiivisen kansallisen edun suojelun agendansa kärkeen vaatien TikTok-sovelluksen myyntiä kiinalaiselta ByteDancelta amerikkalaiseen omistukseen, on vaikeaa nähdä sen hyväksyvän amerikkalaisen talousinstituution myymistä ulkomaille, oli kyseessä kuinka läheinen kumppani tahansa. Nykypäivän protektionismin ilmapiirissä Nippon Steelin tarvinnee viedä kauppa loppuun oikeusteitse mikäli se ei onnistu vakuuttamaan amerikkalaisia luotettavuudestaan talous- ja turvallisuuskumppanina sekä työnantajana.

Kirjoittaja: Mikael Kataja
Editointi ja kommentointi: Ulla Henttonen & Ilkka Tiensuu
Kielenhuolto: Sannimari Veini