Presidentti Sauli Niinistön turvakokousaloite: Helsingin henkeä ja liennytystä 2020-luvulle
Tapani Tamminen | 20.10.2021
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön ehdottama turvakokousaloite pyrkii elvyttämään kylmän sodan aikaisen Helsingin hengen ratkaisemaan nykypäivän maailmanpolitiikan ongelmia. Ennen kokousta olisi kuitenkin hyvä pohtia, mitä alkuperäinen vuoden 1975 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokous (Etyk) merkitsi ja minkälaisia haasteita Helsingin hengen päivittäminen 2020-luvulle voi tuoda.
Helsingin Ety-kokouksen perinnöksi jäi presidentti Sauli Niinistön mukaan siinä vallinnut henki ja ”keskenään kilpailevien ja toisiaan vastustavien maiden halu istua saman pöydän ääreen keskinäisistä erimielisyyksistään huolimatta”. Keskustelu turvakokouksesta alkoi viime maaliskuussa presidentin vieraskynäkirjoituksesta Helsingin Sanomissa. Laajemmassa Foreign Policy -lehteen kirjoittamassaan mielipidekirjoituksessa Niinistö huomauttaa alkuperäisen Ety-kokouksen olleen käännekohta idän ja lännen välisessä liennytyksessä. Siksi hänen mielestään huomion tulisi olla Etykiä seuranneen Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin ohella Helsingin hengessä. Vaikka Suomi on halukas toimimaan myös järjestön puheenjohtajana vuonna 2025, tulisi Niinistön mukaan samaan aikaan järjestää erillinen, globaali Helsingin hengen mukainen huippukokous.
Aluksi Niinistön ehdotuksen pääpainopisteenä näytti olevan arktinen ulottuvuus. Nyt tavoitteena näyttää olevan jotain Etyj-huippukokousta suurempaa, mitä kuvastaa asian nostaminen esille YK:ssa sekä kokouksen mahdollinen globaali osanottajajoukko Kiina mukaan luettuna. Tarve kansainvälisten jännitteiden lieventämiselle on ilmeinen, mutta puhe Helsingin hengestä saattaa luottaa liikaa nostalgiseen kuvaan Urho Kekkosen aikaisesta huippukokouksesta.
ETYK KEKKOSEN TÄHTIHETKENÄ
Helsingin Ety-kokouksella ja Helsingin hengellä on oma erityinen paikkansa suomalaisessa historiallisessa muistissa, sillä olihan Suomi yksi konferenssin liikkeellepanevista toimijoista. Taustalla oli tarve parantaa Suomen epävarmaa turvallisuustilannetta. Tšekkoslovakian miehityksen jälkeisessä ajassa Etyk-aloite tarjosi Suomelle sekä tilaisuutta korostaa aktiivista puolueettomuuspolitiikkaansa että ennen kaikkea mahdollisuutta solmia tasavertaisesti diplomaattisuhteet Itä- ja Länsi-Saksan kanssa. Kekkoselle konferenssi merkitsi poliittisen uran huipentumaa idän ja lännen sillanrakentajana.
Vuosia kestäneiden valmistelevien neuvottelujen jälkeen Helsingin-konferenssi kokosi yhteen Albaniaa lukuun ottamatta kaikkien Euroopan valtioiden sekä USA:n ja Kanadan valtionpäämiehet. Kokouksesta jäi elämään Helsingin päätösasiakirja, joka jakautui niin kutsuttuun kolmeen koriin. Korit käsittivät aiheita Euroopan turvallisuudesta taloudellis-tieteelliseen yhteistyöhön sekä ihmisoikeusasioihin. Vaikka kyseessä ei ollut kansainvälisoikeudellisesti sitova asiakirja, sen täytäntöönpanoa tarkasteltiin seurantakokouksissa Belgradissa vuosina 1977–1978, Madridissa vuosina 1980–1983 ja Wienissä vuosina 1985–1989.
Kekkoselle konferenssi merkitsi poliittisen uran huipentumaa idän ja lännen sillanrakentajana.Varsinkin kahdessa ensimmäisessä seurantakokouksessa kylmän sodan jakolinjat ja ideologinen vastakkainasettelut olivat vahvasti esillä. Tästä huolimatta Helsingin henki selvisi 1980-luvun alkupuolen kylmän sodan kiihtymisvaiheen yli. 1990-luvun alussa Etykistä muodostettiin Etyj, jonka kautta päätösasiakirjan periaatteet ovat jääneet elämään. Päätösasiakirjan periaatteiden sovellettavuus 2020-luvulle on oma lukunsa.
KANSAINVÄLISEN YHTEISÖN TULOKULMA 1970- JA 2020-LUVULLA
Alkuperäiseen Ety-konferenssiin ajoi eri maiden intressit, tarve saada jonkinlainen ratkaisu Eurooppaa jakaneeseen kylmään sotaan sekä yleinen jännitteiden lieveneminen, détente. Ajatus koko kylmän sodan päättymisestä 1970-luvun alussa ei ollut aikalaisille vieras. Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton pitkälle viemä kilpavarustelu ja jyrkkä vastakkainasettelu ei ollut tuonut kummallekaan ylivaltaa tai turvallisuutta. Supervallat lähentyivät toisiaan ja sopivat muun muassa strategisten aseiden rajoittamisesta SALT-neuvotteluissa. Washingtonin vallanpitäjille kylmän sodan taakan kantaminen alkoi käydä raskaaksi Vietnamin sodan trauman painaessa. Liennytys tarjosi tilaisuuden tilanteen vakauttamiseksi.
Neuvostoliitto puolestaan oli jo 1950-luvulta lähtien vaatinut eurooppalaisen turvallisuuskokouksen järjestämistä. Etykin toteutuminen oli henkilökohtaisesti tärkeää Leonid Brežnevin johtamalle Neuvostoliitolle, jotta se saisi imperiuminsa rajoille Euroopassa kansainvälisen tunnustuksen ja sitä kautta länsirajansa turvattua. Maa oli ajautunut pahaan välirikkoon kommunistisen aatetoverinsa Kiinan kanssa, jota maan arkkivihollinen Yhdysvallat lähestyi diplomaattisesti.
Euroopassa Länsi-Saksa oli uudella idänpolitiikallaan vahvistanut maanosan liennytyskehitystä ja ponnisteli merkittävästi Etykin aikaansaamiseksi. Maan pitkän aikavälin tavoitteena oli Saksojen jälleenyhdistäminen, mihin päätösasiakirjan sanamuodot tarjosivat mahdollisuuden. Kokonaisuudessaan länsieurooppalaisten voidaan katsoa ajaneen Etyk- ja liennytyspolitiikallaan muutosta. Helsingin henki ja liennytys kulkivat pitkään käsi kädessä, ja niillä onkin yhteinen ominaispiirre: kumpikin niistä kuvaa prosessia ja niistä kummallekin on myös keskeistä psykologinen, ilmapiiriä kuvaava ulottuvuus.
Viisikymmentä vuotta myöhemmin sekä Euroopan unionin että Yhdysvaltojen globaali rooli on jälleen arvioinnin kohteena Afganistanin epäonnistuneen vetäytymisen johdosta. Samaan aikaan Venäjä ja Kiina ovat tiivistäneet suhteitaan muun muassa yhteisillä sotaharjoituksilla. Vaikka varsinaisesta liittoumasta tuskin voidaan vielä puhua, vuonna 2025 Helsingin hengen kokouksessa lännen vastapainona voisi olla kaksi autoritääristä sotilaallista suurvaltaa, jotka vastustavat Yhdysvaltain hegemoniaa maailmanpolitiikassa.
Suurlähettiläspäivien puheessaan Niinistö kannusti kuulijoitaan tunnustelemaan, minkälaista vastakaikua Helsingin hengen elvyttäminen yleisellä tasolla herättää. Tämä onkin nyt asia, jota pitää tarkkaan seurata. Liennytystä ja Helsingin henkeä ei voi loihtia tyhjästä, varsinkin kun keskustelua käydään pikemminkin uuden kylmän sodan mahdollisuudesta. Abstraktien ilmaisujen käytöllä on kuitenkin se etu, että perustavanlaatuisten erimielisyyksien jakamassa maailmassa kukin osapuoli voi tulkita ne itselleen sopivalla tavalla.
Liennytystä ja Helsingin henkeä ei voi loihtia tyhjästäHelsingin hengen kokousta tulisi ensin pohjustaa joillain konkreettisilla keinoilla. Ennen vuotta 2025 lännellä olisi vielä tilaisuus vahvistaa yhtenäisyyttään, jos Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin ehdottama demokratioiden huippukokous toteutuu. AUKUS-sopimuksesta syntynyt diplomaattinen kriisi ei kuitenkaan ole antanut vahvaa kuvaa yhtenäisestä lännestä. Myös onnistunut jännitteiden vähentäminen Itämerellä tai arktisen alueen yhteistyön tarjoamat esimerkit voisivat konkreettisesti luoda pohjaa Helsingin hengen onnistuneelle elvyttämiselle.
HELSINGIN HENKI 2020-LUVULLE
Kylmän sodan jälkeen Helsingin henki on ajoittain noussut esille sekä diplomatiassa että tätä koskevassa uutisoinnissa. Georgian sodan jälkeen vuonna 2008 sen ei arveltu riittävän lämmittämään lännen ja Venäjän välejä, eikä tuolloin Helsingissä järjestetty Etyjin kokous onnistunutkaan laatimaan yhteistä julistusta. Etykin 40-vuotisjuhlatilaisuus Finlandia-talossa nosti Helsingin hengen jälleen tapetille, kun EU:n matkustuskieltoon asettamat venäläisdiplomaatit eivät päässeet osallistumaan tilaisuuteen. Lähestyvä juhlavuosi on jälleen innostanut eri osapuolet pohtimaan Helsingin hengen merkitystä ja jopa päätösasiakirjan perusperiaatteiden uudelleenarviointia. Niinistön mukaan periaatteissa ei ole itsessään mitään vikaa ja niitä tulisi voimakkaasti puolustaa. Ne ovat koeteltu kattavan turvallisuuden suunnitelma.
Kylmän sodan jälkeen Helsingin henki on ajoittain noussut esille sekä diplomatiassa että tätä koskevassa uutisoinnissa.Helsingin periaatteiden uudelleenmäärittely voisikin olla haastavaa tilanteessa, jossa lännen on vaikea löytää yhtenäistä linjaa suhteessa autoritäärisiin valtioihin, erityisesti Kiinaan, ja jossa EU kamppailee oman strategisen identiteettinsä kanssa. Samaan aikaan autoritäärisillä valtioilla voi lähtökohtaisesti olla vähän intressejä osallistua Helsingin hengen mukaiseen konferenssiin. Erityisesti Venäjällä on hyvin tiedossa, miten Etyk vaikutti kommunistiblokin luhistumiseen kylmän sodan loppupuolella. Toisaalta Kiinan ulkoministerin kerrotaan suhtautuneen Niinistön aloitteeseen myönteisesti.
Mikäli Helsingin hengen kokous toteutuu, vaikeiksi asiakohdiksi nousisi väistämättä Venäjän laiton Krimin miehitys ja Itä-Ukrainan sota, jotka selkeästi rikkovat Helsingin päätösasiakirjan periaatteita. Kansainvälinen yhteisö ei ole tähänkään mennessä onnistunut löytämään niihin ratkaisua, eikä Venäjällä ole selvästi halua perääntyäkään. Elokuussa Krim-foorumin huippukokouksessa Niinistö vakuutti Suomen tukea Ukrainan alueelliselle koskemattomuudelle samalla kun puolusti Helsingin henkeä, joten asiaan olisi vaikeaa olla ottamatta kantaa vuonna 2025.
Samaan aikaan Niinistö on ollut huolissaan menetetyistä yhteistyön mahdollisuuksista yhteisten uhkien ja haasteiden käsittelyssä. Presidentin mukaan tulisi katsoa kokonaiskuvaa. Muodostunut kokonaiskuva on kuitenkin kiinni katsojasta. Päätösasiakirjan sivuuttaminen edes hetkellisesti esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa tapahtuvien edistysaskelten vuoksi ei varmasti menisi läpi ilman kritiikkiä. Alkuperäistä Helsingin päätösasiakirjaa kritisoitiin siitä, että sen katsottiin hylkäävän Itä-Euroopan ja Baltian kansat lopullisesti Neuvostoliiton vallan alle.
UHKA VAI MAHDOLLISUUS
Niinistön kokoushanketta voidaan pitää yrityksenä vahvistaa kolhuja kokenutta sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää ja ennen kaikkea Suomen toimijuutta kansainvälisellä areenalla. Aloite on hyvin linjassa myös hallituksen viimeisimmän ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon kanssa. Se voi kuitenkin jälleen nostaa esille kylmän sodan haamuja Suomesta idän ja lännen välittäjävaltiona, kuten kävi Donald Trumpin ja Vladimir Putinin välisen tapaamisen alla. Vaikka Yhdysvaltain ja Venäjän asevoimien komentajat ovat edelleen jatkaneet tapaamisiaan Helsingissä, jätti kesän 2018 suurvaltajohtajien tapaaminen selvästi varjon Washingtoniin. Niinpä Biden päätti tavata Putinin mieluummin Sveitsin Genevessä.
Suomalaisissa Etyk tuntuu herättävän lähinnä positiivisia mielenyhtymiä, mutta tulkintoja saattaa vääristää lähes euforiamaisiksi nousseet tunnelmat Suomessa vuonna 1975. Historiallisissa vertauksissa piilee aina riskinsä, varsinkin jos ne uhkaavat nostaa odotukset liian korkealle. Uuden Etykin tarpeellisuus on ylipäätään kyseenalainen, sillä kansainvälisellä yhteisöllä on jo valmiiksi työkaluja ja foorumeita ongelmien käsittelyyn. Toisaalta ne eivät ole ehkä olleet riittäviä.
Historiallisissa vertauksissa piilee aina riskinsä, varsinkin jos ne uhkaavat nostaa odotukset liian korkealle.Niinistö on oikeassa siinä, että ideologiset jakolinjat ja ristiriidat olivat selvät Etykissä ja varsinkin sen seurantakokouksissa. Vaikeuksista huolimatta keskusteluyhteys säilyi, mikä lopulta johti kylmän sodan päättymiseen. Silti ennen yhteisen pöydän ääreen menemistä vuonna 2025 tulisi olla selvä kuva siitä, minkälaisilla ehdoilla pöydän ääreen ylipäätään mennään ja minkälaisilla ehdoilla siitä noustaan pois. Loppujen lopuksi pallo on Niinistön seuraajan ja kansainvälisen yhteisön tahtotilan käsissä.
—
Kirjoittaja: Tapani Tamminen
Editointi: Hannu Salomaa, Tapio Pellinen, Tony Salminen
Kielenhuolto: Ida Andersson
Lisättävää?
Ylläpito tarkistaa kommentit ennen julkaisua. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.