Korealaisen kulttuurin symbolit, kuten kimchi ja K-pop, ovat viime vuoden loppupuolelta lähtien saaneet myös kansainvälistä medianäkyvyyttä Kiinan ja Etelä-Korean välisinä kiistakapuloina. Kiistat luovat helposti mielikuvan, jonka mukaan Kiinan ja Etelä-Korean väliset suhteet olisivat hyvinkin huonot. Kiistoissa on kuitenkin useasti kyse ennemmin netin keskustelupalstoilla käytävästä väittelystä ja mustamaalaamisesta kuin todellisista diplomaattisista selkkauksista.

Hyisen kylmän sodan jälkeen Etelä-Korea ja Kiina solmivat diplomaattiset suhteet vasta vuonna 1992. Kiina on ollut Etelä-Korean tärkein kauppakumppani 2000-luvulta lähtien. Maiden välisiä suhteita ovat värittäneet useat erimielisyydet, joista osa juontaa juurensa aina Itä-Aasian esihistoriaan saakka. Verkossa kiistoista tulee helposti viraaleja ja ne kasvavat todellista aihetta suurempiin mittasuhteisiin. 

Hyvä esimerkki viimeaikaisista kiistoista Kiinan ja Etelä-Korean välillä on kina kimchin eli fermentoidun, kaalista valmistettavan lisukeruokalajin oikeasta kotimaasta. Koko jupakka lähti liikkeelle siitä, kun kansainvälinen standardisoimisjärjestö ISO (International Organization for Standardization) julkaisi viime marraskuussa uusia säännöksiä, jotka koskivat kiinalaisia pikkelöityjä vihanneksia. Säännöksissä mainittiin erikseen, etteivät ne koske kimchiä. 

Tästä huolimatta kiinalaissanomalehti Global Times uutisoi kiinalaisvalmisteisen kimchin saaneen kansainväliset standardit, mihin Etelä-Koreassa reagoitiin voimakkaasti. Netissä alkoi tiukka sanailu Kiinaa vastaan siitä, miten se jälleen kerran suuruudenhulluudessaan yritti omia itselleen jo toisten maiden kansallisruoatkin. Kiinalaiset huomauttivat katkeransuloisesti, että maassa valmistetaan merkittävä osa myös Etelä-Koreassa syötävästä kimchistä.

Kimchi-sota ei ota laantuakseen, ja lisää vettä myllyyn lyövät molempien maiden nettikansalaiset (netizen). Etelä-Korea on yksi maailman eniten digitalisoituneista maista. Samsungin kotimaa on tunnettu korkeasta teknologiasta sekä nopeista ja kattavista internetyhteyksistä. Jo 2000-luvun alkupuolella maassa lanseerattiin ajatus digitaalisesta Koreasta, jossa kansalaiset voivat osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ajasta ja paikasta riippumatta. Tuo tavoite on toteutunut, sillä korealaisista nettikansalaisista on tullut käsite ulkomaita myöten: Urban Dictionaryn mukaan korealainen nettikansalainen loukkaantuu kaikesta ja mistä vaan.

Nettikansalaisilla on paljon vaikutusvaltaa 

Etelä-Koreassa nettikeskusteluista nousevat yhteiskunnalliset liikkeet ovat vaikutusvaltaisia ja keskustelujen yltyessä käy usein niin, että perinteiset mediakanavat poimivat uutisaiheensa verkosta eikä toisinpäin. Nettikansalaiset masinoivat muun muassa vuosina 2016–2017 suurmielenosoituksia silloisen presidentin Park Geun-hyen viraltapanemiseksi  ja synnyttivät boikotin amerikkalaista naudanlihaa vastaan vuonna 2008. Myös korealainen nykyfeminismi ja sen vastustajat käyvät kamppailuaan pitkälti verkossa. Vaikka joissain tapauksissa nettikansalaiset edustavat Etelä-Koreassa elävää ja uudistuvaa demokratiaa, heidän harjoittamansa mustamaalauskampanjat ovat myös tuhonneet useiden julkisuuden henkilöiden urat. Ympäri maailmaa nopeasti yleistyvä verkkokiusaaminen ja suoranainen trollaus on Etelä-Koreassa yhdistetty myös tähtien itsemurhiin, jotka ovat maassa valitettavan yleisiä.    

Tapaus on hyvä esimerkki siitä, miten aktiiviset nettikansalaiset voivat vaikuttaa valtioiden välisiin suhteisiin. Klikkaa twiitataksesi!

Kimchi-sota on kasvanut kokoaan suuremmaksi, koska siinä on kyse paljon muustakin kuin kimchistä. Tapaus on hyvä esimerkki siitä, miten aktiiviset nettikansalaiset voivat vaikuttaa valtioiden välisiin suhteisiin. Kimchin rinnalla mukaan on vedetty niin molemmissa maissa suosittujen tv-sarjojen tuotesijoittelu kuin kansallispuvutkin sekä aika ajoin pinnalle nousevat kiistat merkkihenkilöiden todellisesta kansallisuudesta. Tammikuussa Kiinan kommunistista puoluetta lähellä oleva Global Times – sama julkaisu, joka alun perin tahattomasti tai tahallaan väitti kiinalaisen kimchin tulleen standardoiduksi – kirjoitti eteläkorealaisten ylireagoineen. Lehden mukaan yhteisymmärryksen pitäisi olla tärkeämpää kuin kinastelu säilötyistä vihanneksista.

Kimchiin koskeminen on kuitenkin osunut eteläkorealaisilla arkaan paikkaan ja jopa Etelä-Korean hallinnon alla kulttuuripromootiota tekevä taho on päättänyt varmistaa, että netissä leviää mahdollisimman paljon tietoa kimchistä korealaisena tuotteena. Se jakoi tee-se-itse -kimchin valmistuspakettia eri maiden suurlähetystöihin, jotka pääsivät osaksi nettipropagandaa jakamalla omasta kimchin valmistuksestaan videoita ja kuvia Etelä-Korealle paremmin kuin hyvin sopivilla aihetunnisteilla, kuten #originalKimchifromKorea.

Kimchi-kohun taustalla Kiina parantelee välejään Etelä-Koreaan 

Kiinalla ja Etelä-Korealla on jo useamman vuoden ollut hankalat välit. Vuonna 2016 selkeän kolhun maiden välisiin suhteisiin aiheutti päätös asentaa amerikkalainen THAAD-ohjuksentorjuntajärjestelmä Etelä-Koreaan, mikä Kiinan mukaan loukkaa maan turvallisuutta. Vaikka Kiina on kieltänyt asioiden yhteyden, ohjuksentorjuntajärjestelmän myötä moni eteläkorealainen tuote on ollut Kiinassa vastatuulessa. Muun muassa yksi Etelä-Korean tärkeimmistä vientituotteista K-pop joutui boikottiin Kiinassa. Tämä on lisännyt nettikansalaisten loanheittoa Kiinan suuntaan jo pidemmän aikaa.

Boikotista ei olla vieläkään täysin luovuttu, mutta K-popista on aika ajoin myös ehdotettu suhteiden pelastajaa. Supersuositun K-pop-bändi BTS:n uusin hitti ’Dynamite’ pääsi Kiinan soittolistoille joulukuussa sen jälkeen, kun Kiinan ja Etelä-Korean hallinnon edustajat olivat tavanneet toisiaan aktiivisemmin. Suhteiden lämmittely on merkittävää, sillä koronapandemia on haitannut kansainvälistä diplomatiaa ympäri maailmaa. Kimchi-sota ei kerrokaan koko kuvaa Kiinan ja Etelä-Korean tämänhetkisistä väleistä. Kohun taustalla maiden suhteet ovat pitkästä aikaa lämpiämässä. 

Kiina on luopumassa jyrkästä kannastaan Etelä-Koreaa kohtaan samaan aikaan, kun tammikuussa virkaan astunut Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden on luvannut palauttaa maan vanhat liittolaissuhteet niille kuuluvaan arvoonsa. Bidenin Kiina-politiikka on jatkamassa aiempaa tiukkaa linjaa, eikä Kiina halua, että Etelä-Korea liukuu liian lähelle liittolaistaan. Latautunut tilanne on tunnistettu Etelä-Koreassakin, sillä alkuvuoden poliittinen puheenaihe oli se, käykö presidentti Moon Jae-in vuoden ensimmäisen puhelinkeskustelunsa Bidenin vai Kiinan presidentin Xi Jinpingin kanssa – ja kumpi onkaan tärkeämpi keskustelu. Kiinan Xi veti pidemmän korren soittamalla itse Moonille. Kiinan suurlähettiläs Etelä-Koreassa on kieltänyt, että puhelun ajoituksella olisi mitään merkitystä.

Kiina ei välttämättä odottanut, että sen lehdistön kimchi-kommentit saisivat aikaan niin voimakkaan reaktion Etelä-Koreassa. Klikkaa twiitataksesi!

Politiikan tutkija Stephen Haggardin mukaan Etelä-Korean pääkaupungissa Soulissa pohditaan parhaillaan kuumeisesti sitä, mikä on juuri oikea määrä kauppaa Kiinan kanssa. Etelä-Korean talous on muun maailman tavoin kärsinyt koronaviruksen aiheuttamista sulkutoimista ja kuluttajien aktiivisuuden vähenemisestä, joten Kiinan-kaupalla tulee olemaan suuri merkitys talouden elpymisessä. Laskelmointi on tärkeää, koska Etelä-Korean on tarkoitus saada maksimaalinen hyöty sekä Kiinan aloittamasta suhteiden lämmittelystä että Yhdysvaltojen panoksesta Itä-Aasian turvallisuuteen. 

Nettikansalaisten eripura on osunut siten huonoon saumaan molempien maiden kannalta. Kiina ei välttämättä odottanut, että sen lehdistön kimchi-kommentit saisivat aikaan niin voimakkaan reaktion Etelä-Koreassa kuin millaiseksi meneillään oleva nokittelu on yltynyt. Nettikansalaisten epäluottamus Kiinaa kohtaan ei palvele Etelä-Koreaakaan, sillä Kiinan haukkuminen aiheuttaa helposti vastareaktion kiinalaisten kuluttajien suunnalta. Diplomaatit toivovat, että molemmat osapuolet nielisivät kiltisti kiukkunsa ja kimchinsä. 

__

Kirjoittaja: Katri Kauhanen

Editointi: Ilari Autio, Eero Tuorila

Kielenhuolto: Kari Suomalainen