Jaa

Lukuaika: 7 minuuttia
vaalimainoksia Saksin osalvatiossa

Vaihtoehto Saksalle -puolueen vaalimainoksia. Kuva: Markus Spiske, julkaistu CC-BY 2.0 lisenssillä.

Oikeisto-vasemmistoakselin murtumista eurooppalaisessa politiikassa on povattu jo vuosikymmenien ajan. Saksalaisen Saksin osavaltion syyskuussa käytyjen aluevaalien tulos kielii murroksen ulottuvan itäsaksalaisista pikkukaupungeista pian Berliiniin asti. Kristillisdemokraattien ja sosiaalidemokraattien valtakausi Saksassa on väistämättä ohi, ja tyrskyt keikuttavat kohta myös Brysseliä. 

Yksinkertaisimmillaan tutkimukset ovat selittäneet oikeistopopulististen puolueiden menestyksen johtuvan talouskriiseistä. Hypoteesi on osittain vahvistettavissa: taloudellinen taantuma vauhdittaa oikeistopopulismin esiinmarssia, mutta politiikkaa pirstaloivat myös muut aatteet, puolueet ja olosuhteet. Keväällä käydyissä Euroopan parlamentin vaaleissa niin ympäristö- kuin oikeistopopulistiset puolueet lisäsivät paikkamääriään, kun taas perinteiset oikeisto- ja vasemmistopuolueet menettivät kannatustaan. Saksan itäisen osavaltion Saksin vaalit eivät kenties ensisilmäyksellä vaikuta kovin merkittävältä eurooppalaisen politiikan tulevaisuuden kannalta, mutta niiden tulos tarjoaa esimakua Saksan politiikan polarisaatiosta ja pirstaloitumisesta, jolla saattaa olla valtava vaikutus EU-politiikkaan lähivuosina.  

Oikeistopopulistipuolueiden nousu ei ole ollut vuosikymmeneen enää mikään uutinen: Kaikissa Pohjoismaissa kansallismielisiä puolueita äänestäisi noin viidennes. Populistipuolueet ovat olleet mukana useiden maiden hallituksissa, kuten Suomessa, Italiassa ja Itävallassa. Puolassa ja Unkarissa niistä on tullut suurimpia puolueita, jotka hallitsevat maata joko yksin tai koalitiossa pienempien puolueiden kanssa. 

Vihreät on ensimmäinen uuden sukupolven puolue, joka on noussut haastamaan vanhaa valtaa Saksassa. Sen edustajia nousi ensimmäistä kertaa liittovaltion parlamenttiin vuonna 1983, ja vihreät osallistui sosiaalidemokraattien hallitukseen vuonna 1998. Vihreiden kannatus on kasvanut kohisten valtakunnan tasolla oppositiossa viime vuosina, ja puolue hätyytti kesäkuussa 2019 vanhoja suurpuolueita kaikkien aikojen korkeimmalla gallup-tuloksellaan, 26 %:n kannatusluvulla. 

Vihreät on ensimmäinen uuden sukupolven puolue, joka on noussut haastamaan vanhaa valtaa Saksassa.

Natsihistoria on painanut pitkään saksalaisten äänestäjien hartioita, ja maahanmuuttovastaisen Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD:n) kannatus mateli liittovaltiotasolla pitkään alle kymmenessä prosentissa. Puolueen kannatus sai kunnolla tuulta alleen vasta vuoden 2015 pakolaisaallon jälkimainingeissa, etenkin Saksin kaltaisissa entisen Itä-Saksan osavaltioissa.  

Kristillisdemokraattien ja AfD:n kamppailu Saksista

Saksin osavaltio sijaitsee Saksan itänurkassa Puolan ja Tšekin naapurina. Saksissa on noin neljä miljoonaa asukasta; osavaltion tunnetuimpia kaupunkeja ovat pääkaupunki Dresden sekä Leipzig, josta Itä-Saksan kaatumiseen johtaneet mielenosoitukset saivat alkunsa vuonna 1989. Saksojen yhdistymisen jälkeen Saksissa on kärsitty työttömyydestä, kehnosta taloustilanteesta ja väestön vähenemisestä nuorten muuttaessa parempien mahdollisuuksien perässä entisen Länsi-Saksan kasvukeskuksiin. Saksissa sijaitsee monia hiilikaivoksia ja paljon raskasta teollisuutta, kuten autojen tuotantoa. Perinteisesti Saksan kristillisdemokraattinen unioni (CDU) on ollut Saksin suosituin puolue, mutta syksyn 2019 vaaleissa sen kintereillä roikkui uusi kilpailija: Vaihtoehto Saksalle. 

Vaihtoehto Saksalle vetoaa taidokkaasti elämänsä epäkohtiin tympääntyneisiin saksilaisiin, joiden on ollut vaikeaa sulattaa CDU-liittokansleri Angela Merkelin aluksi hyvin avointa pakolaispolitiikkaa. Puolueen retoriikkaan kuuluu ihmetellä sitä, miten Saksalla on varaa auttaa muualta tulleita, kun se ei pidä huolta edes omista kansalaisistaan. Chemnitzin kaupungissa kesällä 2018 tapahtunut puukotus lisäsi vettä AfD:n myllyyn, sillä tekijä oli syyrialainen turvapaikanhakija. Äärioikeistolaiset mielenosottajat täyttivät pian Chemnitzin kadut, ja heitä vastaan nousi vielä suurempia vastamielenosoituksia. Chemnitzin kuohunta nosti islamin- ja pakolaisvastaisuuden – kuten myös pakolaisten puolustamisen – pysyvästi tapetille Saksissa kärjistäen mielipiteitä ja julkista keskustelua. 

Vaihtoehto Saksalle vetoaa taidokkaasti elämänsä epäkohtiin tympääntyneisiin saksilaisiin.

Vaihtoehto Saksalle ei kuitenkaan ole Saksissa enää yhden asian liike, vaan se on joko kaapannut onnistuneesti muille puolueille tärkeitä aiheita tai profiloitunut niiden vastustajaksi. Vaihtoehto Saksalle on asemoitunut CDU:ta vankkumattomammaksi perinteisten perhearvojen ja sukupuoliroolien puolustajaksi. Puolue haluaa myös lisätä kansalaisten turvallisuudentunnetta palkkaamalla lisää poliiseja. Useat kivihiilestä elantonsa saavat saksilaiset ovat säikähtäneet vihreiden avauksia kivihiilituotannon lopettamisesta, mihin AfD on vastannut puhumalla alueen hiiliteollisuuden puolesta.

Viime aluevaaleissa vuonna 2014 CDU haali ehdottoman enemmistön äänistä, lähes 40 prosenttia, ja seuraavaksi suurimmat puolueet olivat vasemmisto (19 %), sosiaalidemokraatit (12 %), AfD (10 %) ja vihreät (6 %). Tämän syksyn vaaleihin lähdettiin aivan eri asemista, sillä CDU:n ja AfD:n kannatus oli lähes tasoissa. Ei ollut lainkaan selvää, kumpi puolueista voittaisi, joten CDU päätyi ottamaan etäisyyttä poliittiseen keskustaan ja kosiskelemaan perinteisillä perhearvoilla ja saksalaisuuden korostamisella äänestäjiä, jotka empivät sen ja AfD:n välillä. Liittovaltiotason CDU:n ykkösnimet, liittokansleri Angela Merkel ja puolueen nykyinen johtaja Annegret Kramp-Karrenbauer, eivät osallistuneet Saksissa. Heidän läsnäolonsa olisi saattanut syödä CDU:n äänisaalista. 

Vaaleja edelsivät mittavat äärioikeiston mielenosoitukset ja niiden vastaprotestit, ja Saksin vaalien ennakkoasetelmista uutisoitiin laajasti koko maassa. Syyskuun ensimmäisen päivän iltana Saksi pidätti henkeään ennen vaalitulosten julkistamista. AfD ei onnistunut kampeamaan CDU:ta ykkössijalta: CDU säilyi Saksin suurimpana puolueena 32 prosentin äänisaaliilla. AfD on nyt osavaltion toiseksi suosituin puolue 28 prosentin osuudellaan. Muut puolueet jäivät kauas kärkikaksikon taakse: vasemmistoa äänesti 10 %, vihreitä ja sosiaalidemokraatteja kumpaakin 8 %. 

CDU on jo sulkenut pois mahdollisuuden hallitusyhteistyöhön AfD:n kanssa, ja Central European Universityn kansainvälisten suhteiden apulaisprofessori Thomas Fetzer uskoo puolueen muodostavan hallituksen yhteistyökumppaneinaan vihreät ja kirvelevän tappion kokeneet sosiaalidemokraatit. 

“Hallitus saadaan todennäköisesti muodostettua. Keskustapuolueiden koalitio luo me vastaan ne -asetelman ja ruokkii protestimielialaa sekä äärivasemmistossa että -oikeistossa”, Fetzer arvioi.

Saksan puoluekentän muutokset heijastuvat EU-päätöksentekoon

Vaikka Saksissa vihreät ja vasemmisto joutuivat nuolemaan syyskuussa näppejään, saksalaisen politiikan polarisaatio ei tarkoita pelkkää maahanmuuttokriitikoiden esiinmarssia. 

Eteläsaksalaisessa Baden-Württembergissä vihreät kohosi vuonna 2016 suosituimmaksi puolueeksi ja muodostaa nyt hallituskoalition yhdessä CDU:n kanssa. Kolmen vuoden aikana kärkipuolueen kannatus on jopa kasvanut. Isännän ja rengin roolit ovat vaihtumassa. Myös osavaltioiden sisällä on valtavia eroja: osavaltiovaalien kanssa yhtä aikaa järjestetyissä Leipzigin kaupunginvaltuuston vaaleissa suurimmat potit keräsivät vasemmisto ja vihreät. 

Saksalaisen politiikan vanha taistelupari, CDU ja sosiaalidemokraatit, on jäämässä toisarvoiseen asemaan, kun vallasta kamppailee jo toinen akseli: kansallismieliset vastaan progressiiviset puolueet. Politiikan pirstoutuminen ei kuitenkaan tapahdu samalla tavalla kaikkialla Saksassa. Vihreät menestyvät entisessä Länsi-Saksassa, kun taas Vaihtoehto Saksalle kerää kannatusta idässä. Lännen ja idän välille on repeytynyt uudenlainen ideologinen kuilu vanhojen erojen jatkeeksi. 

Vallasta kamppailee uusi akseli: kansallismieliset vastaan progressiiviset puolueet.

“Entisen Itä-Saksan puoluejakauma on samankaltainen kuin muissa Neuvostoliiton vanhoissa satelliittivaltioissa”, Thomas Fetzer sanoo. Vaikka Saksan osavaltioita ei voikaan enää jakaa taloudellisen tilanteen perusteella yksinkertaisesti rikkaaseen länteen ja köyhään itään, ideologinen kahtiajako istuu edelleen syvällä saksalaisten mielessä ja mentaliteetissa. 

Vanhojen valtapuolueiden, CDU:n ja sosiaalidemokraattien, kannatuksen romahdus on alkanut paikallis- ja osavaltiotasolta ja edennee pian liittovaltiotasolle. Lisääntynyt polarisaatio ja poliittisten ideologioiden pirstoutuminen aiheuttaa haasteita esimerkiksi tulevien hallitusten muodostamiselle. Tähän mennessä Saksa on pystynyt vaikuttamaan suuresti EU-politiikkaan vahvan taloutensa ja poliittisen yhtenäisyytensä avulla. Liittokansleri Angela Merkel on pitkän linjan vakaa EU-johtaja, joka on solminut vankan siteen esimerkiksi Ranskan johtajien kanssa. Hänelle ei näytä löytyvän seuraajaa Saksan eturivin poliitikoista. 

Saksin vaalitulos osoittaa, ettei Saksalta voida enää odottaa poliittista yllätyksettömyyttä. Muissa suurissa EU-maissa, kuten Ranskassa ja Italiassa, poliittiset jakolinjat ovat menneet uusiksi jo aiemmin. Ideologioiden pirstaloituminen ja vanhasta vasemmisto-oikeistoakselista etääntyminen saattavat luoda epävakautta, mikä syö Saksan nykyistä vaikutusvaltaa EU:ssa. Toisaalta konsensuspolitiikan murtuminen antaa lisää tilaa julkiselle keskustelulle ja luo uudenlaista demokratiaa ja poliittisia linjanvetoja Saksaan. 

Artikkeliin on haastateltu asiantuntijana Central European Universityn kansainvälisten suhteiden apulaisprofessori Thomas Fetzeriä, joka on erikoistunut nationalismin ja talouden väliseen suhteeseen. 

Artikkelista korjattu väite, jonka mukaan maan vähävaraisimmat osavaltiot ovat pohjoisen Bremen ja lännen Saarland. Osavaltioiden varallisuutta voi tarkastella täältä.

Hae
Generic filters
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in excerpt

Jaa