Jaa

Lukuaika: 7 minuuttia
Pääministeri Antti Rinne

Suomen uusi pääministeri Antti Rinne (SDP). Kuva julkaistu Flickr-kuvapalvelussa CC-BY 2.0 -lisenssillä.

Antti Rinteen (SDP) johtama hallitus jatkaa Suomen EU-politiikan perinteisellä linjalla. Edeltäjästään uusi hallitus kuitenkin poikkeaa avoimemmalla suhtautumisellaan EU:n yhteistyön syventämiseen useilla politiikan osa-alueilla.

Uuden hallituksen vasemmistoliberaali kokoonpano näkyy erityisesti siinä, että hallitusohjelmassa korostuvat ilmastopolitiikka, ihmisoikeudet ja tasa-arvo. Toisaalta talous- ja rahaliitto EMUn kehittämisessä ja EU:n sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamisessa euroalueen rakenteet ja säännöt sekä jäsenmaiden keskinäiset erot rajoittavat hallituksen toimintamahdollisuuksia.

Tulevan hallituksen EU-linjaus korostaa Suomen omaa aktiivisuutta ja myönteistä suhtautumista Euroopan integraatioon, vaikka EU on tällä hetkellä sisäisesti varsin hajanainen. Jos unionissa kuitenkin nousee esiin aloitteita hallituksen EU-politiikan painopistealueilla, on mahdollista, että uusi hallitus on valmis ottamaan askelia integraation syventämiseksi.

Käytännössä hallituksen EU-politiikan painotukset muokkautuvat sen mukaan, millaiseksi uuden EU-komission ohjelma muodostuu ja millaisia haasteita EU kohtaa hallituskauden 2019–2023 aikana. Lisäksi EU-politiikan painoarvoon vaikuttaa se, paljonko hallituksen ministerit, erityisesti EU-politiikkaa johtava pääministeri, haluavat panostaa EU-kysymyksiin. Ensimmäinen näyttö hallituksen EU-politiikan hoidosta saadaan heinäkuussa alkavalla Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella.

EU:n toimintakyky ja arvot korostuvat

Hallituksen EU-politiikan kirjaukset ovat varovaisia, mutta niiden perusvireenä on syvemmän integraation mahdollistaminen. Hallitusohjelmassa korostetaan yhteisömenetelmän merkitystä EU:n päätöksenteossa. Samalla linjataan, että ”Suomen edun edistämiseksi Suomen on oltava EU:n eturivissä, vaikutettava aktiivisesti EU:n tulevaisuuteen ja rakennettava entistä vahvempaa Eurooppaa”. Lisäksi hallitusohjelmassa todetaan, että ”Suomi on valmis tapauskohtaisesti tarkastelemaan määräenemmistöpäätösten lisäämistä neuvostossa”.

EU:n budjetin osalta todetaan, että sen tulee olla tarkoituksenmukainen ja tuoda sekä suomalaista että eurooppalaista lisäarvoa. Kirjaus Suomen maksuosuuden säilyttämisestä “kohtuullisena” mahdollistaa käytännössä maksuosuuden kasvattamisenkin. Myös maininta valmiudesta tarkastella unionin omien varojen käytön kehittämistä viittaa mahdollisuuteen tiivistää integraatiota tältä osin.

Hallitusohjelman mukaan uusi hallitus on valmis ottamaan askelia EU:n integraation syventämiseksi.

EU:n yhteiset arvot näkyvät hallitusohjelmassa edeltävän hallituksen kirjauksia vahvemmin. Sipilän hallitusohjelman EU-osuudessa mainittiin oikeusvaltion merkitys yleisellä tasolla, mutta vain vähän konkreettisia keinoja oikeusvaltiokehityksen tukemiseen. Rinteen hallitusohjelmassa oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien merkitys korostuu. Lisäksi ohjelmassa viitataan esimerkiksi EU-rahoituksen rajoittamiseen keinona vaikuttaa oikeusvaltiokehitykseen EU:n jäsenmaissa.

Hallitusohjelmassa korostetaan EU:n globaalia toimintakykyä ja myös tältä osin esitetään mahdollisuutta määräenemmistöpäätösten lisäämiseen EU:n ulkosuhteissa. Lisäksi ohjelmassa on viittaus vähäiselle huomiolle jääneeseen EU:n globaalistrategiaan osana EU:n globaalin johtajuuden kehittämistä. Molemmat kirjaukset viittaavat yhtenäisemmän EU:n ulkopolitiikan kehittämiseen.

Eräs näkyvimmistä eroista edelliseen hallitusohjelmaan koskee unionin yhteistä turvapaikkapolitiikkaa. Sipilän hallituksen ohjelmassa korostettiin tarvetta toimia ”Välimeren alueen laittomien muuttovirtojen hallitsemiseksi”. Rinteen hallitusohjelmassa linjataan, että ”ihmisoikeusperustainen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka pohjautuu kansainvälisiin sopimuksiin, viranomaisyhteistyöhön, tehokkaaseen ulkorajavalvontaan ja asianmukaisiin, nopeisiin ja oikeusturvan kannalta laadukkaisiin turvapaikkaprosesseihin”.

Sipilän hallituksen ohjelman merkittävimpiä kirjauksia oli linjaus turvapaikanhakijoiden sisäisten siirtojen vapaaehtoisuudesta. Rinteen hallituksen ohjelman mukaan turvapaikkapolitiikan tulee perustua EU-tason yhteisiin sääntöihin, yhteisesti sovittuun vastuunjakoon ja toimintaperiaatteisiin. Myös tällä politiikan saralla linjaus korostaa yhteisiä EU-tason ratkaisuja.

EU:n yhteinen ilmastopolitiikka tärkeässä roolissa

Rinteen hallitus asettaa varsin kunnianhimoisia tavoitteita EU:n yhteisen ilmastopolitiikan kehittämiseksi. Hallitus esittää, että EU:n tulisi olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä ja että vuoteen 2030 mennessä päästöjä vähennettäisiin 55 prosenttia. Lisäksi ohjelmassa korostuu EU:n päästökaupan kehittäminen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen.

Hallitus esittää, että EU:n tulisi olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.

Ero edeltävän hallituksen ohjelmaan on selvä. Sipilän hallitus painotti EU-politiikassaan mahdollisuutta kehittää biotaloutta ja edullisen energian saantia teollisuuden käyttöön. Ilmastopolitiikan lähtökohdiksi esitettiin teollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä ja hiilivuodon torjuntaa. Rinteen hallituksen linjaus nostaa EU:n yhteisen ilmastopolitiikan yhdeksi Suomen EU-politiikan prioriteeteista.

Tasa-arvon merkitys korostuu, sosiaalisen ulottuvuuden rooli jää ohueksi

Rinteen hallituksen linjaus EU:n sosiaalisen ulottuvuuden ja tasa-arvon edistämisestä painottaa naisten oikeuksia sekä syrjintään puuttumista. EU:n sosiaalisen ulottuvuuden osalta uuden hallituksen kirjaus on melko ohut. Työmarkkinoiden vähimmäissääntely tuodaan esiin, mutta samalla korostetaan jäsenmaiden omien työmarkkinaratkaisujen kunnioittamista.

Erityisesti jäsenmaiden omaan toimivaltaan kuuluvan sosiaalipolitiikan osalta EU:n jäsenmaat poikkeavat toisistaan merkittävästi. Tämän vuoksi EU:n sosiaaliselle ulottuvuudelle on vaikeaa antaa sisältöä, joka sopisi kaikille jäsenmaille.

Sen sijaan tasa-arvon edistämistä ja syrjinnän vastustamista korostetaan hallitusohjelmassa. Ohjelmassa kannatetaan muun muassa EU:n tasa-arvostrategian laatimista. Edellinen EU:n tasa-arvostrategia ajoittui vuosille 2016–2019. Nämä kirjaukset näyttäytyvät selkeänä erona edeltävän hallituksen ohjelmaan, jossa ihmisoikeuksien edistäminen mainitaan osana EU-politiikkaa vain lyhyesti.

EMU-linjauksessa ja kauppapolitiikassa perinteinen EU-politiikka jatkuu

Rinteen hallituksen euroalueen kehittämistä koskevat periaatteet noudattelevat Suomen hallitusten perinteistä linjaa. Euroalueen vakaus- ja kasvusopimuksen merkitys nostetaan esiin ja jäsenmaiden vastuuta omasta taloudestaan painotetaan. Rinteen hallituksen vasemmistolaisuus ei näy suhtautumisessa näihin lähtökohtiin.

Toisaalta hallitusohjelmaan on kirjattu myös budjettikuria lieventäviä kohtia. Euroalueen talouspolitiikkojen koordinoinnissa käytettävän eurooppalaisen ohjausjakson osalta mainitaan taloudellisen tasapainon ohella työllisyyttä ja sosiaalista koheesiota koskevia tavoitteita. Lisäksi hallitusohjelmassa on kirjaus tarpeesta voida harjoittaa ”järkevää suhdannepolitiikkaa”. Näillä kirjauksilla pyritään rakentamaan pelivaraa euroalueen taloussääntöjen tulkintaan. Mitään merkittäviä poikkeamia aikaisempien hallitusten EMU-linjaan ei Rinteen hallituksen ohjelmassa kuitenkaan ole havaittavissa.

EU:n kauppapolitiikkaa koskevissa linjauksissa on nähtävissä EU:n vapaakauppaneuvotteluihin ja erityisesti investointisuojajärjestelmiin suunnattu kritiikki. Samalla kun hallitusohjelma painottaa avoimen ja säännellyn kaupan merkitystä, se korostaa tarvetta turvata kauppasopimusten yhteydessä demokraattinen päätöksenteko sekä ympäristö- ja ihmisoikeusstandardeja. Nämä kirjaukset löytyvät myös edeltävän hallituksen ohjelmasta, mutta vähemmän yksityiskohtaisella tasolla.

Uudessa hallitusohjelmassa kannatetaan muun muassa EU:n tasa-arvostrategian laatimista.
EU:n puolustuksen kehittämistä jatketaan

EU:n puolustuspolitiikan kehittämiseen Rinteen hallitus suhtautuu myönteisesti. Pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) merkitys puolustuspolitiikan kehittämisessä tuodaan esiin. Tämä kuvastaa hyvin sitä, miten kaikki hallituspuolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta ovat kannattaneet EU:n yhteisen puolustuksen kehittämistä.

Tosin hallitusohjelmassa korostetaan osallistumista PRY:n hankkeisiin tapauskohtaisesti ja painotetaan yhteistyön kansalliselle puolustukselle tuottamaa lisäarvoa. Tämä voidaan tulkita tasapainoiluksi erilaisten EU:n puolustuspolitiikkaa koskevien näkemysten välillä.

Vasemmistoliberaalin hallituksen EU-myönteinen politiikka joutuu kovaan testiin

Antti Rinteen johtaman vasemmistoliberaalin hallituksen ideologinen pohja on EU-myönteisempi kuin edeltävällä hallituksella. Juha Sipilän hallituksen EU-politiikka oli pääosin melko varovaista ja reaktiivista. Tämä oli seurausta hallituksen kokoonpanosta, jossa yhdistyivät EU-kannoissaan varovainen ja pragmaattinen keskusta, avoimesti euroskeptinen perussuomalainen puolue ja avoimen EU-myönteinen kokoomus.

Tulevan hallituksen kaikkia puolueita voi luonnehtia pääosin EU-myönteisiksi ja arvoliberaaleiksi. Tosin keskusta on perinteisesti suhtautunut varovaisesti unionin integraation syventämiseen ja vasemmistoliitto puolestaan asennoituu kriittisesti euroalueen talouspolitiikkaan ja EU:n puolustuspolitiikan kehittämiseen. Tästä huolimatta Rinteen hallituksen ideologinen pohja tarjoaa edellistä hallitusta vahvemman perustan Suomen aktiiviselle EU-politiikalle.

Antti Rinteen hallituksen ideologinen pohja on EU-myönteisempi kuin edeltävällä hallituksella.

Euroopan unioni kohtaa lukuisia haasteita tulevan hallituskauden aikana. Näitä ovat Britannian EU-ero, Italian oikeistopopulistisen hallituksen euroalueelle tuomat haasteet, kauppasuhteista käytävät kiistat, muuttuva ja riitaisa suurvaltapolitiikka sekä koko ihmiskuntaa koetteleva ilmastokriisi. Euroopan unionin hakiessa vastauksia näihin kysymyksiin saa Rinteen hallitus tilaisuuden näyttää, mitä se merkitsee, että Suomi on ”EU:n eturivissä”.

Hae
Generic filters
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in excerpt

Jaa