Jaa

Lukuaika: 6 minuuttia

Lukion valmistujaisseremonia Sawan sotilaskeskuksessa vuonna 2016. Kuva: Linda Nyholm

Eritrealainen diaspora yrittää kaataa hallitusta sosiaalisen median voimin, mutta siitä tuskin seuraa kansannousua maan sisällä. Vain harvalla Eritreassa asuvalla on pääsy verkkoon, ja sen käyttöä valvoo tiukasti valtio.

Viime kesänä Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa elävät eritrealaiset ja eritrealaistaustaiset nuoret käynnistivät Twitterissä ja Facebookissa kampanjan, jonka viesteihin liitettiin #yiakl, suomeksi “nyt riittää”. Kampanjan aloittaneet inspiroituivat viime kesäisestä Sudanin kansannoususta, jossa keskeisessä roolissa olivat nuoret sudanilaiset. Kansannousulla pyrittiin kaatamaan Sudanin sotilashallinto. Samalla tavoin #yiakl-kampanja vaatii loppua Eritrean presidentti Isaias Afwerkin diktatuurihallinnolle.

#Yiakl-kampanja kytkeytyy kytkeytyy erityisesti Eritrean sotilas- ja kansalaispalvelukseen. Eritreassa totalitaarisen hallinnon ytimessä on pakollinen kansalais- ja sotilaspalvelus, jota suoritetaan orjuutta muistuttavissa olosuhteissa. Lähes kaikkien kansalaisten tulee suorittaa tämä palvelus, jonka kestoa ei ole määritelty. Ihmisoikeusjärjestöjen ja YK:n mukaan palveluksen määräämätön kesto on räikeä ihmisoikeusloukkaus, ja YK on vaatinut sen rajoittamista 18 kuukauteen.

Kansalaispalvelus aloitetaan jo alaikäisenä.  Monet nuoret suorittavat lukionsa loppuun Sudanin rajalla sijaitsevassa Sawan sotilaskoulutuskeskuksessa. Tässä vaiheessa koulu muistuttaa enemmän armeijaa. Koulupäiviensä aikana nuoret oppivat ampumaan ja sotimaan. Kun nuoret valmistuvat koulusta, heidät määrätään töihin tai armeijaan. Vain murto-osa arviolta 14 000 valmistuneesta siirtyy  jatko-opiskelemaan.

Monet #yiakl-kampanjan aktiiveista ovat itse valmistuneet Sawan sotilaskeskuksesta. Sosiaalisen median päivityksissään nuoret kertovat nähneensä Sawassa nälkää ja joutuneensa kidutuksen uhreiksi. YK:lle ei ole koskaan myönnetty pääsyä Sawaan, mutta monet paenneista nuorista ovat raportoineet systemaattisista ihmisoikeusloukkauksista, muun muassa kidutuksesta ja raiskauksista. YK:n vuonna 2016 julkaiseman raportin mukaan jo vuodesta 1991 lähtien, Eritrean itsenäistyttyä Etiopiasta, on maassa tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan: katoamisia, kidutusta, laittomia pidätyksiä ja orjuuttamista.

Pelkoa entisestään lietsovat kertomukset aavikoilla sijaitsevista maanalaisista kidutuskammioista. Diasporassa elävät eritrealaiset ovat kuvailleet maassa olevan yli 200 pidätyskeskusta, jotka sijaitsevat armeijan alueilla, vankiloissa ja poliisiasemilla. Maassa asuvat vajaat neljä miljoonaa ihmistä elävät tiukan normiston raameissa. Politiikasta ei puhuta lainkaan – ei edes perheenjäsenten kanssa. 

Myös kansalaisten katoamiset ovat Eritreassa arkipäivää. Orjuuden yleisyyttä mittaavan Global Slavery Index -indeksin mukaan noin 93 tuhannesta eritrealaisesta elää orjuudessa. Eritrea pärjää mittauksissa toiseksi huonoiten maailmassa: sitä huonommin listauksessa sijoittuu vain Pohjois-Korea. Presidentinvaaleja ei ole järjestetty Eritreassa sen jälkeen, kun presidentti Afwerki nousi valtaan vuonna 1993.

Eritrean ja Etiopian rauhansopimus ei tuonut toivottua muutosta Eritrean ihmisoikeustilanteeseen

Kesällä vuonna 2018 solmitun Eritrean ja Etiopian välisen rauhansopimuksen odotettiin parantavan Eritrean ihmisoikeustilannetta. Eritrean hallitus on perustellut pakollisen kansalaispalveluksen olemassaoloa vetoamalla Etiopian aiheuttamaan uhkaan. Rauhansopimus ei kuitenkaan ole tuonut toivottua muutosta Eritrean kansalaispalvelukseen.

Eritrealaisten aktivistien ja asiantuntijoiden mukaan tämä johtuu siitä, ettei kansalaispalveluksessa ole oikeastaan kyse Etiopian ja Eritrean välisestä konfliktista, vaan kansan sortamisesta. Heidän mukaansa palvelus on keino tehdä kansalaisista heikkoja, jotta he eivät kykenisi vastustamaan hallintoa.

“Eritrean toisen asteen koulutus on kansaa sortavan järjestelmän keskiössä. Nyt kun rauha Etiopian kanssa on palautettu, tulee seuraavaksi tehdä ihmisoikeuksia koskevia uudistuksia – nuorten vapauksista ja oikeuksista alkaen”, sanoo  ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin Afrikan tutkija Laetitia Bader.

Rauhansopimus ei kuitenkaan ole tuonut toivottua muutosta Eritrean ihmisoikeustilanteeseen.

Näitä muutoksia tuskin tullaan näkemään rauhansopimuksen myötä. Eritrean entisen valtiovarainministerin Abrehe Kidane Berhanen pidätys syyskuussa 2018 osoitti, ettei Eritrean hallinnon totalitaarinen ote ole muuttunut. Berhane pidätettiin, koska hän kritisoi Youtubessa presidentti Isaiasta. Hän vaati presidentin diktatuurin loppua ja vallansiirtoa nuorelle sukupolvelle.

“Oli toivoa, että Eritrean poliittisille vangeille olisi luvassa muutosta [vuoden 2018] Etiopian ja Eritrean välisen rauhansopimuksen myötä. Berhanenin pidätys osoittaa, että mikään ei ole muuttunut. Hallintoa kritisoivien henkilöiden pidättäminen on vieläkin Eritreassa normi”, kommentoi Human Rights Watchin Itä-Afrikan osaston johtaja Maria Burnett.

Edes kaikki diasporassa elävät eritrealaiset eivät ole päässeet totalitaarisen valtion hampaista. Vaikka he olisivat asuneet paossa vuosia, Eritrean hallitus lunastaa heiltä edelleen veroja muistuttavia maksuja. Se tehdään maassa yhä asuvien perheenjäsenten turvallisuutta uhkaamalla.

Kansainvälisen yhteisön toimet olleet riittämättömiä

Euroopalla on omia intressejä puuttua Eritrean tilanteeseen. Eritreasta pakenee länsimaiden suuntaan YK:n mukaan kuukaudessa noin 4 000 ihmistä. Valtaosa pakenevista ovat alle 30-vuotiaita, jotka pelkäävät joutuvansa sotilaspalveluksen piiriin.

EU on pyrkinyt toimillaan tukkimaan Välimeren yli tulevien siirtolaisten ja pakolaisten reitin, ja samalla tukenut Eritreaa taloudellisilla kannusteilla. Taloudelliseen tukeen pohjaavilla yhteistyöhankkeilla on kuitenkin vaara päätyä tukemaan totalitääristä hallintoa. Kuluvana vuonna EU myönsi Eritrealle esimerkiksi 20 miljoonan euron arvoisen tuen maan infrastruktuurihankkeita varten. Hollantilainen ihmisoikeusjärjestö Human Rights for Eritreans on kuitenkin kritisoinut EU:ta siitä, että tuki rikkoo ihmisoikeuslakia ja EU:n perustamiskirjaa. Järjestön mukaan Eritrean hallinto tulee käyttämään kansalaispalvelusta suorittavia eritrealaisia työvoimana katujen rakennushankkeissa.

Euroopalla on omia intressejä puuttua Eritrean tilanteeseen.

Toisaalta myöskään Eritrean sulkeminen ulos kansainvälisestä yhteistyöstä ei ole tuonut toivottua muutosta maan ihmisoikeustilanteeseen. Esimerkiksi YK:n pakotteet, jotka langetettiin Eritrealle erityisesti terroristijärjestö al-Shababin tukemisen vuoksi, eivät vaikuttaneet maan ihmisoikeustilanteeseen. Myös Yhdysvallat lisäsi Eritrean vuonna 2008 omalle yhteistyökyvyttömien maiden listalleen, jolla olevien valtioiden Yhdysvallat ei katso täysin tukevan terrorismin vastaisia tavoitteitaan. Aiemmin tänä vuonna Yhdysvallat poisti Eritrean listalta. YK luopui pakotteistaan jo viime vuonna. Todisteita terrorismin tukemiseen ei löytynyt. Myös rauhansopimus Etiopian kanssa kannusti pakotteista luopumiseen.

Kampanja ei tavoita maassa asuvia Eritrealaisia

Vaikka kampanja saisi medianäkyvyyttä länsimaissa, se tuskin synnyttää diasporan kaipaamaa vallankumousta Eritreassa. Yksi kampanjan suunnittelijoista, Yhdysvalloissa asuva Amanuel Dawa, kertoi Britannian yleisradioyhtiö BBC:lle, että kampanjan tavoitteena on yhdistää oppositiopuolueita, tuoda eritrealaiset esille ja jakaa viestiä eritrealaisille ja Eritrean valtiolle. Suurin osa Eritrean asukkaista ei kuitenkaan todennäköisesti ole edes kuullut koko kampanjasta. Vain 1,3 prosentilla Eritreassa asuvista on pääsy verkkoon, jonka käyttöä valtio valvoo tiukasti.

BCC:n mukaan maassa asuvat aktivistit ovat toisaalta onnistuneet jakamaan #yiakl -kampanjan lentolehtisiä kaduilla. Hallintoa vastaan protestoiminen on kuitenkin tehty Eritreassa erittäin hankalaksi. Kansalaiset yrittivät järjestää mielenosoituksen viimeksi viime toukokuussa, jolloin valtio pysäytti mielenosoitukset estämällä sosiaalisen median käytön. Vaikka ihmiset yrittivät kiertää estoa käyttämällä VPN-palveluita, mielenosoituksia ei saatu järjestettyä. Edellisen kerran mielenosoitus saatiin järjestettyä marraskuussa 2017. Vahvistamattoman tiedon mukaan Eritrean turvallisuusjoukot tukahdutti opiskelijoiden protestin väkivaltaisesti, ja tapahtumissa kuoli 28 kansalaista.

Hae
Generic filters
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in excerpt

Jaa