Jaa

Lukuaika: 8 minuuttia
Valtava Puolan lippu mielenosoituksessa

Opposition kannattajat ovat vastustaneet Laki ja oikeus -hallituspuolueen kyseenalaisia uudistuksia näyttävästi kuluneen neljän vuoden aikana. Vaaleissa puolue kuitenkin todennäköisesti uusii ylivoimaisen vaalivoittonsa. Kuvaaja: Grzegorz Żukowski, julkaistu Flickr-kuvapalvelussa CC-BY 2.0 lisenssillä.

Puolan parlamenttivaalit järjestetään tulevana sunnuntaina. Suurin mielenkiinto kohdistuu siihen, onnistuuko Laki ja oikeus -puolue saavuttamaan edellisten vaalien tapaan enemmistön parlamentin paikoista. Etenkin erittäin avokätiset rahalliset lupaukset perheiden, eläkeläisten ja nuorten työntekijöiden aseman parantamiseksi ovat johdattamassa puolueen vaalivoittoon.

Lokakuun parlamenttivaalit herättävät Euroopassa jopa poikkeuksellisen paljon kiinnostusta. Edelliset neljä vuotta Puolaa hallinnut Laki ja oikeus -puolue (Prawo i Sprawiedliwość, PiS) on aiheuttanut toimillaan useita kohuja. Puolue on venyttänyt maan perustuslakia ja rikkonut välit Euroopan unioniin. Mielipidetiedusteluissa ylivoimaista kärkisijaa pitävä PiS saattaa yksinään saada jopa yli 50 prosenttia äänistä. Se tarkoittaisi isojen uudistusten jatkumista. Parlamenttivaaleissa valitaan 460 edustajaa alahuone sejmiin ja 100 edustajaa ylähuone senaattiin.

Puolassa vaalit käydään pääsääntöisesti eri blokkien välillä. Hallitusta edustaa PiS:n johtama Yhdistynyt oikeisto, johon kuuluu lisäksi neljä PiS:n apupuoluetta. Hallitusblokin päähaastajia ovat pääoppositiopuolue Kansalaisfoorumin (Platforma Obywatelska, PO) johtama liberaali neljän puolueen muodostama Kansalaiskoalitio (Koalicja Obywatelska, KO), kolmen sosialidemokraattisen puolueen vaaliliitto Vasemmisto (Lewica) sekä kristillisdemokraattinen ja nationalistinen Puolalainen koalitio (Koalicja Polska).

Gallupit ennustavat PiS:n ylivoimaista voittoa

Puolaa vuosina 2007–2015 johtanut EU-myönteinen, keskustaoikeistolainen Kansalaisfoorumi romahti viime parlamenttivaaleissa. Puolueen äänimäärä putosi 15 prosenttiyksikköä, ja se menetti enemmistön sekä sejmissä että senaatissa. Donald Tuskin perustama puolue johti mielipidekyselyitä vielä vaaleja edeltäneenä kesänä, mutta niin sanottu Waitergate-skandaali päättyi kahden ministerin eroon, romahdutti puolueen kannatuksen ja johti lopulta vaalitappioon. Kun Tusk siirtyi vuoden 2014 joulukuussa Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaksi, puolue myös menetti näkyvimmän ja suosituimman poliitikkonsa.

PiS puolestaan onnistui kasvattamaan kannatustaan selvästi ja sai sejmissä 235 paikkaa 460:sta, eli absoluuttisen enemmistön. Myös senaatissa puolue sai selvän enemmistön, 61 paikkaa sadasta.

Lähes välittömästi vaalien jälkeen PiS aloitti suuret, etenkin maan oikeusjärjestelmään kohdistuneet uudistukset. Euroopan unioni totesi uudistusten loukkaavaan oikeusvaltioperiaatetta ja käynnisti Puolaa kohtaan kurinpitomenettelyt. Valtakautensa aikana PiS on myös rajoittanut median toimintaa.

Kevään eurovaalit heijastelivat jo vahvasti tulevia parlamenttivaaleja. Niissä agendalle nousi kysymys puolalaisesta identiteetistä. PiS kannattaa perinteisiä, kristillisiä arvoja niin Euroopassa kuin Puolassa. Oppositio puolestaan liputtaa liberaalien ja globaalien arvojen puolesta. Eurovaaleissa PiS sai 45,6 % äänistä ja hieman yli puolet Puolan meppikiintiöstä. Pääoppositiopuolueiden Eurooppalainen koalitio puolestaan sai 38,3 % äänistä.

PiS taktikoi opposition hiljaiseksi

PiS:n hektisen hallitustaipaleen aikana on ennakoitu, että kevään 2019 eurovaaleista ja tämän syksyn parlamenttivaaleista muodostuisi kansanäänestys hallituksen luottamuksesta ja hallitukseen pettyneet kansalaiset äänestäisivät PiS:n oppositioon. Näin ei ole kuitenkaan käymässä. Parlamenttivaaleista näyttää nimittäin tulevan PiS:n näytös.

Puolalaisten medioiden tekemien mielipidetiedustelujen perusteella PiS:n johtama Yhdistynyt oikeisto tulisi saamaan vaaleissa noin 45 % äänistä, Kansalaisfoorumin johtama Eurooppalainen koalitio noin 25 % ja vasemmistopuolueiden vaaliliitto Vasemmisto noin 14 % äänistä. Vasemmistopuolueet olisivat siis palaamassa Puolan parlamenttiin neljän vuoden tauon jälkeen. Edellisissä vaaleissa vasemmistopuolueiden vaaliliitot eivät ylittäneet 8 %:n äänikynnystä. Se oli ensimmäinen kerta vuoden 1991 jälkeen, kun yksikään vasemmistopuolue ei saanut edustajia sejmiin.

Puolalaisten puolueiden kannatus

Yksittäisten puolueiden kannatus on pysynyt suunnilleen samana vuoden 2015 parlamenttivaaleista lähtien. Gallupien uskotaan heijastelevan vaalipäivän tulosta melko hyvin.
Lähde: Wikipedia

Puolan opposition kannatuksen jäätyminen 25 %:n tienoille on huomiota herättävää. Harvemmin minkään eurooppalaisen valtion oppositio on saanut niin paljon kansainvälisen median huomiota kuin Puolan oppositio viimeisen neljän vuoden aikana. Jos Puolan tilannetta on seurannut vain kansainvälisen median välityksellä, voi helposti kuvitella, että kansa on täysin hallituksen politiikkaa vastaan.

Mielipidetiedustelut kuitenkin kertovat toista.

Yksi syy on on PiS:n erinomainen taito kääntää kielteiset asiat puolueelle suosiollisiksi. Lisäksi niin eurovaalien kuin parlamenttivaalien kampanjoinnissa PiS on onnistunut hallitsemaan vaalien agendaa. Keskusteluun ovat nousseet sosiaaliturvan ja työntekijöiden palkkojen suuruuden kaltaiset aiheet, joissa PiS:llä on selkeät mielipiteet ja konkreettisia ratkaisuehdotuksia. Kevään eurovaalien tapaan parlamenttivaaleista on tullut tavallaan äänestys puolalaisesta identiteetistä.

Konservatiivinen ideologia yhdistettynä elvyttävään talouspolitiikkaan

PiS:n politiikan perustana on yhdistelmä erittäin vahvaa kansallismielisyyttä ja uskonnollisuutta, vasemmistolaista talouspolitiikkaa sekä pelottelua maahanmuuton vaikutuksilla. Viimeisen vuoden aikana mukaan on tullut myös erittäin negatiivinen suhtautuminen seksuaalivähemmistöihin. Näitä keinoja hyödyntäen PiS on luvannut kannattajilleen suojella Puolaa ja puolalaista elintapaa “vasemmistolaisilta” ja “liberaaleilta”, joita etenkin pääoppositiopuolue Kansalaisfoorumi edustaa.

Talouspolitiikka on ollut PiS:n korkean kannatuksen kulmakivi. Puolassa on esimerkiksi Suomeen verrattuna varsin niukka sosiaaliturva, mutta PiS on korjannut tilannetta kuluneen neljän vuoden aikana. Vuoden 2016 alusta voimaan tullut “500+”-ohjelma toi kaikille vähintään kahden lapsen perheille ja vähävaraisille perheille 500 zlotya (n. 120 euroa) tukea. Tämän vuoden heinäkuussa ohjelma laajennettiin koskemaan kaikkia lapsiperheitä ilman tulorajoja. Keskimääräinen nettoansio Puolassa on noin 4 000 zlotya kuukaudessa, joten lapsilisä on ymmärrettävästi saanut positiivisen vastaanoton. Lisäksi puolue nosti lakiin sidottua minimipalkkaa noin 400 eurosta 520 euroon kuukaudessa.

Talouspolitiikka ja sosiaaliturvan uudistukset ovat olleet PiS:n korkean kannatuksen kulmakivi.

Uusin lisäys on elokuun alusta voimaan tullut lakiuudistus, jonka myötä Puolassa asuvat ja työskentelevät, alle 20 000 euroa vuodessa tienaavat alle 26-vuotiaat vapautetaan kokonaan tuloverosta. Uudistuksen tarkoituksena on estää aivovuoto Puolasta muihin EU-maihin. Sen jälkeen kun Puola liittyi Euroopan unioniin, yli miljoona nuorta on lähtenyt parempien palkkojen perässä työskentelemään muihin maihin.

Uskonnon ja perinteisten perhearvojen rooli on myös korostunut viimeisten vuosien aikana. Se on näkynyt yhä jyrkkenevänä suhtautumisena Puolan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan. Eräänlainen kulminaatiopiste nähtiin helmikuussa, kun Varsovan pormestari julkisti LGBT+-nimisen ohjelman, jossa Varsovasta pyritään tekemään mahdollisimman hyvä kaupunki seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille sekä tarjoamaan tietoa ja tukea esimerkiksi kouluissa.

Virallinen Puola hyökkäsi nopeasti julistusta vastaan. PiS:n puheenjohtaja Jarosław Kaczyńskin mukaan julistus uhkaa puolalaista yhteiskuntaa ja on hyökkäys perheitä ja etenkin lapsia kohtaan. Puolan katolisen kirkon mukaan ohjelma on ristiriidassa vanhempien perustuslaillisen oikeuden kanssa kasvattaa lapsensa omien uskomustensa mukaan. Myös Puolan lapsiasiainvaltuutettu tuomitsi julistuksen. Ikävin seuraus nähtiin heinäkuussa Bialystokin pride-marssilla, kun joukko äärioikeistolaisia hyökkäsi marssijoiden kimppuun. Kymmeniä loukkaantui.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen nostaminen esiin vaalikampanjoinnissa on ollut PiS:ltä hyvä taktiikka, sillä asia jakaa myös oppositiota. Vaikka asenteet Puolassa ovat muuttuneet sallivammiksi, noin puolet puolalaisista vastustaa samaa sukupuolta olevien rekisteröityjä parisuhteita ja lähes kolme neljästä samaa sukupuolta olevien adoptiota. Kansalaisfoorumi, joka on profiloitunut liberaalina puolueena, kerää ääniä suurissa kaupungeissa, mutta sen mielipiteet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä ovat maksaneet sille ääniä kaupunkien ulkopuolella.

Puolassa asenteet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan ovat jyrkentyneet.

Parlamenttivaaleissa Kansalaisfoorumi yrittää houkutella äänestäjiä kuuden kohdan ohjelmallaan. Puolue lupaa palauttaa demokratian ja vapauden Puolaan, tehostaa julkista terveydenhoitoa sekä nostaa palkkoja ja eläkkeitä. Lisäksi puolue lupaa lopettaa kivihiilen käytön Puolassa vuoteen 2030 mennessä.

Etenkin sosiaaliturvan osalta lupaukset ovat samankaltaisia kuin PiS:llä, mutta eivät yhtä konkreettisia. Siinä missä Kansalaisfoorumi lupaa antaa alle 1 000 euroa nettona tienaaville “erityisen rahallisen bonuksen”, PiS lupaa suoraan nostaa lakiin säädetyn minimipalkan nykyisestä 520 eurosta 900 euroon kuukaudessa. Eläkeläisten aseman parantamiseksi Kansalaisfoorumi lupaa ohjelmassaan täsmentämättömiä “räätälöityjä palveluita”, PiS puolestaan lupaa yhden kuukauden ylimääräisen eläkkeen.

Oppositio on yrittänyt vaalikampanjan aikana pitää esillä sitä, että PiS:n avokätinen sosiaalipolitiikka tulee valtiolle erittäin kalliiksi. Erään arvion mukaan eläkeläisille maksetut bonukset tulisivat vuodessa maksamaan jopa 1,1 miljardia euroa. Tällä hetkellä kuitenkin näyttää siltä, että avokätiset lupaukset uppoavat kansaan.

Mitä sunnuntain vaaleilta voi odottaa?

Tällä hetkellä on hyvin todennäköistä, että PiS apupuolueidensa kanssa saavuttaa riittävän suuren vaalivoiton jatkaakseen itsenäisesti hallitustaivaltaan. Jos näin kävisi, puolue jatkaa vaaliohjelmassa lupaamiaan uudistuksia, jotka kohdistuvat tuttuun tapaan maan oikeusjärjestelmään ja mediaan. Esimerkiksi ylä- ja alahuoneen edustajia voitaisiin erottaa vain valtakunnansyyttäjän päätöksellä. Lisäksi journalistien valvontaan on suunnitteilla itsesääntelymekanismi.

PiS:n ja Kansalaisfoorumin takanakin riittää mielenkiintoista seurattavaa jäljelle jäävien alahuoneen paikkojen osalta. Kansalaisfoorumin kanssa samaan vaaliliittoon ryhtynyt vihreä puolue saattaa saada ensimmäisen kansanedustajansa alahuoneeseen ja vasemmistopuolueet todennäköisesti tekevät paluun parlamenttiin.

On hyvin todennäköistä, että PiS saavuttaa riittävän suuren vaalivoiton jatkaakseen itsenäisesti hallitustaivaltaan.

Mielenkiintoista on seurata myös vasemmistopuolueiden kanssa samassa liitossa olevan Kevät-puolueen (Wiosna) suoriutumista. Puheenjohtaja Robert Biedroń on Puolan politiikassa ensimmäinen avoimesti homoseksuaali edustaja, ja puolue saavutti jo eurovaaleissa kolme edustajan paikkaa. Jää nähtäväksi, viekö Biedrońin puolue ääniä esimerkiksi Kansalaisfoorumilta.

Suurin seurannan aihe kuitenkin on, pystyykö PiS säilyttämään apupuolueidensa kanssa absoluuttisen enemmistön parlamentin molemmissa huoneissa. Sejmissä siihen vaaditaan yli 230 paikkaa ja senaatissa yli 50 paikkaa. Edellisissä vaaleissa rajat ylittyivät selvästi, ja gallupien mukaan näin on käymässä tälläkin kertaa. Pääoppositiopuolue Kansalaisfoorumi ottaa vaalien toisen sijan ja saavuttanee noin 150 paikkaa alahuoneeseen. Ylähuoneen paikat PiS ja Kansalaisfoorumi jakanevat noin puoliksi.

Hae
Generic filters
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in excerpt

Jaa