Jaa

Lukuaika: 8 minuuttia

Frente Amplion presidenttiehdokas Daniel Martínez yrittää pitää vasemmistokoalitionsa vallassa. Kuva: Wikimedia Commons

Etelä-Amerikassa käydään lokakuussa 2019 kolmet vaalit. Boliviassa äänestettiin  20. lokakuuta presidentin- ja kongressivaaleissa, Argentiinassa valitaan uusi presidentti 27.lokakuuta ja samana päivänä Uruguayssa äänestetään yhdistetyissä presidentin- ja parlamenttivaaleissa. Tässä juttusarjassa The Ulkopolitist analysoi näitä vaaleja. 

Uruguayssa järjestetään 27. lokakuuta yleisvaalit, joissa valitaan maaliskuussa alkavalle viisivuotiskaudelle maan presidentti ja edustajat kaksikamariseen parlamenttiin. Yleisvaali järjestetään suljettuna listavaalina, jossa äänestäjä äänestää yhtä puolueen asettamaa listaa. Ääni annetaan samalla sekä presidentille että kansanedustajille ja senaattoreille. Mutkikkaan ääntenlaskennan jälkeen parlamenttiin valitaan 99 kansanedustajaa ja 30 senaattoria.

Uruguay tunnetaan poliittisesti vakaana maana, ja se on useissa tutkimuksissa ja mittauksissa Latinalaisen Amerikan kärkeä. Economist Intelligence Unitin Democracy Indexin mukaan se on maanosansa ainoa täysin demokraattinen valtio, ja Latinobarómetron mukaan Uruguayssa tyytyväisyys politiikkaan, luottamus demokratiaan ja puolueidentiteetit ovat Latinalaisen Amerikan kontekstissa poikkeuksellisen vahvoja. Nyt Uruguayn poliittinen kenttä on kuitenkin murroksen kynnyksellä.  

Uruguayssa tyytyväisyys politiikkaan, luottamus demokratiaan ja puolueidentiteetit ovat poikkeuksellisen vahvoja

Demokratian palauduttua vuodesta 1984 lähtien voimassa ollut kolmipuoluejärjestelmä on murtumassa, kun oikeistopopulismi on levittäytymässä myös Uruguayihin. Kolme suurta, vasemmistokoalitio Frente Amplio (FA) sekä keskustaoikeistolaiset Partido Nacional (PN) ja Partido Colorado (PC), ovat saaneet haastajan äärioikealta, kun virastaan armeijan komentajana pidätetty Guido Manini Ríos astui mukaan kisaan maaliskuussa perustetun konservatiivisen Cabildo Abierto -puolueen (CA) riveissä. Puolueen perustaja ja puheenjohtaja, vuodesta 1990 presidentin notaarina toiminut Guillermo Domenech, asettui Manini Ríosin varapresidenttiehdokkaaksi. Kannatusmittauksissa uusi puolue nousi heti haastamaan perinteisiä puolueita, ja se kamppailee tällä hetkellä vaalien kolmannesta sijasta Colorado-puolueen kanssa 12 prosentin kannatuksella.

Populistit sekoittavat pakkaa nyt Uruguyassakin

Manini Ríos puolueineen on paljon velkaa pohjoiselle naapurilleen Brasilian presidentti Jair Bolsonarolle, sillä puolue lainaa ohjelmaansa piirteitä brasilialaiselta veljespuolueelta, jopa presidenttiehdokkaan profiilia myöten. Manini Ríos on muun muassa ehdottanut armeijan vaikutusvallan kasvattamista, sotilaskoulujen perustamista harvaanasutulle maaseudulle ja niin kutsutun sukupuoli-ideologian opetuksen lakkauttamista kouluissa.

Menneisyyden haamut saattavat kuitenkin pysäyttää Manini Ríosin ja Cabildo Abierton nousun. Presidentti Tabaré Vásquez erotti Manini Ríosin armeijan komentajan tehtävästä maaliskuussa sen jälkeen, kun tämä oli julkisesti kyseenalaistanut tuomioistuimen päätöksen jutussa, jossa entisiä armeijan upseereja tuomittiin ihmisoikeusrikoksista 1973–84 kestäneen diktatuurin aikana. Syyttäjä harkitsee oikeustoimia nyt myös presidenttiehdokasta vastaan. 

Manini on väittänyt syytöksiä poliittiseksi peliksi, jonka valtaapitävät ovat aloittaneet estääkseen Cabildo Abierton nousun. Vaikka CA:n nousu jäisikin odotettua pienemmäksi, saanee puolue joitakin paikkoja parlamentin molempiin kamareihin ja rikkonee kolmen suuren puolueen hegemonisen aseman. Arvioiden mukaan äärioikeiston nousu vaikuttaa lopulta koko valtion poliittiseen kenttään polarisoivasti, jos perinteiset keskustapuolueet siirtyvät askeleen oikealle estääkseen kannatusvuotoa.

Frente Amplio jatkaa johdossa

Viimeisimpien mielipidemittausten mukaan vasemmistokoalitio Frente Amplio on voittamassa vaalit neljättä kertaa peräkkäin, tällä kertaa noin 40 %:n kannatuksella. Koalition ehdokas presidentiksi on 62-vuotias insinööri Daniel Martínez, joka on toiminut muun muassa Montevideon pormestarina ja valtionyhtiö ANCAPin hallituksen presidenttinä. Frente Ampliolla on ollut enemmistö Uruguayn parlamentissa vuodesta 2004 lähtien, mutta nyt näyttää siltä, että puolue joutuu hakemaan tukea hallituksen muodostamiseen. 

Viimeisimpien mielipidemittausten mukaan vasemmistokoalitio Frente Amplio on voittamassa vaalit neljättä kertaa peräkkäin

Vaikka Frente Amplio on onnistunut luomaan Uruguaysta Etelä-Amerikan vakaimman, demokraattisimman ja tasa-arvoisimman maan pitkän hallituskautensa aikana, 15 vuotta vallassa kuluttaa väkisinkin kannatusta. Frente Amplio koostuu 14 vasemmistopuolueesta, mikä on yhtäältä mahdollistanut vasemmiston nousun valtaan, mutta toisaalta se on toisinaan vaikeuttanut yhteisen poliittisen linjan muodostamista koalition sisällä.

Ongelmia on aiheuttanut myös tarpeeksi valovoimaisen presidenttiehdokkaan löytäminen. Kaksi kautta (2005–2010 ja 2015–2019) hallinneen Tabaré Vásquezin jalanjälkiä on vaikea seurata ja ”maailman köyhimmän presidentin”, entisen tupamaro-sissin (2010–2015) José Mujican maihinnousukengät ovat vaikeat täyttää. 

Martínezin ja Frente Amplion vahvin haastaja on Partido Nacionalin ehdokas, 46-vuotias lakimies Luis Lacalle Pou. Presidentti (1990–1995) Luis Alberto Lacallen poika ja ensimmäisen kauden senaattori hävisi presidenttikisan viisi vuotta sitten Tabaré Vásquezille ja yrittää nyt uudestaan päättää vasemmistohegemonian Uruguayssa. Viimeisimpien gallupien mukaan Lacalle Pou olisi pääsemässä toiselle kierrokselle noin 21 % kannatuksella. Eroa Martineziin on lähes 20 prosenttiyksikköä, ja kansallispuolueen haasteena onkin kerätä muiden puolueiden äänestäjät antamaan äänensä vasemmistoehdokasta vastaan.

Kahden suurimman puolueen kintereillä keskustaoikeistolainen Partido Colorado yrittää pitää pintaansa äärioikeistoa vastaan. Puolueella on takanaan loistava menneisyys: se hallitsi maata yhtäjaksoisesti vuodesta 1865 vuoteen 1959 ja sen batllismiksi kutsuttu hyvinvointivaltioideologia läpäisee koko uruguaylaisen poliittisen järjestelmän. 2000-luku on kuitenkin ollut puolueelle vaikea, ja se on Frente Amplion hallituskautena vajonnut 10 %:n puolueeksi. Presidenttiehdokas Ernesto Talvilla onkin täysi työ pitää Colorado-puolue kärkikolmikossa.

Talous ja turvallisuus

Pieni ja viennistä riippuvainen kansantalous kärsii sekä USA:n ja Kiinan kauppasodasta että Argentiinan talouskatastrofista. Uruguay on pystynyt uimaan pitkään vastavirtaan maailmantalouden pyörteissä, sen talous on kasvanut yhtäjaksoisesti jo 17 vuotta vuoden 2002 romahduksen jälkeen. Vuoden 2002 lama oli seurausta Argentiinan talouskriisistä, joka levisi Uruguayihin argentiinalaisten vedettyä talletuksensa pois uruguaylaisista pankeista. 

Uruguay onkin FA:n hallitusvastuun aikana vähentänyt taloudellista riippuvuutta epävakaista naapurimaistaan ja panostanut kauppasuhteisiin Kiinan ja Yhdysvaltojen kanssa. Politiikka on tähän asti osoittautunut menestyksekkääksi, mutta pitkittyvä kauppasota nostaa tummia pilviä taivaanrantaan.

Uruguayn talouskasvu alkaakin näyttää hidastumisen merkkejä. Tämä yhdessä ikääntyvän väestön, alhaisen syntyvyyden ja nuorten maastamuuton kanssa luo painetta julkisen sektorin leikkauksille. Lisäksi työttömyys on ollut tasaisessa kasvussa ja on tänä vuonna ylittänyt jo 9 %:n rajan. Vasemmistohallituksen rakentamat laajat sosiaaliohjelmat saattavat tulevaisuudessa joutua vaaraan. 

Frente Amplio toivookin, että UPM:n maailman suurin sellutehdashanke Keski-Uruguayssa ja siihen liittyvät investoinnit koulutukseen ja infrastruktuuriin nostaisivat kansantalouden kasvun entiselleen. Hanke on kuitenkin kohdannut vastustusta UPM:n istuttamien eukalyptusviljelmien, ympäristöhaittojen ja Uruguayn hallituksen UPM:lle myöntämien veroetujen vuoksi.

Frente Amplion menestyksekäs valtakausi aiheuttaa haasteita oppositiolle. Miten haastaa hyviä tuloksia tuottanut politiikka? Uruguayn politiikka on Latinalaisen Amerikan mittapuulla poikkeuksellisen konsensushakuista, ja Frente Amplion ohjelmat ovat saaneet kannatusta läpi puoluekentän. Poliittisen kentän polarisaation sijaan puolueet lähestyvät keskustaa ja hakevat yhteisiä ratkaisuja. Tähän tosin saattaa tulla muutos, mikäli Cabildo Abierto saa jalansijaa parlamentissa.

Uruguayn politiikka on Latinalaisen Amerikan mittapuulla poikkeuksellisen konsensushakuista

Ehdokkaiden ja asiantuntijoiden välillä on yksimielisyys siitä, että seuraavan hallituksen on korjattava julkisen talouden alijäämä, joka on tällä hetkellä 5 % BKT:sta. Kärkiehdokkaiden toimenpide-ehdotukset alijäämän tasapainottamiseksi jakautuvat odotetusti perinteisen oikeisto-vasemmistojaon mukaisesti. Vasemmistolainen Martínez luottaa talouskasvun ja investointien korjaavan tilanteen, kun taas oikeiston Lacalle Pou leikkaisi julkisesta sektorista. Verojen korotuksiin kumpikaan ehdokkaista ei halua turvautua. Ilmaan jää kysymyksiä: yhtäältä riittääkö hidastunut talouskasvu tasapainottamaan julkista taloutta, toisaalta löytyykö leikkauksiin poliittista tahtoa.

Talouden ohella toinen suuri vaaliteema on ollut turvallisuus, vaikka Uruguay onkin maanosan turvallisimpia maita. Vaikka väkivalta- ja huumerikollisuus ovat olleet kasvussa viime vuosina, turvallisuuden nostaminen keskustelun keskiöön vaikuttaa olevan suurelta osin vaalitaktikointia. Käytännössä jokainen puolue kannattaa poliisien ja valvonnan määrän kasvattamista. Pisimmälle menevät Partido Nacional, joka julistaisi maahan julkisen turvallisuuden kansallisen hätätilan, ja Cabildo Abierto, joka haluaa perustaa poliisivoimien rinnalle yksityisiä turvallisuusjoukkoja ja laittaa vangit pakkotyöhön. PN:n turvallisuusohjelmaan kuuluu lisäksi rangaistusten koventaminen ja poliisin erityisjoukkojen jalkauttaminen partiotoimintaan. Frente Amplion panostukset turvallisuuteen keskittyisivät sukupuoleen perustuvan ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn.

Kahden kauppa

Syyskuun lopussa, kuukausi ennen vaaleja, FA:n Daniel Martínez ja PN:n Luis Lacalle Pou kohtasivat ensimmäisessä televisioidussa vaaliväittelyssä 25 vuoteen. Kärkiehdokkaat keskustelivat puolentoista tunnin aikana taloudesta, turvallisuudesta, inhimillisestä kehityksestä ja tulevaisuudesta. Martínez korosti lähinnä koalitionsa loistavaa menneisyyttä, Lacalle Pou vetosi muutoksen tarpeeseen talouskehityksen hidastuessa. Ensimmäinen väittely ei nostanut esille kovinkaan suuria eroja kandidaattien välillä, joten panokset kasvavat toiseen väittelyyn, joka järjestetään juuri ennen vaalipäivää.

Frente Amplio todennäköisesti saa eniten paikkoja parlamentissa, mutta menettää enemmistön molemmissa kamareissa. Samalla presidentinvaali edennee toiselle kierrokselle, johon osallistuvat kahden eniten ääniä saaneen puolueen presidenttiehdokkaat. Toisella kierroksella kisan ratkaisee se, miten Lacalle Pou onnistuu saamaan opposition äänestäjät puolelleen. Tehtävä ei ole helppo, sillä Uruguayssa puolueuskollisuus on edelleen arvossaan ja liikkuvia äänestäjiä vähän. Tutkimuslaitos Opción Consultoresin gallupin perusteella Lacalle Pou olisi voittamassa Martínezin toisella kierroksella viiden prosenttiyksikön erolla.

Lacalle Pou on jo väläytellyt suunnitelmiaan koalitiohallituksesta, joka jättäisi Frente Amplion hallituksen ulkopuolelle. Frente Ampliolle hallituskoalition muodostamisesta tulee todennäköisesti vaikeampaa, sillä oppositiopuolueet tuskin haluavat vasemmistokoalition apupuolueeksi. 

Vaalien suuri yllättäjä saattaa olla Guido Manini Ríos Cabildo Abierto -puolueineen. Populisteilla on tapana kerätä vaalipäivänä gallupkannatustaan suurempi äänisaalis. Cabildo Abierton yllätys saattaisi nostaa Partido Nacionalin suurimmaksi puolueeksi, sillä CA:lle on valunut kannattajia pääasiassa alemmista yhteiskuntaluokista ja FA:n vasemmasta laidasta.

Hae
Generic filters
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in excerpt

Jaa