Jaa

Lukuaika: 6 minuuttia

Kysyimme teiltä talvella, keitä te olette ja mitä te haluatte. Tässä tulokset.

Tätä kysyimme teiltä lukijakyselyssämme vuoden alussa. Nyt kerromme kyselyn tuloksista!

The Ulkopolitist on vuonna 2011 perustettu ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut verkkolehti. Verkkolehti syntyi anonyymien kirjoittajien ylläpitämänä blogina ja on kahdeksan vuoden aikana kehittynyt yhdeksi Suomen merkittävimmistä kansainvälisen politiikan julkaisuista. Kourallinen tekijöitä on kasvanut 90 vapaaehtoisen kollektiiviksi ja vuosittaisten julkaisujen määrä noin 130 tekstiin ja lähes 20 podcastiin. Tätä kaikkea ovat siivittäneet lähes päivittäin ylläpidetyt sosiaalisen median kanavat, tapahtumat sekä sisäiset koulutukset, kokoukset ja projektit.

Päämäärätietoinen tekeminen on tuottanut tulosta: vuonna 2018 verkkolehden kävijämäärä nousi lähes 200 000 kävijään,  ja kasvukäyrät ovat positiiviset. Verkkomedia on eittämättä vakiinnuttanut paikkansa Suomen mediakentässä.

Jatkuvasta kasvusta ja kehityksestä huolimatta meillä on ollut tähän saakka vain vähän tietoa siitä, kuka meitä lukee ja miksi. Täyttääksemme tämän tietoaukon toteutimme lukijakyselyn, jonka tavoitteena oli selvittää lukijoiden demografinen profiili sekä kerätä palautetta ja eväitä verkkolehden kehitykseen. Tahdoimme siis selvittää, keitä te olette.

Kysely toteutettiin verkkokyselynä, johon saimme 93 vastausta. Vastauksista ilmeniseuraavaa:

Tyypillinen The Ulkopolitistin lukija on mies (63 % vastaajista), jolla on yliopistotutkinto (73 % vastaajista) ja joka on iältään 20–40-vuotias. Lukijoiden ikähajonta oli 19–70 vuotta, mikä oli erityisen ilahduttavaa!

Suurin osa kyselyyn vastanneista työskentelee yhteiskuntatieteellisillä aloilla (31 %). Seuraavaksi eniten vastanneita oli kulttuuri- ja viestintäalalla (16 %) ja teknologiateollisuudessa (13 %). Vain 5 % kyselyyn vastanneista kertoi työskentelevänsä politiikassa.

Kansainvälinen politiikka kiinnostaa

Kysyimme, mitkä aiheet kiinnostavat lukijoita eniten. Kysymykseen sai valita useamman eri  vastausvaihtoehdon. Eniten vastanneita kiinnosti kansainvälinen politiikka (95 %), konfliktit ja turvallisuus (85 %) ja Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (80 %).

Avovastauksien mukaan kyselyyn vastanneita kiinnostivat myös muun muassa ilmastonmuutos, kehityspolitiikka, kansainvälinen oikeus, ihmisoikeudet, kansainvälisen politiikan teoria, historiakatsaukset sekä sisäinen turvallisuus.

Maantieteellisistä aiheista mainintoja saivat Turkki, Latinalainen Amerikka, Afrikka, arktinen alue, Kiina, EU ja Brexit.

The Ulkopolitistia luetaan ennen kaikkea sen mielenkiintoisen sisällön vuoksi. Monelle lukijalle The Ulkopolitist on kanava hankkia uutta tietoa ja pysyä ajan tasalla kiinnostavista aiheista.

Lukijat arvostavat myös The Ulkopolitistin asiantuntevuutta, laatua sekä puolueettomuutta.

Mikä on parasta The Ulkopolitistissa? [The Ulkopolitist] pystyy tuottamaan tietoa omista lähtökohdistaan käsin eikä ole sortunut (ainakaan liikaa) halpaan klikkiotsikointiin.”

Kiitosta sai lisäksi aiheiden laaja-alaisuus ja se, että The Ulkopolitist käsittelee aiheita, jotka eivät juuri saa huomiota muualla eivätkäuseinkaan ylitä valtamedian uutiskynnystä. Hyvänä te kyselyyn vastanneet lukijat, piditte myös sitä, että The Ulkopolitist tarjoaa lyhyiden uutisten sijaan syvempiä, taustoittavia analyysejä, unohtamatta kuitenkaan helppolukuisuutta ja huumoria. Useammalle vastaajalle oli myös tärkeää, että The Ulkopolitist tarjoaa sisältöä ulkopolitiikasta ja kansainvälisistä suhteista suomen kielellä.

Hyvä balanssi rentoutta ja asiantuntevuutta.

Mistä lukijat haluavat meidän kirjoittavan?

Vastausten laaja kirjo kertoo, että The Ulkopolitistilta toivotaan ennen kaikkea monipuolisuutta. Lisää juttuja toivottiin erityisesti Lähi-idästä ja sen konflikteista, uskonnon ja politiikan suhteesta ja ääriliikkeistä, maailmantaloudesta ja kauppapolitiikasta, Kiinasta ja sen suhteesta muuhun maailmaan ja Euroopasta, mukaan lukien Brexitistä, oikeusvaltiotilanteesta, Pohjoismaista ja Balkanista. Myös Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, ilmastonmuutos, Venäjä ja Afrikka kiinnostavat lukijoita.

Yksittäisinä aihetoiveina esiin nousivat myös muun muassa Venezuelan tilanne, populismi, naisten rooli rauhanprosesseissa, historian vaikutus nykypolitiikkaan, arktinen alue sekä globaali energiapolitiikka.

Varsinaisten teemojen lisäksi vastauksissa peräänkuulutettiin ajankohtaisuutta, näkökulman tärkeyttä ja tietyn teeman ympärille pureutuvia juttusarjoja sekä esimerkiksi ajankohtaisia aiheita selventäviä Q&A-tyyppisiä juttuja. Lisäksi toivottiin kirjoitettavan ulko-, turvallisuus- ja kansainväliseen politiikkaan liittyvistä työpaikoista, henkilökohtaisista kokemuksista ja muusta mediasta. Tähän toiveeseen tartuimmekin diplomaatin urapolkua tarkastelevalla podcastilla.

Missä meillä on parannettavaa?

Tyytymättömyyttä The Ulkopolitistin lukijoissa herättää sekä artikkelien että podcastien julkaisutahti. Erityisesti podcasteja koettiin julkaistavan liian vähän. Toisaalta podcastien äänenlaatua pidettiin kehnona ja sisällön tasoa vaihtelevana. Toisaalta vastaajat painottivat, että podcasteissa tulisi panostaa mieluummin laatuun kuin määrään.

Myös artikkelien julkaisutahti koetaan hitaaksi. Toisaalta useampi koki, ettei aika riitä jo julkaistujenkaan juttujen lukemiseen.

Pyyhkeitä tuli myös juttujen tason ja kiinnostavuuden vaihtelusta. Monipuolisuuden kääntöpuolena on se, ettei kaikkia aiheita koeta mielenkiintoisiksi. Tekstejä pidettiin toisinaan liian pitkiä, vaikealukuisia, virkamiesmäisiä ja akateemisia tai vain tylsiä ja geneerisiä. Ongelmaksi koettiin myös, että osa teksteistä on lukijalle liian vaikeita ilman kattavia pohjatietoja aiheesta. Myös ideologinen asenteellisuus ja liian kärkkäät kannanotot ärsyttävät muutamaa The Ulkopolitistin lukijaa.

Mikä on huonointa The Ulkopolitistissa? Tason vaihtelu. Joskus on liian virkamiesmäistä tekstiä. Vähän saisi flirtata lukijan kanssa enemmän, vaikka sisältö olisikin monimutkaista.

Miten tästä eteenpäin?

Ensiksi kerromme teille huippu-uutisen: olemme sijoittaneet uuteen podcast-kalustoon, joten äänenlaadun pitäisi olla nyt merkittävästi parempi! Valitettavasti podcastien julkaisutahti sen sijaan ei ainakaan toistaiseksi  lisäänny. Joudutte tyytymään joka toinen viikko julkaistaviin podcast-nautintoihin.

Kyselyn perusteella The Ulkopolitistin lukijakunta koostuu pääsääntöisesti korkeasti koulutetuista miehistä. Haluamme jatkossa panostaa entistä laajempaan lukija- ja kuuntelijakuntaan ja siihen, että myös naiset ja muunsukupuoliset ottaisivat julkaisumme omakseen aiempaa innokkaammin.

Olemme panostaneet myös juttujen helppolukuisuuteen, ja tämä työ jatkuu edelleen. Kaikki jutut käyvät läpi tiukan toimitusprosessin, ja kielenhuoltajan punakynä viuhuu. Tarjoamme jatkossakin kirjoittajillemme koulutusta ja neuvontaa tekstien helppolukuisuuden ja napakoittamisen lisäämiseksi.

Mikä juttu on jäänyt mieleen? Space Force all the Way eli avaruuspuolustusjoukot, jossa oli kivasti myös tiedonmurusia ko. tekniikasta itse turpo-aiheiden ohessa. Kiva koukuttava lukukokemus, jonka myötä päädyin lukemaan Wikipediasta vaikka mitä!

Olemme iloisia, että laaja aihekirjomme kiinnostaa lukijoita. Aihevalinnoissa pyrimme edelleen nostamaan esille juuri niitä aiheita ja teemoja, joista ‘valtamedia hiljenee’. Tämän lisäksi lupaamme edelleen pitää tason korkealla. The Ulkopolitistin syntyajatuksena oli tuoda uusia tuulia Suomen ummehtuneeseen keskusteluilmapiiriin ajatuksella ‘ei se kuka sanoo, vaan mitä sanotaan’. Vaikka nykyään kirjoitamme omilla nimillämme ja kasvoillamme, olemme edelleen vahvasti sitä mieltä, että hyvin perustelluille mielipiteille ja asiantuntemukselle on tilaa Suomen mediakentässä.

Hae
Generic filters
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in excerpt

Jaa