Boliviassa, Argentiinassa ja Uruguayssa äänestettiin loka- ja marraskuussa 2019. The Ulkopolitist taustoitti kunkin maan tilannetta ennen vaaleja. Kaikissa maissa politiikka on kääntymässä uuteen suuntaan. Alueen tämänhetkiset levottomuudet sekä oikeiston vahvistuva asema tulevat määrittämään tulevien hallitusten politiikkaa.

The Ulkopolitist ennusti ennen Bolivian vaaleja, että vaaleista tulisi vilpilliset. Gallupien perusteella valtaosa äänestäjistä uskoi samoin. Näin myös kävi.

Lähes 14 vuotta vallassa pysyneen sosialistipresidentin Evo Moralesin ja hänen vahvimman haastajansa Carlos Mesan välinen äänten ero oli ääntenlaskun alussa tasaväkinen. Ääntenlaskennan loppusuoralla Moralesin kannatus kuitenkin nousi yllättäen ja hän julistautui voittajaksi ennen ääntenlaskun päättymistä. Latinalaisen Amerikan maiden järjestö OEA:n ja Euroopan parlamentin mukaan vaalit olivat epärehelliset.

Pettyneet kansalaiset lähtivät kaduille osoittamaan mieltä ja vaatimaan demokratian palauttamista. Armeija ei tukenut Moralesia, vaan kehotti häntä irtisanoutumaan tilanteen rauhoittamiseksi. Hän pakeni Meksikoon. 

Morales ja häntä tukeva vasemmisto kutsuu tilannetta sotilasvallankaappaukseksi. Oikeisto onnittelee Boliviaa demokratiaan siirtymisestä. Jos Morales voitti vaalivilpin avulla, oliko hän maan laillinen presidentti, jolta valta voitiin kaapata? Oliko hän vuoden 2016 hävityn kansanäänestyksen jälkeen laillinen presidentti vai vallankaappaaja? Mikä on armeijan rooli? 

Vallankaappauksen ja kansannousun välinen ero on häilyvä. Samaan aikaan kun käsitteistä esitetään tulkintoja, Bolivian väliaikainen hallinto vie maata oikealle.  

Samaan aikaan kun käsitteistä esitetään tulkintoja, Bolivian väliaikainen hallinto vie maata oikealle. Klikkaa twiitataksesi!

Väliaikainen presidentti teki jyrkän käännöksen oikealle

Vaaleissa toiseksi jäänyt keskustaoikeiston Carlos Mesa ei kyennyt hyödyntämään Moralesia vastustavan kansanosan tukea. Populistinen oikeisto ajoi hänen ohitseen. Kristinuskon konservatiivista tulkintaa korostavia ja rasistisia lausuntoja antanut Luis Fernando Camacho asettuu ehdolle tulevissa vaaleissa. ”Bolivian Bolsonaroksi” kutsuttu Camacho on saanut runsaasti mediahuomiota.

Ennen uusia vaaleja väliaikainen presidentti, konservatiivinen oikeistopoliitikko Jeanine Áñez on vienyt maata oikealle. Áñez on perustuslain mukaan vallanperijä Moralesin puoluetovereiden erottua. Áñezin toimitushallitus ei kuitenkaan tyytynyt pelkästään pitämään valtiota koossa uusiin vaaleihin asti, kuten demokraattisten väliaikaishallitusten tyyliin kuuluu. Poliisiväkivalta Moralesia kannattavia mielenosoittajia vastaan lisääntyi vallanvaihdon jälkeen. Kristillinen, konservatiivinen retoriikka palasi valtakunnanpolitiikkaan: ensi töikseen Áñez kantoi valtavan Raamatun presidentinlinnaan. Lisäksi hän lämmitti välejä mantereen populistisiin oikeistopoliitikkoihin ja katkaisi suhteet sosialistiliittolaisiin.  

Uudet vaalit ovat tulossa alkuvuonna 2020. Morales ei saa enää asettua ehdolle, eikä hän jättänyt itselleen seuraajaa, mikä heikentää hänen MAS-puolueensa mahdollisuuksia menestyä. Mikäli vasemmisto haluaa voittaa vaalit, sen on yhdistettävä voimansa ilman Moralesia.

Kansa väsyi vasemmistoon Uruguayssa

Uruguayssa vasemmisto koki niin ikään tappion – Boliviasta poiketen jo vaaliuurnilla.

Vasemmistokoalitio Frente Amplio pysyy edelleen parlamentin suurimpana ryhmänä 39 % kannatuksellaan, vaikka sen 15 vuotta kestänyt valtakausi päättyikin. Maan uudeksi presidentiksi valittiin vaalien toisella kierroksella keskustaoikeistolaisen Partido Nacionalin Luis Lacalle Pou 30 000 äänen erolla Frente Amplion Daniel Martíneziin. Lacalle Pou onnistui kokoamaan taakseen muiden oppositiopuolueiden tuen. Keskustaoikeisto muodostaa Lacalle Poun johdolla maan uuden hallituksen. 

Tärkeimmiksi vaaliteemoiksi nousivat talous, työllisyys ja turvallisuus. Työttömyys on viime vuosina noussut tasaisesti 9 prosenttiin ja inflaatio 7 prosenttiin. Talouskasvu on käytännössä pysähtynyt tänä vuonna. Tärkeimpien kauppakumppaneiden ja maailmantalouden ongelmat ovat aiheuttaneet vaikeuksia pienen Uruguayn taloudelle. Uruguayta pidetään Etelä-Amerikan vakaimpana maana, mikä on viime aikoina korostunut muun maanosan kouristellessa kriiseissä. Väkivaltarikokset ovat kuitenkin lisääntyneet, vaikka maa on edelleen Etelä-Amerikan turvallisimpia. Edellinen hallitus ei lupauksistaan huolimatta kyennyt vähentämään rikollisuutta, mikä antoi oppositiolle tulivoimaisen vaaliaseen.

Uruguayta pidetään Etelä-Amerikan vakaimpana maana, mikä on viime aikoina korostunut muun maanosan kouristellessa kriiseissä Klikkaa twiitataksesi!

Vasemmiston petetyt lupaukset ja hidastunut talouskasvu avasivat ovet muutokselle. Vasemmiston politiikalla laajoine sosiaaliohjelmineen on edelleen kannatusta, joten uusi hallitus tuskin tekee suuria reformeja toimivaksi todettuun järjestelmään.  

Demokratian vahvasta tilasta kertoo myös se, että äärimmäisen tiukka vaalitulos ei aiheuttanut liikehdintää tai epäilyjä vilpistä. Demokratian yllä roikkuu kuitenkin tummempiakin pilviä. Maaliskuussa perustettu militaristinen oikeistopopulistinen Cabildo Abierto -puolue nousi parlamenttiin 10 %:n kannatuksella. Puolueen presidenttiehdokas, senaattoriksi valittu Guido Manini Ríos muistuttaa taustaltaan, politiikaltaan ja retoriikaltaan Brasilian presidentti Jair Bolsonaroa. 

Argentiina palasi peronismiin 

Valta vaihtui niin ikään myös Argentiinassa, mutta Boliviasta ja Uruguaysta poiketen oikealta vasemmalle. Peronistien ehdokas Alberto Fernández päihitti istuvan presidentti Mauricio Macrin 16 % turvin ja aloittaa kautensa 10. joulukuuta. Suurin osa tulevista ministereistä on jo valittu. 

Valta vaihtui niin ikään myös Argentiinassa, mutta Boliviasta ja Uruguaysta poiketen oikealta vasemmalle Klikkaa twiitataksesi!

Argentiinan talouskriisi määrittää Fernándezin kauden. Tulevan presidentin täytyy löytää yhteinen sävel kansainvälisten rahoittajien kanssa, saada talous nousuun sekä vastata valtaviin sosiaalisiin ongelmiin. Fernández on jo avannut keskusteluyhteyden Yhdysvaltoihin ja rahoittajiin, mikä viittaa neuvottelumahdollisuuteen koko kansaa huolestuttavan valtionvelan osalta. Argentiinalle on myönnetty Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) historian suurin laina, 57 miljardia Yhdysvaltain dollaria, jonka maksuaikaa on jäljellä enää muutama vuosi. Fernandézin ja Macrin suhteet ovat ammattimaiset, mikä rauhoittaa osaltaan kriisitilannetta. Aiempia vallanvaihdoksia värittänyt polarisaatio on heikentänyt instituutioita ja demokratiaa. 

Tulevan presidentin toimet ovan kuitenkin ehtineet aiheuttaa myös vahvoja vastareaktioita. Fernández tuomitsi Moralesin eroamisen vallankaappauksena ja juhlisti Brasilian entisen presidentti Lula da Silvan vapauttamista vankilasta, mikä kiristi suhteita presidentti Jair Bolsonaroon jo ennen presidenttikauden alkua. Lisäksi Fernández kertoi ajavansa abortin laillistamista. Aihe jakoi kansalaisyhteiskunnan vuonna 2018 ja lain mahdollinen hyväksyntä ärsyttää maassa nousevaa äärioikeistoa.

Dialogi Yhdysvaltojen, IMF:n ja presidentti Macrin kanssa on keskustavasemmistolaisen Fernándezin linjalle tyypillistä, mutta toisaalta pakon edessä saneltua. Bolivian ja Uruguayn vaalien jälkimainingeissa oikeisto vahvistaa asemaansa Etelä-Amerikassa ja Fernández on jäämässä yksin. Samanaikaisesti Argentiina tarvitsee sujuvia ulko- ja kauppasuhteita talouskriisin ratkaisuun ja toivookin saavansa liittolaisen sosialisti Lopez Obradorin hallitsemasta Meksikosta. Äänestäjilleen Fernándezin täytyy kuitenkin edustaa selkeää muutosta Macrin oikeistopolitiikkaan. Moralesia ja Lula da Silvaa puolustavat lausunnot rakentavatkin kuvaa vahvasta vasemmistojohtajasta. Jos ratkaisua kriisitilanteeseen ei löydetä, mielenosoitukset saattavat löytää tiensä myös Buenos Airesin kaduille – Argentiina tunnetaan erittäin aktiivisesta kansalaisyhteiskunnasta.

Bolivian, Uruguayn ja Argentiinan vaalit kuvastavat kolmen maan erilaisuutta. Boliviassa vaarassa ovat tällä hetkellä instituutiot ja demokratia. Uruguayssa valta vaihtuu vasemmalta oikealle, mutta muutokset ovat luultavasti maltillisia. Argentiina puolestaan painii jälleen kerran valtavan talouskriisin keskellä, joka määrittää koko seuraavan presidenttikauden. Etelä-Amerikan levottomuudet sekä oikeiston vahvistuva asema heijastuvat kaikkien tulevien hallitusten toimintaan.

Etelä-Amerikan levottomuudet sekä oikeiston vahvistuva asema heijastuvat kaikkien tulevien hallitusten toimintaan. Klikkaa twiitataksesi!