Jaa

Lukuaika: 4 minuuttia

Donald Tusk, Shinzo Abe ja Jean-Claude Juncker EPA-sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa heinäkuussa 2018 (Wikimedia Commons)

Japanin ja EU:n välinen talouskumppanuussopimus EPA (Economic Partnership Agreement) astui virallisesti voimaan helmikuun alussa. Kyseessä on merkittävä sopimus: Japani ja EU käsittävät yhteensä liki kolmasosan maailmantaloudesta, ja Japani on EU:n toiseksi suurin kauppakumppani Aasiassa.

EPA ei ole kuitenkaan pelkkä kauppasopimus, sillä se ja sen ohella neuvoteltu SPA-sopimus (Strategic Partnership Agreement) ovat osoitus Japanin ja EU:n pyrkimyksistä syventää keskinäistä strategista yhteistyösuhdettaan. Niiden voidaan tulkita olevan myös voimakas kannanotto vapaan kansainvälisen kaupankäynnin ja liberaalin maailmanjärjestyksen puolesta.

Mistä EPA:ssa konkreettisesti sovittiin? Sopimuksessa EU ja Japani poistavat lähes kaikki jäljellä olevat keskinäiset, noin 1 miljardin euron arvoiset tullinsa, yhdenmukaistavat tuotevaatimuksia ja esimerkiksi digitaaliseen kaupankäyntiin liittyviä sääntöjä sekä purkavat tullien ulkopuolisia kaupan esteitä, jotka saattavat usein olla tulleja merkittävimpiä tuontia rajoittavia tekijöitä. Eurooppalaiset yritykset voivat nyt myös osallistua tarjouskilpailuihin 48:ssa Japanin kaupungissa, jotka maan hallitus on luokitellut keskeisiksi kaupungeiksi (core cities). Valtaosa huomiosta keskittyy kuitenkin juuri tullien poistamiseen, jonka suhteen sopimuksessa tehtiin vaihtokaupat. EU poistaa autojen ja auton osien tuontitullit, kun Japani puolestaan poistaa ruokaan ja maataloustuotteisiin liittyviä tuontitulleja. Japani, joka suojelee tiukasti kotimaista maatalouttaan, taipui EU:n tahtoon poistaa esimerkiksi juustoihin kohdistuvia tulleja, joskin tietyt rajoitukset jäävät vielä toistaiseksi voimaan pehmeiden juustojen kohdalla.

Aiheen vaikeudesta kielii se, että japanilaisen sanomalehti Mainichi Shimbunin mukaan Japanin maa-, metsä- ja kalatalousministeri Yuji Yamamoto ilmeisesti marssi ulos neuvotteluhuoneesta turhauduttuaan EU:n ehdottomuuteen juuri juustojen kohdalla. Kompromissi kuitenkin löytyi, sillä Japani ei ollut valmis romuttamaan neuvotteluja suojellakseen kohtalaisen pientä, pohjoissaari Hokkaidolle keskittynyttä meijeriteollisuuttaan.

Japanin maa-, metsä- ja kalatalousministeri Yamamoto marssi ulos neuvotteluista turhauduttuaan EU:n ehdottomuuteen juustojen kohdalla.

Japanin hallituksen arvioiden mukaan EPA-sopimus kasvattaa maan taloutta noin 40 miljardilla eurolla, ja se voisi luoda kaikkiaan 290 000 uutta työpaikkaa. Japani on ollut historiallisesti verrattain passiivinen kauppasopimusten solmimisessa, mikä johtuu osittain siitä, että sen poliittisesti vaikutusvaltaiset maanviljelijät ovat vastustaneet hanakasti tullien ja muiden esteiden poistamista.  Japanin liberaalidemokraattisen puolueen LDP:n valta-asema on perinteisesti perustunut juuri sen maaseudulta keräämiin ääniin, minkä vuoksi puolue ei ole halunnut suututtaa sen vankimpia kannattajia. Juustontuottajat eivät kuitenkaan ole kooltaan läheskään yhtä merkittävä kannattajaryhmä kuin esimerkiksi riisinviljelijät, joiden asema on edelleen varsin tiukasti suojeltu. Eikä juustontuottajiakaan aiota jättää yksin kilpailemaan ranskalaisten meijereiden kanssa, sillä heille on luvassa hallituksen tarjoamaa sopeutumistukea.

Sopimus on samalla olennainen osa Shinzo Aben ulkopoliittista strategiaa, jonka keskeinen osa on suhteiden vahvistaminen samanmielisten maiden ja tahojen kanssa. Sääntöpohjaisen vapaakaupan edistäminen EPA:n ja CPTPP:n (Comprehensive Progressive Agreement for Trans-Pacific Partnership) kaltaisten sopimusten avulla onkin osa vuonna 2013 laadittua kansallista turvallisuusstrategiaa, jossa se nähdään myös yhtenä tekijänä Aasian turvallisuuden edistämisessä. Sopimusten myötä luodut taloudelliset yhteenliittymät auttavat lisäksi Japania tasapainottamaan Kiinan kasvavaa taloudellista ja poliittista valta-asemaa.

Talouskasvun jouduttaminen on myös itsessään Japanin ulkopoliittisen strategian kannalta tärkeä tavoite, sillä kauppasopimukset linkittyvät läheisesti Aben hallituksen Abenomics-nimellä kulkevaan talouden elvytysohjelmaan. Kolmesta osasta – tai ”nuolesta” – koostuvan ohjelman kaksi ensimmäistä ovat finanssipoliittiset elvytystoimet ja rahapolitiikan keventäminen, ja ne ovat sojottaneet maalitaulussa jo jonkin aikaa. Sen sijaan kolmas nuoli,  talouden rakenteellinen uudistus, ei vielä ole ehtinyt maaliin asti. Kauppasopimukset nähdäänkin osana Abenomicsin kolmatta osaa, sillä niiden nähdään kasvattavan maan taloudellista kilpailukykyä.

#Abenomics-ohjelman 2 ensimmäistä nuolta sojottavat maalitaulussa. Viimeinen, talouden uudistus, ei ole ehtinyt vielä maaliin asti.

Sopimus saattaa tuoda myös vipuvoimaa kauppaneuvotteluihin, joita Japani käy Yhdysvaltojen kanssa. Niin EPA:ssa kuin TPP:ssäkin Japani on onnistunut asettamaan maatalous- ja elintarviketuonnille tietyntasoiset tullit. Japani voi nyt vastata Yhdysvalloille, joka perinteisesti vaatii maataloustullien poistamista kokonaan, ettei se CPTPP:n ja EPA:n myötä kykene enää joustamaan asetetusta tasosta. Tokiossa toivotaankin, että EPA- ja TPP-sopimukset antavat Japanille etulyöntiaseman sen ja Yhdysvaltojen välisissä tulevissa, epäilemättä haastavissa neuvotteluissa. Tuleviin keskusteluihin verrattuna EU:n kanssa käydyt taistelut juustoista voivat näyttää pieniltä.

Hae
Generic filters
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in excerpt

Jaa