Vuoden ajan Brasilian presidenttinä toimineen Jair Messias Bolsonaron hallitus sai viime joulukuussa hyvän arvosanan vain alle kolmannekselta kansasta. Bolsonaron tahmeaa ja skandaalintäyteistä alkukautta analysoimme The Ulkopolitistissa maaliskuussa 2019. Bolsonaron ensimmäisen vuoden aikana maailmallakin huomiota herättäneiden puheenvuorojen lisäksi kauteen on mahtunut myös uudistuksia, niin hyvässä kuin pahassa.

Vuoden 2019 aikana Brasilian oma messias, kansan vapauttaja, kuten Bolsonaro itse omaan rooliinsa ja hallitukseensa viittaa, oli tuon tuostakin kansainvälisten tiedotusvälineiden otsikoissa. Oli kyse sitten Amazonin tulipaloista, Maailman talousfoorumissa pidetystä avauspuheenvuorosta tai yhteyksistä riodejaneirolaisen paikallispoliitikko Marielle Francon murhasta syytettyihin, Bolsonaro sai näkyvästi huomiota yli maan rajojen. Kun media keskittyi Amazonin tulipaloista syntyneeseen kohuun, monelta jäi huomaamatta samalla läpi ajetut poliittiset uudistukset, joista ehkä merkittävin oli kongressissa lokakuussa hyväksytty eläkeuudistus.

Kun media keskittyi Amazonin tulipaloihin, monelta jäi huomaamatta läpi ajetut poliittiset uudistukset Klikkaa twiitataksesi!

Ääripäiden politiikka mahdollisti eläkeuudistuksen hyväksymisen

Bolsonaron keskeisiin vaalilupauksiin kuuluivat eläkeuudistuksen läpivieminen sekä rikollisuuteen ja väkivaltaan puuttuminen. Brasiliassa on työstetty eläkeuudistusta tuloksitta viimeisen 20–30 vuoden ajan, sillä nykyinen eläkejärjestelmä sallii eläköitymisen jo alle 60-vuotiaana. Maan väestökehitys enteilee tulevina vuosikymmeninä suurta painetta eläkejärjestelmälle, kun iso osa nyt suurimmasta väestöryhmästä (15-44-vuotiaat) eläköityy. Eläkeuudistuksen myötä minimieläkeikä nousee miehillä 65 vuoteen ja naisilla 62 vuoteen. Muutoksen siirtymäaika on noin 14 vuotta. 

Eläkeuudistuksella pyritään lisäksi helpottamaan julkista velkataakkaa. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) mukaan Brasilialla on julkista velkaa noin 88 % suhteessa bkt:seen (vrt. Suomen julkinen velka suhteessa bkt:seen oli 58,9 % vuonna 2018). Nykyjärjestelmässä lähes puolet Brasilian valtion julkisista kuluista (government consumption) menee eläkejärjestelmän ylläpitämiseen. Odotettu eläkeuudistus ei kuitenkaan mennyt läpi alkuperäisenä versiona, jossa tavoiteltiin 1,237 biljoonan Brasilian realin (noin 300 miljardin dollarin) säästöjä – lopullinen hyväksytty ehdotus ennakoi noin 800 miljardin realin (noin 195 miljardin dollarin) säästöjä.

Bolsonaron luotsaaman eläkeuudistuksen menestys piilee maan äärimmäisen jakautuneessa poliittisessa ilmapiirissä. Maan kahtiajakautuminen vasemmiston kannattajiin ja vastustajiin juontaa juurensa vuoteen 2016 ja presidentti Dilma Rousseffin virkarikossyytteeseen johtaneisiin yhteiskunnallisiin tapahtumiin. Poliittiset ääripäät vastustavat toisiaan henkeen ja vereen, mikä johtaa puolitotuuksiin perustuvaan vastakkainasetteluun. Päätavoitteena kun kummallakaan ääripäällä ei ole edistää politiikkaa, vaan vastustaa toista puolta. Tilanne on johtanut esimerkiksi siihen, että myös ne vasemmiston vastustajat, jotka eivät muutoin tukisi Bolsonaron politiikkaa, antavat sille tukensa, jos voivat samalla vastustaa vasemmiston tukemaa politiikkaa. 

Poliittiset ääripäät vastustavat toisiaan henkeen ja vereen, mikä johtaa puolitotuuksiin perustuvaan vastakkainasetteluun. Klikkaa twiitataksesi!

Näin kävi lopulta kiistellyn eläkeuudistuksen kanssa: vastakkainasetteluun perustuva poliittinen päätöksenteko siloitti tietä uudistukselle, jonka läpi ajamista on tuloksetta yritetty vuosikymmeniä. Vuoden 2020 Brasiliassa sekä vasemmistolle että bolsonaristoille vastapuolen vastustaminen on tärkeämpää kuin poliittisten tavoitteiden saavuttaminen. Somesta tuttu yksinkertaistettu vastakkainasettelu ei Brasilian kongressissa ole enää vain pelkkää retoriikkaa, vaan se on tehnyt hallaa poliittiselle päätöksenteolle ohjailemalla sitä.

Henkirikokset vähenivät, mutta eivät Bolsonaron ansiosta

Oli eläkeuudistuksen hyväksymisen syy mikä tahansa, sen läpimeno on kiistatta saavutus Bolsonaron hallitukselle. Sen sijaan vuoden 2019 ensimmäisen puoliskon aikana vähentynyt rikollisuus ja väkivalta (henkirikokset vähenivät tuolla ajanjaksolla yli 20 % vuoteen 2018 verrattuna) ei ole seurausta Bolsonaron hallinnon rikollisuuden vastaisista toimista, vaikka hän itse näin haluaakin antaa ymmärtää. Bolsonaron uusi ”rikollisuuden vastainen laki” hyväksyttiin kongressissa ja allekirjoitettiin vasta joulukuussa 2019. Vuoden 2019 muutokset heijastelivat ennen kaikkea viime vuosien ja edellisten hallitusten toimenpiteiden sekä yleistä turvallisuutta lisäävien ohjelmien vaikutuksia. Väkivalta ja henkirikokset ovat olleet laskussa jo vuodesta 2018 – tai vähentyneet takaisin Brasilialle tyypilliselle tasolle henkirikosten huippuvuoden 2017 jälkeen. Vuonna 2017 kahden suurimman järjestäytyneen rikollisorganisaation CV:n (Comando Vermelho) ja PCC:n (Primeiro Comando da Capital) välinen väkivaltainen reviiritaistelu sekä naapurimaissa Perussa ja Kolumbiassa lisääntynyt kokaiinin tuotanto nostivat henkirikokset ennätyslukemiin.

Vaikka henkirikosten määrä on kääntynyt laskuun viime vuosina, poliisien luodista kuolleiden määrä nousi huomattavasti (23 %) vuonna 2019. Myös seksuaali– ja rasistinen väkivalta lisääntyivät. Bolsonaron ja hänen tukijoidensa ”mano dura” -retoriikka (kova käsi) hiljaa hyväksyy poliisien tekemät tapot ja väärinkäytökset. Heinäkuuhun 2019 mennessä esimerkiksi Rio de Janeiron metropolialueella poliisi oli syyllinen 41,5 %:ssa väkivaltaisista kuolemista. Koko Rio de Janeiron osavaltiossa poliisi tappoi 1075 ihmistä heinäkuuhun 2019 mennessä. Nämä luvut eivät pelkästään todista kasvusta edellisvuoteen verrattuna, vaan edustavat ennätyslukuja sitten 1990-luvun. Rion esimerkki on olennainen myös siksi, että vuoden 2018 presidentinvaalien ohella käydyt kuvernöörivaalit Rio de Janeiron osavaltiossa voitti Bolsonaron tukija Wilson Witzel, joka kampanjansa aikana julisti poliisille ”luvan tappaa” (licença para matar). Witzelin kovan käden (mano dura) politiikan seuraukset osavaltiotasolla eivät ennakoi hyvää myöskään Bolsonaron uudelle rikollisuuden vastaiselle laille, joka pyrkii vastaamaan rikollisuuteen ja väkivaltaan ennen kaikkea voimalla ja vankeusrangaistuksia pidentämällä.

Vaikka henkirikosten määrä on kääntynyt laskuun viime vuosina, poliisien luodista kuolleiden määrä nousi vuonna 2019 Klikkaa twiitataksesi!

Amazonin metsäkato normalisoituu ja konfliktien uhka kasvaa

Amazonin tulipalot syksyllä 2019 nousivat uutisotsikoihin maailmalla ja saivat useat tahot vetoamaan presidentti Bolsonaroon Amazonin puolesta. Kuten usein käy, maailman reaktio jäi pintapuoliseksi ja keskittyi tulipalojen kauhisteluun eikä siten luonut vaikuttavaa painetta Bolsonaron hallitukselle, jotta se olisi kääntänyt ympäristö- ja Amazon-politiikkansa suuntaa. Maailma on sittemmin siirtänyt katseensa Australiaan ja Bolsonaron hallitus on jatkanut maataloutta suosivan politiikkansa toteuttamista. Joulukuussa säädettiin uusi, koko maan kattava MP 910 -asetus, joka muun muassa sallii julkisen maan rekisteröimisen kenelle tahansa, joka on ottanut sen käyttöönsä ennen vuotta 2014 – laillisesti tai laittomasti. Ympäristöaktivistien mielestä uusi asetus käytännössä laillistaa maakaappaukset ja lisää siten metsäkatoa entisestään. Asetus tuli voimaan joulukuussa, mutta taatakseen sen pysyvyyden kongressin tulee vielä hyväksyä se 120 päivän sisällä.

Hallituksen mukaan uusi rekisteröintijärjestelmä hillitsee metsäkatoa, koska se edellyttää maan käyttäjiltä muun muassa rekisteröitymistä Maaseudun ympäristörekisteriin (Cadastro Ambiental Rural, CAR) sekä Brasilian metsälain (Código Florestal Brasileiro) noudattamista. Lisäksi asetuksen mukaan esimerkiksi Amazonin alueella rekisteröidystä maasta on säilytettävä alkuperäisenä ainakin 80 %. Edellytyksiä maiden suojelun valvomiselle on syytä kuitenkin epäillä, sillä jo aiemmin Bolsonaron hallitus on heikentänyt esimerkiksi metsäkatoa valvovan ympäristöviranomaisen IBAMA:n (Instituto Brasileiro do Meio Ambiente e dos Recursos Naturais Renováveis) toimintaedellytyksiä. Ympäristöaktivistit taas ovat kritisoineet sitä, että uusi laki sallii aiemmin laittomasti kaapatun maan rekisteröimisen laillisesti. Hallitus ei ole kieltänyt, etteikö uusi laki saattaisi joissain tapauksissa johtaa maakaappauksiin, mutta pitää sitä lieveilmiönä. Julkisuudessa Bolsonaro on vakuuttanut uudistuksen hyödyttävän pientuottajia, vaikka todellisuudessa siitä hyötyvät suhteessa eniten vaikutusvaltaiset suurtuottajat. MP 910 -asetus paitsi kiihdyttänee etenkin Amazonin metsäkatoa myös synnyttänee uusia konflikteja alueella, jossa viimeksi joulukuussa tapettiin kaksi guajajara-alkuperäiskansan johtajaa ja ympäristöaktivistia.

MP 910 -asetus paitsi kiihdyttänee etenkin Amazonin metsäkatoa myös synnyttänee uusia konflikteja alueella Klikkaa twiitataksesi!

Lisäksi pian kongressin eteen tuotava, kaivostoiminnan alkuperäiskansojen reservaateissa salliva laki kasvattanee jännitteitä Amazonilla. Energiaministeri Bento Albuquerquen mukaan enemmistö alkuperäiskansoista toivoo reservaatteihin laillista kaivostoimintaa. Perustuslain mukaan kuitenkin kaikkia alkuperäiskansoja olisi konsultoitava ja heidän tulisi saada hyötyä kaivostoiminnasta alueillaan. Siksi on epätodennäköistä, että ministerin väittämä olisi totuudenmukainen. Jo nyt heikon valvonnan mahdollistamat laittomat artesaanikaivokset (garimpos) ovat aiheuttaneet merkittäviä ympäristötuhoja ja terveydellisiä haittoja reservaateissa. Sekä MP 910 että löyhä kaivostoiminnan kontrolli alkuperäiskansojen reservaateissa kertovat maataloussektorin voimaantumisesta kongressissa ja valtion virastoissa Bolsonaron valtakaudella. 

Kansalta huonot arvostelut Bolsonaron ensimmäisen vuoden päätteeksi

Eläkeuudistuksesta ja väkivallan vähentymisestä huolimatta Bolsonaron kannatus on laskenut tasaisesti ensimmäisen presidenttivuoden aikana. Joulukuussa tehdyn kyselyn mukaan 29 % kansalaisista arvioi Bolsonaron hallituksen hyväksi tai erinomaiseksi, kun taas 38 % piti sitä huonona tai erittäin huonona. Tyytymättömyyden taustalla vaikuttavat todennäköisesti Bolsonaron perhettä ja joitain ministereitä koskeneet skandaalit sekä vuoden 2019 alkupuolen hidas talouskasvu. Bolsonaron ei voida myöskään sanoa vahvistaneen Brasilian asemaa maailmalla, sillä hänen kansainväliset esiintymisensä ovat olleet suhteellisen heikkoja. Kansainvälinen yhteisö katsonee lähinnä pettyneenä 2000-luvulla etenkin alueellista vaikutusvaltaansa kasvattaneen Brasilian suuntaan. 

Viimeisimpänä brasilialaiset saivat järkyttyä, kun sen ulkoministeriö, Itamaraty, ilmaisi tammikuun alussa täyden tukensa Yhdysvalloille, joka oli juuri tappanut iranilaiskenraali Suleimanin. Bolsonaron sokea tuki Trumpin hallinnolle on toisinaan ollut hieman vaivaannuttavaa. Linjaus ei ole yhtenäinen Brasilian tavoitteen kanssa, sillä maan on tarkoitus asemoitua Latinalaisen Amerikan suurvallaksi tasapainottamaan Yhdysvaltojen voima-asemaa Amerikan kaksoismantereella. Vaikuttaakin siltä, että Bolsonaron harjoittama politiikka ajaa Brasilian ennemmin maailmanpolitiikan marginaaliin kuin latinalaisamerikkalaisen hegemonin asemaan.