Jaa

Lukuaika: 8 minuuttia

Yhdysvaltain kauppaedustaja Robert Lighthizer (vas. kesk.) on neuvotellut ahkerasti vastinparinsa Kiinan varapääministeri Liu Hen kanssa (oik.) kauppasodan edetessä. Kuva: The White House/Flickr

Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen kauppasodan tuoksinassa tulleja ei suinkaan aseteta sattumanvaraisesti eri tuotteille, vaan toimet kohdistetaan tarkkaan harkitusti. Sillekin on syynsä, jos joitain tavararyhmiä jätetään toimien ulkopuolelle.

Kiinan toimintatavat niin kauppapolitiikan kuin teknologian aloilla ovat alkaneet häiritä Yhdysvaltoja enenevässä määrin. Maan nykyhallinto onkin ottanut Kiinan kanssa aiempaa tiukemman linjan. Tilanne on kiristynyt aina kauppasodaksi asti.

Keväästä 2018 asti kuumana käyneen Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen kauppasodan ja siihen olennaisesti kytkeytyvän tullinokittelun seuraaminen on ollut vaikea pala asiaan vihkiytyneillekin. Ei ole ollut tavatonta, että molemmin puolin joitain tavararyhmiä on uhattu tulleilla, ennen kuin uhkaus on peruttu ja sittemmin taas uusittu. Signaali on hukkunut helposti kohinan alle.

Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen kauppasodan ja tullinokittelun seuraaminen on ollut vaikea pala asiaan vihkiytyneillekin

Tässä kirjoituksessa käsitellään niitä tavarakaupan virtoja, jotka Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä kulkevat ja joihin maiden välisen kauppasodan tullilinjaukset viime kädessä iskevät. Kirjoituksen ulkopuolelle jäävät esimerkiksi Yhdysvaltojen teräkselle ja alumiinille asettamat tullit, joita ei ole kohdistettu yksinomaan Kiinalle. Yleisenä varauksena lienee hyvä sanoa, että niin Yhdysvaltojen kuin Kiinan laatimien tullilistojen tavarakate saattaa elää jonkin verran nykytilanteesta esimerkiksi neuvottelutaktisista syistä.

Viennin ja tuonnin rakenteita tarkasteltaessa on muistettava, että kokonaiskuva vaihtelee sen mukaan, millä luokittelutarkkuudella arviointia tehdään. Tätä artikkelia varten on käyty läpi UN Comtrade -tilastoja, Yhdysvaltojen tullitilastoja sekä Peterson Instituten ekonomistin Chad Bownin kokoamia erinomaisia data-aineistoja.

Satojen miljardien tullit

Yleisellä tasolla Yhdysvaltojen tavaravienti Kiinaan oli vuonna 2018 noin 120 miljardia dollaria ja tuonti 540 miljardia dollaria. Vienti väheni vuodesta 2017 reilut seitsemän prosenttia, siinä missä tuonti kasvoi hieman alle seitsemän prosenttia. Viennin lasku ja tuonnin nousu tarkoittivat luonnollisesti sitä, että presidentti Donald Trumpia erityisesti huolestuttava kauppataseen alijäämä kasvoi entuudestaan.

Vuoden 2019 datan valossa kauppasodan vaikutukset ovat alkaneet toden teolla näkyä tavaravirroissa. Yhdysvaltojen vienti ja tuonti Kiinasta ovat molemmat supistuneet verrattuna vuoden 2018 tammi-kesäkuuhun. Vienti on laskenut 64 miljardista dollarista 52 miljardiin dollariin ja tuonti 250 miljardista dollarista 219 miljardiin dollariin.

Tässä kirjoituksessa tarkastellut Yhdysvaltojen Kiinalle asettamat tullit nojaavat niin sanottuun Section 301 -tutkintaan. Yhdysvaltain kauppaedustajan suorittaman 301-tutkinnan ytimessä ovat Kiinan teknologian siirtokäytännöt, jotka kauppaedustaja arvioi kohtuuttomiksi ja syrjiviksi. Tutkinnan nojalla tehdyt Yhdysvaltojen tullilinjaukset koostuvat kaikkiaan neljästä erillisestä tavaralistasta, jotka Yhdysvaltain kauppaedustaja on nimennyt niiden suuntaa antavan dollariarvoisen katteen perusteella.

Neljästä tavaralistasta kolme tuli voimaan vuonna 2018: niin sanotut 34 miljardin dollarin lista (lista 1), 16 miljardin dollarin lista (lista 2) ja 200 miljardin dollarin lista (lista 3). Tällä erää keskustelussa olevat uudet tullit koskevat 300 miljardin dollarin listaa (lista 4), joka on jaettu A- ja B-osaan. Näistä A-osa tuli voimaan syyskuun 2019 alussa. B-osan on määrä päteä kuluvan vuoden joulukuun 15. päivästä alkaen.

Listojen otsikoissa annetut dollariarvot ovat hieman liian suuria suhteessa todellisiin kauppavirtoihin. Lisäksi listoilta on konsultaatioiden jälkeen poistettu joitain tuotteita, kun taas joitakin tuotteita ei listoille ole alkujaankaan lisätty. Näihin poikkeuksiin paneudutaan seuraavaksi tarkemmin.

Mitä jää tullien ulkopuolelle?

Tarkalleen ottaen Yhdysvaltojen tullipäätökset eivät kosketa aivan kaikkea tuontia Kiinasta, sillä joulukuussa voimaan tulevat päätöksetkin huomioiden 301-tulleista vapaaksi jää melko huomattavia kauppavirtoja. Tarkan luvun antaminen on kuitenkin haastavaa, ei vähiten siksi, että 301-tutkinnan nojalla asetettujen toimien ulkopuolelle jääviin tavaroihin voi kohdistua joitain muita kauppapoliittisia toimia, kuten polkumyynti- ja tasoitustulleja.

Peterson Instituten Chad Bownin kokoamia aineistoja yhteen laskemalla vaikuttaa siltä, että Yhdysvaltojen Kiinan-tuonnin arvosta on lähes 20 miljardia dollaria edelleen 301-tullien ulkopuolella. Summasta on toki hyvä vähentää niin sanotun de minimis -rajan (nykyään 800 dollaria, vrt. EU:n 150 euroa) alle jäävät tullittomat erittelemättömät pienlähetykset, joita tuotiin Kiinasta Yhdysvaltoihin arviolta noin 3,6 miljardilla dollarilla vuonna 2018. Tähän joukkoon kuuluu esimerkiksi kuluttajien pienimuotoisia verkkokauppaostoksia.

Silti toimien ulkopuolelle näyttää jäävän esimerkiksi laaja kirjo kemianteollisuuden tuotteita, mukaan lukien lääkkeitä, joiden yhteenlaskettu tuonti Kiinasta Yhdysvaltoihin oli noin 5,9 miljardia dollaria vuonna 2018. Lisäksi listoilta on jätetty pois erilaisia lääkinnällisiä laitteita ja niiden osia 3,3 miljardin dollarin arvosta. Lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden laajat poikkeukset ovat sikäli ymmärrettäviä, että Yhdysvallat tuskin haluaa tullipäätöksillään riskeerata lääkkeiden tai asianmukaisen lääketieteellisen hoidon saatavuutta.

Elintarvikkeet ovat pääsääntöisesti tullien piirissä. Merkittävimmät ja lähes ainoat tällä haavaa 301-tullien ulkopuolelle jäävät elintarvikeryhmät ovat turska- ja koljafileet, joita tuotiin Kiinasta Yhdysvaltoihin lähes 312 miljoonalla dollarilla vuonna 2018. Taustalla lienee se, että joukkoon mahtuu myös Alaskassa pyydettyä kalaa, joka käy vain prosessoitavana Kiinassa ennen paluutaan Yhdysvaltojen markkinoille.

Erityisen kiintoisaa on, että tullilistoilta puuttuvat myös harvinaiset maametallit. Nämä metallit koostuvat joukosta jaksollisen järjestelmän kolmannen ryhmän alkuaineita, jotka ovat kriittisiä elektroniikan – tai oikeastaan enemmän tai vähemmän kaiken teknologian – valmistuksessa. Kiina on maailman selvästi suurin harvinaisten maametallien lähdemaa.

Tullilistoilta puuttuvat harvinaiset maametallit, joiden merkitys tekee niistä erityislaatuisen tärkeitä Yhdysvalloille

Vaikka harvinaisten maametallien globaalit kauppavirrat eivät ole valtavia, aineiden merkitys tekee niistä erityislaatuisen tärkeitä myös Yhdysvalloille. Kun vielä sattuu olemaan niin, että vuonna 2018 Yhdysvaltojen harvinaisten maametallien tuonnista 76 prosenttia tuli Kiinasta, on selvää, että ne jätetään mielellään tullien ulkopuolelle.

Lyhyellä aikavälillä harvinaiset maametallit muodostavat yhden Kiinan keskeisimmistä kiristysruuveista maiden kauppasodassa. Osana kauppasodan retoriikkaa Kiina onkin uhannut rajoittavansa niiden vientiä, mikä olisi huomattava isku Yhdysvalloille. Pidemmällä aikavälillä Yhdysvalloilla lienee kuitenkin mahdollisuus sopeutua uuteen tilanteeseen, sillä sinänsä harvinaisia maametalleja löytyy maan povesta muualtakin kuin Kiinasta.

Kiinan vastaisku

Kiina on ilmoittanut vastatoimista sitä mukaa kun Yhdysvallat on tehnyt uusia tullipäätöksiä. Huomionarvoista on, että Kiinan vastatoimina asettamien tullien laajuudesta on liikkunut hyvin vaihtelevia tietoja julkisuudessa. Hämärä tilannekuva saattaa johtua siitä, että Kiinan eri vaiheissa julkaisemissa listoissa on päällekkäisyyksiä. Vastatoimia asettaessaan Kiina on nimittäin usein päätynyt korottamaan listoille aiemmin asetettujen tavaroiden tulleja kokonaan uusien tavararyhmien listaamisen sijaan.

Julkisessa keskustelussa useat tahot ovat viitanneet siihen, että lähes kaikki tuonti Yhdysvalloista Kiinaan olisi Kiinan vastatoimien piirissä. Seikkaperäisempi analyysi kuitenkin paljastaa, että käsitys on virheellinen. Peterson Instituten Bown arvioi Kiinan asettamien vastatoimien koskevan kaiken kaikkiaan noin 69:ää prosenttia Kiinan Yhdysvalloista tuomasta tavarasta tämän vuoden joulukuun 15. päivään mennessä, jolloin viimeisetkin Kiinan tullipäätökset ovat voimassa. Näin ollen jopa 31 prosenttia tavaratuonnista olisi vastatoimien ulkopuolella. Pienenä varauksena sanottakoon, että Bownin käyttämä Kiinan tavaratuontidata koskee vuotta 2017, ei vuotta 2018, johon kauppasodan tullilistojen katetta tyypillisesti suhteutetaan.

Silti ulkomaankauppatilastojen tarkastelu jo yleisimpien tavaranimikkeiden kohdalla tukee Bownin johtopäätöstä. Taulukko 1 sisältää Yhdysvaltojen Kiinan-viennin merkittävimmät tavararyhmät. Viennin suurin yksittäinen tavararyhmä muodostuu lentokoneista ja niiden osista, jotka puuttuvat Kiinan tullilistoilta. Sama koskee elektronisia integroituja piirejä sekä niiden valmistukseen tarkoitettuja koneita. Vuonna 2018 jo pelkästään kolmen edellä mainitun tavararyhmän vienti Yhdysvalloista Kiinaan oli yhteensä 28 miljardia dollaria eli 23 prosenttia kaikesta viennistä.

Taulukko 1. Yhdysvaltojen vienti Kiinaan v. 2018 (nimikkeiden kuvaukset lyhennetty)

Lähde: UN Comtrade/United States Census Bureau

Edellä mainittujen integroitujen piirien sekä puolijohteiden valmistukseen tarkoitettujen koneiden poisjäänti Kiinan tullilistoilta on merkille pantavaa. Maan elektroniikkateollisuuden massiivinen piirien tarve tyydytetään pitkälti tuonnilla, joka olikin vuonna 2017 suurempaa kuin esimerkiksi raakaöljyn tuonti. Tullien asettaminen omaehtoisesti tuotteille, joiden saatavuudessa Kiina on pitkälti riippuvainen ulkomaisesta tarjonnasta, ei palvele maan etua.

Lentokoneet ja niiden osat ovat välttyneet tulleilta oletettavasti siitä syystä, että globaaleja matkustajalentokoneiden markkinoita dominoi Airbusin ja Boeingin välinen duopoli. Tullit todennäköisesti vain vaikeuttaisivat Boengilla operoivien kiinalaisyritysten arkea.

Mitä tullisodasta jää käteen?

Maiden välisestä kauppasodasta ja sen lomassa käytävistä neuvotteluista ei ole puuttunut käänteitä. Paljon on tapahtunut alkuvuoden 2018 jälkeen, jolloin presidentti Trump uhkasi ensimmäistä kertaa Kiinaa tulleilla.

Moni ei olisi silloin uskaltanut ennakoida, että nyt syksyllä 2019 lähes kaikki Yhdysvaltojen tuonti Kiinasta on joko olemassa olevien tai lähitulevaisuudessa voimaan tulevien tullien kohteena. Samaan hengenvetoon on hyvä mainita, että Yhdysvaltojen Kiinalle asettamien tullien ulkopuolella on edelleen joitain erityisen tärkeitä tai vaikeasti korvattavia tavararyhmiä, niin kuin tämä analyysi vahvistaa.

Kiinan vastatoimena Yhdysvalloille asettamien tullien kate sen sijaan ei ole aivan niin laaja kuin julkisuudessa on esitetty. Edelleen arviolta jopa kolmannes Kiinan Yhdysvaltojen-tuonnista on kauppasodan tullien ulkopuolella. Tarkan luvun määrittäminen tosin vaatisi Kiinan vuoden 2018 tuontitilastoja, jotka eivät ole tätä kirjoitettaessa vielä julki. Kaiken kaikkiaan Kiina on osoittanut varovaisuutta tullipäätöksiensä kanssa. Maa on säästänyt tulleilta lukuisia tavararyhmiä, joihin sillä on merkittävä tuonti-intressi.

Kiina on osoittanut varovaisuutta tullipäätöksiensä kanssa

Yhtä kaikki Yhdysvaltojen ja Kiinan välisestä kauppasodasta on muodostunut kansainvälisen talouden suurin yksittäinen epävarmuustekijä, jonka vaikutukset ovat kauaskantoisia. Vaikka osapuolet ovat pitäneet keskusteluyhteyden auki ja vaikka jonkinlaisten minisopimusten mahdollisuutta ei voi täysin sulkea pois, taustalla olevat erimielisyydet ovat siinä määrin perustavanlaatuisia, ettei todellista ratkaisua kiistaan kannata odottaa aivan lyhyellä aikavälillä.

Hae
Generic filters
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in excerpt

Jaa