Jaa

Lukuaika: 5 minuuttia

Evo Morales vuonna 2017 valtiovierailulla Perussa. Kuva: Perun ulkoministeriö / Flickr

Etelä-Amerikassa käydään lokakuussa 2019 kolmet vaalit. Boliviassa äänestetään 20. lokakuuta presidentin- ja kongressivaaleissa, Argentiinassa valitaan uusi presidentti 27. lokakuuta ja samana päivänä Uruguayssa äänestetään yhdistetyissä presidentin- ja parlamenttivaaleissa. Tässä juttusarjassa The Ulkopolitist analysoi vaaleja.

Boliviassa pohditaan, voiko lähes 14 vuotta hallinnut presidentti jatkaa virassaan.

Boliviassa äänestetään yhdistetyissä presidentin- ja kongressivaaleissa 20. lokakuuta. Ehdokkaita on yhdeksän, joista vain kahdella on todellinen mahdollisuus voittaa. Suosituin heistä on Bolivian nykyinen vasemmistopresidentti Evo Morales Ayma lähes 40 prosentin gallup-kannatuksellaan. Aimara-alkuperäiskansaan kuuluva 66-vuotias Morales on entinen ammattiyhdistysaktiivi ja kokanviljelijä, joka on hallinnut maata lähes 14 vuotta. Moralesin MAS-puoluetta (Movimiento al Socialismo) kannatetaan etenkin pääkaupunki La Pazissa, maaseudulla ja vähävaraisten keskuudessa.

Vaalien ainoa varteenotettava vastaehdokas on keskustaoikeiston Carlos Mesa, joka toimi Bolivian presidenttinä 2000-luvun alussa. 66-vuotias Mesa on historioitsija ja poliitikko, joka vetoaa etenkin maan liike-elämän edustajiin ja eliittiin sekä kaupunkilaisiin ja taloudellisesti vaikutusvaltaisen Santa Cruzin alueen äänestäjiin. Carlos Mesan gallup-kannatus on noin 28 prosenttia. Morales veisi voiton, jos hän onnistuisi saamaan tarpeeksi ääniä vaalien ensimmäisellä kierroksella. Toiselle kierrokselle joutuessaan hän voisi hävitä Mesalle. Muut ehdokkaat jäävät kyselyjen mukaan kauas näistä kahdesta ennakkosuosikista.

Talous kasvoi Moralesin aikana

Bolivia on ollut pitkään yksi Latinalaisen Amerikan vähiten kehittyneistä maista, jonka talous perustuu maakaasun, mineraalien ja maataloustuotteiden vientiin. Moralesin MAS-puolueen edustajat korostavat, että talous kasvoi sen hallintokaudella. Talous on kasvanut pääosan ajasta lähes viiden prosentin vuosivauhtia. Köyhyys laski 2000-luvun alun 59 prosentista 39 prosenttiin. Moralesin kriitikot kuitenkin väittävät, ettei talous ole kasvanut hänen ansiostaan, vaan hänestä huolimatta, sillä maakaasun ja raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat nousivat pian Moralesin astuttua valtaan. Kun maailmanmarkkinahinnat jälleen laskevat, Moralesin talouspolitiikka osoittautuu kestämättömäksi, kriitikot sanovat.

Sosialistinen talouspolitiikka on kuitenkin vakuuttanut monet. Vastaehdokas Mesa on sanonut, ettei kannata “uusliberaalia talousreseptiä” eikä hän aio yksityistää valtionyhtiöitä, mikäli hänet valitaan presidentiksi. Mesalle argumentti on valttikortti, sillä hän tietää äänestäjien arvostavan yhteiskunnallista vakautta jopa demokratian kustannuksella.

Valta keskittyi Moralesin käsiin

Morales on yrittänyt muuttaa perustuslakia voidakseen jatkaa hallituskauttaan. Valtakauden pidentämisestä järjestettiin vuonna 2016 kansanäänestys, jonka Morales hävisi. Siitä huolimatta perustuslakituomioistuin linjasi vuonna 2017, että asettuminen ehdolle kausi toisensa jälkeen olisi “ihmisoikeus”. Kriitikot epäilevät nyt, että Morales pyrkii vaikuttamaan vaalitulokseen. Hän on muokannut äänestyslakia epädemokraattisempaan suuntaan.

Kriitikot epäilevät nyt, että Morales pyrkii vaikuttamaan vaalitulokseen.

Carlos Mesakaan ei ole korruptioepäilyistä puhdas. Hän toimi maan presidenttinä 2003–2005, jolloin hänen hallintoaan epäiltiin korruptiosta. Mesa ei ole kiistänyt eikä kieltänyt asiaa. Mesan väitetään määränneen kaikki taloutta koskevat hallintoasiakirjat poltettavaksi presidenttikautensa päätteeksi.

Tiedonvälityksessä on ongelmia

Äänestäminen on Boliviassa lain mukaan pakollista niin kuin useimmissa muissakin Latinalaisen Amerikan maissa. Äänestysprosentti on yleensä 87 prosentin tuntumassa, joten kansan tahto toteutuu ainakin tässä mielessä. Kansan on vain toisinaan vaikea tehdä valistunutta äänestyspäätöstä, sillä luotettavaa tietoa voi olla vaikea saada. Vanha bolivialainen sanonta politiikasta kuuluu: “Älä luota edes omaan paitaasi.”

Bolivia ei ollut vapaan tiedonvälityksen mallimaa Moralesin edeltäjänkään kaudella, mutta Moralesin hallinnon aikana medioiden toiminnan kerrotaan vaikeutuneen, koska valtionhallinto on rajoittanut ilmoittelua siitä kriittisesti kirjoittaneissa lehdissä. Valtiolliset ilmoitukset ja tiedonannot ovat bolivialaisille tiedotusvälineille merkittävä tulonlähde. Myös hallitukselle epäsuosiollisia gallup-lukuja julkaisseita tahoja on uhattu sanktioilla.

Hyvänä puhujana tunnettu Mesa on puolestaan saanut muissa kuin valtiollisissa medioissa runsaasti näkyvyyttä. Morales puolestaan on käyttänyt valtiollisia tiedotusvälineitä kampanjointiinsa: hallinnon virallisia tiedonantoja oli Amerikan valtioiden järjestön (Organización de los Estados Americanos, OEA) raportin mukaan vaikea erottaa vaalikampanjoinnista. Moralesia ei lisäksi ole nähty yhdessäkään julkisessa poliittisessa väittelyssä vastaehdokkaidensa kanssa. Käynnissä on siis kahden ehdokkaan mediashow, jossa kumpikin puhuu omilla areenoillaan. Mikäli vaalit menevät toiselle kierrokselle, Morales joutuu ehkä antautumaan väittelyyn.

Vahvaa johtajaa arvostetaan

Morales edustaa puutteistaan huolimatta status quota, ennustettavuutta ja vahvaa johtajaa. Kannattajilleen hän on rohkea caudillo, joka vapautti alkuperäiskansat ja köyhät kapitalismin ikeestä. Myös Mesaa on kuvattu samalla termillä. Latinalaisessa Amerikassa nimityksellä tarkoitetaan vahvaa, karismaattista ja epädemokraattista sotilasjohtajaa. Morales onkin perustanut anti-imperialistisen sotilaskoulun ja alkuperäiskansojen omia yliopistoja sekä nimittänyt maan virallisesti “Bolivian monietniseksi valtioksi”. Siitä syystä alkuperäiskansoihin kuuluvat äänestäjät pitänevät häntä vähiten huonona ehdokkaana. Vaikka Moralesilla on runsaasti arvostelijoita, tuoreen kyselyn mukaan 44 prosenttia kansalaisista pitää hänen hallintokauttaan onnistuneena.

Tähän vedoten Morales ei haluaisi demokraattisesti väistyä presidentinpalatsista. Epätietoisuus Moralesin valtakauden jatkumisesta ikuisuuksiin aiheuttaa kuitenkin äänestäjissä epäröintiä. Vaa’ankieliasemassa olevien äänestäjien määrä on suuri, eri lähteiden mukaan jopa 25 prosenttia äänestäjistä ei ole vielä päättänyt ehdokastaan tai kertoo äänestävänsä tyhjää. He saattavat keikauttaa vaalituloksen myös jonkun vähemmän tunnetun ehdokkaan hyväksi.

Kuka tahansa voittaakaan vaalit, hänen hallintokaudestaan ei tule helppo.

Kuka tahansa voittaakaan vaalit, hänen hallintokaudestaan ei tule helppo. Valtaosa bolivialaisista epäilee vaaleja vilpillisiksi, joten tulevan hallinnon legitimiteetti on heikko. Valitun presidentin tulee vakuuttaa sekä omat kansalaiset että kansainvälinen yleisö siitä, että hänellä ylipäätään on oikeus istua presidentinlinnassa.

 

Hae
Generic filters
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in excerpt

Jaa