Matkailumaana tunnettu Kroatia pyrkii mukautumaan tämän päivän ekologisiin ja poliittisiin haasteisiin. Erityisesti matkailualaa pyritään kehittämään kestävämpään suuntaan, ja päättäjät näkevät tärkeänä vahvistaa myös muita aloja.

Kroatia on yksi Euroopan suosituimmista matkakohteista, ja turismi on maalle suuri tulonlähde. Matkailualan osuus Kroatian bruttokansantuotteesta on 20 prosenttia, mutta epäsuorasti ala tuo leivän huomattavasti laajemmalle joukolle. Yksipuolinen talous on jo vuosia ollut Kroatiassa suuri puheenaihe niin kansalaisten, kansanedustajien kuin asiantuntijoiden keskuudessa.

Yksipuolinen talous on jo vuosia ollut Kroatiassa suuri puheenaihe niin kansalaisten, kansanedustajien kuin asiantuntijoiden keskuudessa. Klikkaa twiitataksesi!

Vuonna 2013 Euroopan unionin jäseneksi tulleen Kroatian matkailuala on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Game of Thrones -sarjan kuvauspaikat Dubrovnikissa ja Splitissä sekä Kroatian maajoukkueen menestys jalkapallon MM-kisoissa vuonna 2018 ovat lisänneet maan vetovoimaa. Maailman sekaisin laittanut pandemia pudotti hetkellisesti turistien määrää, mutta vuonna 2022 rikottiin jälleen ennätyksiä, kun maassa vieraili 18,9 miljoonaa matkailijaa.

Vaikka Kroatian matkailustatistiikka on määrällisesti kaukana Espanjan ja Ranskan luvuista, vierailee maassa lähes viisinkertainen määrä ihmisiä väkilukuun nähden. Turismiin liittyvät lieveilmiöt, kuten ympäristöongelmat ja pelko rantojen yksityistämisestä, herättävät keskustelua. Samaan aikaan maa kärsii voimakkaasta maastamuutosta ja työvoimapulasta. Kroatia myös kilpailee matkailijoiden suosiosta naapurimaitaan vastaan. Aiempina vuosina on keskusteltu paljon turistien kaikkoamisesta, mutta huoli tuntuu viimeisimpien tilastojen perusteella kuitenkin turhalta.

Matkailualan voittokulku

Kroatian historia matkailumaana alkoi 1800-luvun puolivälin tienoilla, mutta merkittävä matkakohde siitä tuli vasta toisen maailmansodan jälkeen. Yhtenä ilmiönä merenrantakaupunkeihin syntyi kesäisiä taidefestivaaleja ja -tapahtumia, jotka ovat pysyneet suosittuina näihin päiviin saakka. Entinen kaupunkivaltio Dubrovnik on ollut suomalaistenkin suosima lomakohde jo 1960-luvulta lähtien.

Adrianmerellä oli Jugoslavian aikaan tärkeä rooli kehitys- ja markkinointikohteena, ja Jugoslavian matkailukuvastossa esiteltiin paljon Kroatian historiallisia kohteita sekä kaunista luontoa. Vaikka turismi kasvatti Kroatian taloutta Jugoslavian aikana, tulojen jakaminen itäisten tasavaltojen kanssa herätti närää kroatialaisten keskuudessa. 1990-luvulla Kroatian sota iski matkailualaan rajusti, mutta se lähti elpymään 2000-luvulle tultaessa.

Viimeisten 20 vuoden aikana turistien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti, ja maahan on noussut lisää hulppeita rantahotelleja. Loistohotellien varjosta kuuluu kuitenkin kritiikkiä. Monien muiden Etelä-Euroopan maiden tavoin myös Kroatiassa on oltu kyllästyneitä huonosti käyttäytyviin lomailijoihin. Taloustieteilijä Slavko Kulić on vuosia kritisoinut maansa riippuvuutta turismista. “Muut kuorivat kermat ja jättävät jälkeensä läjän roskia”, hän summaa.

Monien muiden Etelä-Euroopan maiden tavoin myös Kroatiassa on oltu kyllästyneitä huonosti käyttäytyviin lomailijoihin. Klikkaa twiitataksesi!

Samoilla linjoilla oli vasta valitun presidentin Zoran Milanovićin neuvonantajana toimiva ekonomisti Velibor Mačkić, joka helmikuussa 2020 kutsui turismia Kroatian kiroukseksi ja sanoi maan pärjäävän paremmin, mikäli ihmiset kouluttautuisivat kesäasuntojen vuokraamisen sijasta. Nämä eivät olleet uusia ajatuksia maassa, mutta ne tulivat mielenkiintoiseen aikaan: kuukautta myöhemmin pandemiaksi riistäytynyt koronavirus laittoi koko maailman sekaisin ja sulki samalla valtioiden rajat.

Ennenkokematon tilanne herätti jo alkuvuodesta huolta maassa, joka on vahvasti riippuvainen matkailusta. Kulkutaudin seuraukset alkoivat kuitenkin tuntumaan yhä selvemmin kevään edetessä, ja esimerkiksi kesäasuntojen vuokrat alenivat huomattavasti. Katukuvassa korona näkyi esimerkiksi Dubrovnikissa, jossa merkittävä osa asukkaista on joko suorasti tai epäsuorasti riippuvaisia turismista. Kesäkuussa 2020 ravintoloista oli 90 prosenttia suljettuna, baareista ja kahviloista taas 40 prosenttia. Tyhjentyneessä kaupungissa ei ollut asiakkaita, joille tarjoilla.

Kroatia selvisi pandemiasta kuitenkin odotettua paremmin, vaikka maassa vieraili vuonna 2020 ainoastaan seitsemän miljoonaa turistia. Kun Eurooppa alkoi päästä ohi koronakriisistä, Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Ukrainan sota ei kuitenkaan vaikuttanut turistien määrään, vaikka sellaisesta aluksi keskusteltiin. Venäläiset turistit kuluttavat keskimäärin enemmän kuin muut turistit, mutta heidän määränsä on ollut hyvin pieni. Lisäksi matkailijat saapuvat Kroatiaan pääasiassa maitse.

Kroatia liittyi 1. tammikuuta 2023 samanaikaisesti sekä Schengen- että euroalueeseen, mitä pidetään suurena etuna matkailun kannalta. Suurin osa turisteista on jo aiemmin tullut muista unionin jäsenmaista, mutta helpottuneen matkustamisen odotetaan lisäävän maan houkuttelevuutta. Avointen rajojen ja yhteisvaluutan seurauksena odotetaan matkailijamäärien jälleen rikkovan ennätyksiä.

Turismia luonnon kantokyvyn ehdoilla

Matkailu ei ole vain taloudellinen kysymys, sillä miljoonilla turisteilla on myös ekologiset vaikutuksensa. Muun muassa vedenkulutus, muovin ja muiden jätteiden kertyminen sekä infrastruktuurin rakentaminen vaikuttavat kaikki omalla tavallaan Kroatiaan.

Viime kesänä Istrian niemimaalla asetettiin veden käyttörajoituksia, joihin lukeutui muun muassa suihkujen sulkeminen rannoilla sekä autojen pesun kieltäminen. Kuivuus ja veden riittävyys ovat toki koko maanosaa koskettavia ongelmia, mutta yksin pohjoisen Istrian maakunnan vedenkulutus on kasvanut 20 prosentilla kymmenen vuoden aikana, erityisesti turismin vuoksi.

Joulukuussa 2022 Kroatian parlamentissa keskusteltiin kestävän matkailun ohjelmasta, joka on tarkoitus toteuttaa vuoteen 2030 mennessä. Neljän kohdan ohjelmassa pyritään kehittämään maata tasapainoiseen ympärivuotiseen ja alueelliseen matkailuun, joka ottaa huomioon ympäristö- ja ilmastokysymykset.

Osana suunnitelmaa hallitus on julkaissut 1,2 miljardin euron tuen, joka on osoitettu matkailuinfrastruktuurin kehittämiseen sekä yrittäjille. Kunnianhimoiseen suunnitelmaan lukeutuu muun muassa jätteen määrän vähentäminen sekä hiilineutraalin majoituksen rakentaminen. Yhtenä konkreettisena toimenpiteenä tämän vuosikymmenen aikana aiotaan istuttaa kymmenen miljoonaa “turistipuuta” kompensoimaan matkailun aiheuttamia päästöjä.

Toistaiseksi Kroatiassa on painotettu taloudellisia intressejä, mutta turismi- ja urheiluministeri Nikolina Brnjacin mukaan on selvää, että maan täytyy tulevaisuudessa ottaa myös muut kysymykset huomioon. Brnjacin mukaan yksipuolinen suhtautuminen johtaa paikallisen väestön elämänlaadun laskuun ja pahimmillaan myös koko matkailualan loppuun.

Toistaiseksi Kroatiassa on painotettu taloudellisia intressejä, mutta turismi- ja urheiluministeri Nikolina Brnjacin mukaan on selvää, että maan täytyy tulevaisuudessa ottaa myös muut kysymykset huomioon. Klikkaa twiitataksesi!

Tyhjenevän maan pelastussuunnitelma

Monen itäisen Euroopan maan tavoin maastamuutto vaivaa myös Kroatiaa. Vuoden 2021 väestönlaskennan mukaan Kroatian väkiluku oli pienentynyt 400 000 hengellä edellisestä, vuonna 2011 tehdystä väestönlaskennasta. Yhtenä osana maan turismistrategiaa onkin nuorten pitäminen maassa sekä heidän tukemisensa.

Pitkästä rantaviivasta riittää tuloja muille maille, ja Kroatian taloudella onkin merkitystä myös muille Länsi-Balkanin asukkaille. Kroatialaisten keskipalkka oli viime vuonna 1038 euroa kuussa, kun taas esimerkiksi naapurimaa Bosnia-Hertsegovinassa ansaittiin keskimäärin vain 599 euroa. Vuonna 2022 maassa työskentelikin 100 000 Serbiasta, Bosnia-Hertsegovinasta, Pohjois-Makedoniasta ja Kosovosta tullutta henkilöä, joista suurin osa oli matkailualalla. Työvoimapulasta kärsivään maahan saapuu paljon ihmisiä myös Aasiasta, erityisesti Filippiineiltä, Intiasta ja Nepalista.

Kroatia on varsin pieni maa, jonka väestökehitys on edelleen negatiivinen, mutta sillä on potentiaalia kehittyä. Parhaillaan se luo toimintaympäristöä, joka toisi maahan sijoituksia. Yhtenä keinona talouden monipuolistamiseksi se on jo pidempään pyrkinyt houkuttelemaan IT-alan osaajia maahan. Voimistuneen IT-alan lisäksi myös jalostus- ja lääketeollisuus ovat potentiaalisia aloja, joiden vahvistuminen voisi monipuolistaa maan taloutta. Nähtäväksi jää, onnistuuko tämä Välimeren valtio ohjaamaan taloutensa kestävämmälle pohjalle.

Teksti: Omar Fasolah
Editointi ja kommentointi: Jani Korhonen, Julius Lehtinen ja Henna Nivakoski
Kielenhuolto: Ida Andersson