Jaa

Lukuaika: 5 minuuttia

Kun tietoverkkojen kaista kasvaa merkittävästi, syntyy tilaa valtavalle määrälle langattomia ja toisiinsa kytkeytyneitä laitteita. 5G:n tulo mullistaa kaikkea kissanhiekkalaatikoista teollisiin superrobotteihin – mutta lisää samalla yhteiskunnan haavoittuvuuspisteitä. Laitteiden tuottamalla valtavalla datamäärällä on lisäksi merkittävä vaikutus demokratian toimivuuden kannalta.

5G on uusi, niin sanottu viidennen sukupolven mobiiliviestinnän standardi, joka luo raamit paljon nykyistä tehokkaammalle, nopeammalle ja monikäyttöisemmälle mobiiliverkolle. 5G:n ja sitä hyödyntävien sovellusten vaikutukset näkyvät erityisesti kaupungeissa ja teollisuudessa. Tiivistetysti 5G siis lupaa valtavan määrän toisiinsa ja muuhun maailman kytkeytyneitä laitteita. 

Kyse ei ole vain teknisistä innovaatioista: 5G tarkoittaa turvallisuuteemme vaikuttavaa yhteiskunnallista murrosta, koska tulevaisuudessa laite voi tarkoittaa sensoreiden, robottien, koneiden ja ajoneuvojen lisäksi myös kehon osia ja kriittistä infrastruktuuria, eli niitä palveluita ja rakenteita, jotka varmistavat yhteiskunnan toiminnan. 5G pyrkii lunastamaan lupauksen hyperkytkeytyneestä yhteiskunnasta – maailmasta, jossa kaikki mahdollinen on yhteydessä verkkoon. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että turvallisuus laajenee kattamaan sellaisia elämänaloja, jotka ennen miellettiin hyvin yksityisiksi.

5G pyrkii lunastamaan lupauksen hyperkytkeytyneestä yhteiskunnasta
Parempi, nopeampi ja laajempi verkko, mutta onko se turvallisempi?

5G:n – joka ei ole yksi teknologia, vaan joukko teknologioita – kehitystyö on tapahtunut pääasiassa radiotekniikassa, jossa taajuusaluetta on laajennettu, tukiasemia on pienennetty ja mobiiliverkkoa tehostetaan esimerkiksi tekoälyn avulla. Karkeasti sanottuna 5G hyödyntää entistä lyhyempiä aallonpituuksia, mikä laajentaa käytettävissä olevaa kaistaa. 5G-standardi mahdollistaa nykyiseen verrattuna jopa tuhansia kertoja tehokkaamman tiedonvälityksen. 

5G:n suurimmat lupaukset liittyvät kuitenkin teollisuuteen ja erityisesti (teolliseen) esineiden internetiin (IoT). 5G-verkot tukevat jopa miljoonaa laitetta neliökilometrin alueella, kun 4G-verkoissa raja tulee vastaan viimeistään sadantuhannen laitteen kohdalla. Laitteiden kokonaismäärän odotetaan moninkertaistuvan vuoteen 2025 mennessä, kun 5G yleistyy. 2010-luvun 50 miljardin laitteen haamuraja oli eräänlainen utopistinen toive, mutta laitteiden räjähdysmäinen kasvu on herättänyt huolta erityisesti tietoturvallisuudesta ja yksityisyydensuojasta.

Verkkoon kytketyt kodinkoneet hämärtävät yksityisen ja julkisen rajaa 

5G:n turvallisuusvaikutuksia voi tarkastella yksittäisten laitteiden tai kokonaisten mobiiliverkostojen näkökulmasta. 5G:n yleistyessä kuluttajille tarjotaan entistä enemmän toisiinsa langattomasti kytkeytyneitä laitteita. Lähitulevaisuudessa ainakin jääkaapit, pölynimurit, medialaitteet, kamerat, seksilelut, kukkaruukut ja kissanhiekkalaatikot voivat siis kerätä, jakaa ja julkaista dataa. Tämä kuitenkin johtaa kysymyksiin laitteiden keräämän datan tietoturvasta ja yksityisyydestä

Lähitulevaisuudessa ainakin jääkaapit, seksilelut ja kissanhiekkalaatikot voivat siis kerätä, jakaa ja julkaista dataa.

Kaikkialle levittäytyvät laitteet, sensorit ja sirut voivat helpottaa elämää, mutta ne ovat aina korkeintaan niin tietoturvallisia kuin ihmiset. Toisin sanoen mitkään kryptosalaukset eivät auta, kun viime kädessä ihmiset ovat vastuussa salasanoista. Esimerkiksi vauvakameraan murtautuu helpoimmin silloin, kun sitä ei ole suojattu salasanalla tai salasana on kelvoton

5G:n suurimmat lupaukset ovat erityisesti verkon kyvyssä tarjoilla nopeita yhteyksiä teollisuuden ja älykaupunkien tarpeisiin. 5G-verkon lupaama, pienimmillään noin millisekunnin (0,001 s) viive mahdollistaa esimerkiksi langattomat ja itsenäisesti toimivat robotit ja ajoneuvot.

Kun laajoja laite- ja sensoriverkkoja luodaan erityisesti kaupunkiympäristöihin, myös haavoittuvuuksien määrä kasvaa. Tulevaisuudessa ei tarvitse hakkeroida itseohjautuvaa autoa. Riittää, että autoon yhdistyvän lyhtypylvään salasana on unohdettu vaihtaa. Yksittäisten laitteiden haavoittuvuudet ovat yksinkertaisia kysymyksiä siihen verrattuna, millaisia haittoja tuhansien toisiinsa kytkettyjen laitteiden haavoittuvuudet voivat aiheuttaa.

Kun kaikki on kytkeytynyttä, olemme entistä riippuvaisempia verkoston toiminnasta: esineiden internetistä kehittyy yhä enemmän kriittistä infrastruktuuria, jonka ylläpitäminen on yhteiskunnan näkökulmasta elintärkeää. Esimerkiksi sisäministeri Maria Ohisalo puhui kriittisestä infrastruktuurissa Euroopan parlamentissa Brysselissä syyskuun alussa (vastaus noin kohdassa 10:15:45). Ennen tietoturva oli käyttäjän henkilökohtainen asia ja ongelma, mutta kun kaikki verotiedoista rahaliikenteeseen on bitteinä, modernin valtion on pitänyt ryhtyä datan turvaajaksi, jotta se kykenee toimimaan.

Kun kaikki tieto on bitteinä, modernin valtion on pitänyt ryhtyä datan turvaajaksi, jotta se kykenee toimimaan.

Kyse on myös siitä, millainen mielikuva ihmisillä on verkon ja sen laitteiden turvallisuudesta. Uutisointi itseohjautuvien autojen virheistä viittaa siihen, että ihmiset eivät juuri hyväksy koneiden tekemiä virheitä. Jos esimerkiksi lennokki tai muu laite tippuisi taivaalta verkon toimimattomuuden takia, tapaturma voisi vaikuttaa ihmisten turvallisuuden tunteeseen ja lisätä pelkoa teknologiaa kohtaan. 

Data, yhteiskunta ja demokratia

Kun verkkoon kytketään entistä enemmän nykyisiä ja uusia laitteita, syntyy valtava määrä dataa. Verkkoon kytkettyjen kodinkoneiden, teollisuusrobottien ja terveyslaitteiden tuottamaa dataa käytetään tekoälyn, tarkemmin sanottuna koneoppimisen ohjaamisessa. Datan ja algoritmien avulla laitteiden valmistajat ja erityisesti globaalit alustayritykset rakentavat uusia ja entistä yksilöidympiä palveluita. Uudet palvelut lisäävät alustojen käyttäjiä, mikä lisää datan määrää, mikä synnyttää uusia ja yksilöllisempiä palveluja – ja niin piiri pieni pyörii.

Koska alustayrityksillä on dataa, niillä on valtaa. Googlen ja Facebookin kaltaiset alustayritykset eivät vielä ole hyväksyneet uutta tilannetta, jossa yhtiöiltä vaaditaan valtansa vastapainoksi vastuullisuutta. Demokratian toimivuuden kannalta verkkoalustoilla on kuitenkin keskeinen merkitys. Datan ja vallan kietoutuminen toisiinsa haastaa demokraattisia prosesseja ja kokonaisia yhteiskuntamalleja, eikä ole lainkaan selvää, miten ne selviävät murroksesta.

Demokratian toimivuuden kannalta verkkoalustoilla on kuitenkin keskeinen merkitys.

Teknologian kehittymisen ja demokratian jännitteet ymmärtää, vaikka ei ajattelisikaan kaikkein pahimpia valvontajärjestelmien uhkakuvia. Laitteet, sovellukset ja alustat saattavat helpottaa ihmisten elämää, mutta se voi tapahtua yhteiskuntien toimivuuden tai tasavertaisuuden kustannuksella. Kehitys herättää lisää kysymyksiä talousjärjestelmien rakenteista ja verkkoalustojen sääntelystä. Tärkeintä on muistaa, että teknologinen kehitys ei ole itsenäinen, kasvoton voima. Alustoilla on valtaa, mutta niin on meilläkin.

Hae
Generic filters
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in excerpt

Jaa