Jaa

Lukuaika: 7 minuuttia

Boko Haramin kahdet kasvot: Iswapin radikalisoituminen ja Nigerian tulevat vaalit saattavat lähentää kahtia jakautunutta jihadistijärjestöä. Kuva: Malin Ribäck

Hiljaiselosta herännyt Boko Haram on viime kuukausina hyökännyt näyttävästi sotilaallisiin kohteisiin ja teloittanut sekä kidnapattuja avustustyöntekijöitä että omia korkea-arvoisia päälliköitään. Sisäisistä valtataisteluista huolimatta järjestö on saanut horjutettua turvallisuustilannetta ja uskoa siihen, että taistelu terroristeja vastaan olisi voitettu.  

Vielä vuosi sitten joku olisi voinut ottaa tosissaan Nigerian presidentti Muhammadu Buharin toistuvat puheet siitä, miten jihadistijärjestö Boko Haram on voitettu. Suvantovaihetta elänyt ääri-islamistinen kapinallisliike on kuitenkin viime kuukausina huomattavasti voimistunut, mikä horjuttaa nyt vaaleihin valmistautuvan Nigerian turvallisuustilannetta.

Marraskuusta lähtien Boko Haram on hyökännyt onnistuneesti ja toistuvasti sotilaallisiin kohteisiin, näyttävimmin Metelessä, Gudumbalissa ja Bagassa Koillis-Nigeriassa. Taistelijat ovat onnistuneet ajamaan välillä jopa 700 sotilaan joukkoja tukikohdistaan ja ottamaan väitetysti haltuunsa kokonaisia kyliä ja kaupunkeja. Tästä väkivaltaisesta käänteestä on vastuussa eritoten Islamilaiseen valtioon liittoutunut Boko Haramin ryhmittymä, niin kutsuttu Islamilaisen valtion Länsi-Afrikan provinssi (Islamic State in West Africa Province eli Iswap). Ennen verrattain maltillisena tunnettu siipi on siirtynyt yhä radikaalimpaan suuntaan, mistä kertovat lisääntyneiden hyökkäysten ohella avustustyöntekijöiden teloitukset ja Iswapin sisällä tapahtunut maltillisempien johtajien väkivaltainen puhdistus.

Iswapin radikalisoituminen saattaa lähentää parin viime vuoden aikana eri ryhmittymiin pirstaloitunutta Boko Haramia. Toinen ääriliikkeen rivejä mahdollisesti yhdistävä tekijä saattaa olla jihadistien yhteinen pyrkimys levittää kaaosta ja pelkoa ennen helmikuisia presidentinvaaleja.

Boko Haramin kahdet kasvot

Boko Haramina yleisesti tunnettu ryhmä ei lempinimestään huolimatta ole yhtenäinen liike, vaan syvälle juurtuneet näkemyserot, valtataistelut ja Islamilaisen valtion vaikutus repivät järjestön kahteen eri ryhmittymään jo vuosia sitten.

Boko Haramina yleisesti tunnettu ryhmä ei lempinimestään huolimatta ole yhtenäinen liike

Maaliskuussa 2015 Boko Haramin silloinen johtaja Abubakar Shekau julisti uskollisuuttaan Isiksen johtajalle Abu Bakr al-Baghdadille, ja Islamilainen valtio laajentui Länsi-Afrikkaan. Liitto ei kauaa kestänyt, sillä jo muutaman kuukauden kuluttua Isis yritti syrjäyttää Shekaun. Itsepäisenä ja suuruudenhullunakin tunnettu Shekau kieltäytyi antamasta paikkaansa Isiksen nimittämälle seuraajalle ja sanoi itsensä irti Islamilaisen valtion vaikutuspiiristä. Boko Haram jakautui kahtia Shekaun vanhan liiton, josta puhutaan joskus lyhenteellä JAS, (Jama’atu Ahlis Sunna Lidda’awati wal-Jihad) ja Isiksen kaartin Iswapin välillä.

Vaikka kumpaankin ryhmittymään viitataan Boko Haramina liikkeen yhteisen historian, joidenkin ideologisten yhtäläisyyksien ja lempinimen helppouden takia, ovat ne monin tavoin erilaisia. Siinä missä Iswapilla on arvioiden mukaan  noin 3500 taistelijaa soluttautuneina Tšadjärven lukuisille saarille ja rantatöyräille, komentaa Shekau  1500-päistä joukkoa enimmäkseen Nigerian ja Kamerunin rajamailla Mandara-vuorilla. Iswapilla on tapana iskeä sotilaallisiin kohteisiin, kun taas Shekau tunnetaan lähinnä summittaisista itsemurhaiskuista siviilejä kohtaan esimerkiksi toreilla tai bussiasemilla.

Ryhmittymien näkemyserot selittävät eroja niiden toiminnassa. Teiden erkanemisen jälkeen Iswapin johtoon nimitettiin Boko Haramin perustajan poika Abu Musab al-Barnawi, jonka oikeana kätenä toimi kansainvälisistä yhteyksistään al-Shabaabiin ja al-Qaedaan tunnettu saarnamies ja komentaja Mamman Nur. Nur oli pitkään Boko Haramin johtajista ideologisesti hillitympi, ja hänen verrattain maltillinen ajattelunsa näkyi Iswapin strategiassa.

Nur syytti Shekauta raakuudesta ja syyttömien sivullisten tappamisesta, sillä hänen mukaansa ainoastaan sotilaat, kristityt ja Boko Haramia aktiivisesti vastustavat muslimit ovat sallittuja kohteita. Iswapin viime vuonna julkaisema kirja jatkoi Nurin linjaa syyttämällä Shekauta ekstremismistä sekä mielivaltaisesta takfirin eli muslimien uskonnottomaksi julistamisen käytöstä. Vastineessaan Shekau toteaa ykskantaan oman ryhmänsä edustavan aitoa, oikeaa Islamilaista valtiota.

Iswapin uusi radikaalimpi suunta

Shekaun väitteestä huolimatta Iswap on ollut Boko Haramin ryhmittymistä määrätietoisempi pyrkimyksissään rakentaa Tšadjärvelle fundamentalistiseen uskonnontulkintaan perustuvaa islamilaista valtiota. Pitkäjänteisestä, strategisesta visiosta kertovat yritykset perustaa yksinkertaisia valtionhallintoa muistuttavia rakenteita ryhmän hallitsemilla alueilla. Järjestö on esimerkiksi harrastanut alkeellista verotusta keräämällä karjankasvattajilta ”verorahoja” suojelua vastaan. Tšadjärven Nigerian puoleisella alueella lehmien laiduntamisesta on saanut maksaa 2500 nairaa (6 euroa), vuohista ja muista pienemmistä eläimistä 1500 nairaa (3,6 euroa).

Sen lisäksi, että Iswap on pyrkinyt luomaan paikallishallinnon ja peruspalveluiden esiasteita alueille, joissa Nigerian hallinto on vuosikymmenten ajan loistanut poissaolollaan, on se yrittänyt voittaa paikallisväestön tuen puolelleen jättämällä siviilit suurimmaksi osaksi rauhaan ja kohdistamalla hyökkäykset Nigerian armeijaa ja monikansallista Multinational Joint Task Force -sotilasliittoutumaa kohtaan.

Vaikutusvallastaan huolimatta Mamman Nurin verrattain maltillisella otteella oli Iswapin riveissä vastustajia, ja syyskuussa julkisuuteen vuosi tieto ryhmittymän sisäisestä valtataistelusta. Ryhmä oli teloittanut kaksi johtajaa syytettynä petturuudesta ja mahdollisten rauhanneuvotteluiden tunnustelusta Nigerian hallituksen kanssa. Toinen surmatuista johtajista oli Nur. Radikaalimpien komentajien vallankaappauksen vaikutukset ovat näkyneet viipymättä Iswapin yhä raaistuneissa toimintatavoissa. Pian sisäisen puhdistuksensa jälkeen Iswap teloitti kaksi vankeina pitämäänsä Punaisen Ristin avustustyöntekijää ja ilmoitti, että Dapchista kidnapattua koulutyttöä Leah Sharibua pidettäisiin elinikäisessä orjuudessa.

Iswapin radikalisoituminen on tapahtunut samalla, kun ryhmittymä on lähentynyt Isikseen taktisesti. Marras-joulukuun kaltaiset isot hyökkäykset sotilaskohteisiin vaativat edistynyttä teknologiaa ja tietotaitoa. Nigerian ilmavoimat raportoivat vuoden vaihteessa, että Iswapin riveissä on viime aikoina havaittu muun muassa Syyriasta ja Sahelin alueelta tulleita Isiksen vierastaistelijoita, jotka ovat tuoneet taisteluun uusia taktiikoita ja teknologiaa.

Boko Haram on keskeinen kysymys vaaliuurnilla

Boko Haramin uudelleenvoimistuminen on toista kauttaan helmikuun vaaleissa hakevalle Nigerian presidentti Buharille epämieluisa totuus. Vaikka Boko Haram ei ole ainoa merkittävä uhka Nigerian sisäiselle turvallisuudelle, se on yksi keskeisimpiä kysymyksiä, joiden kautta äänestäjät Buharin ensimmäistä kautta punnitsevat. Boko Haramin nujertaminen oli yksi Buharin vaalilupauksista vuonna 2015, ja osittain sen perusteella entinen kenraali presidentin tehtävään valittiin.

Boko Haramin uudelleenvoimistuminen on toista kauttaan helmikuun vaaleissa hakevalle Nigerian presidentti Buharille epämieluisa totuus.

Viime viikolla Buhari myönsi harvinaisen itsekriittisessä ulostulossa Boko Haramin vastaisessa taistelussa tapahtuneet takaiskut ja puutteet armeijan valmiudessa kohdata voimistunut vastustaja. Pitkittyneeseen sotaan väsynyttä armeijaa vaivaa alhainen motivaatio ja huono varustelutaso. Koillisosan hätätila myös hyödyttää taloudellisesti ja poliittisesti monia johtavassa asemassa olevia syvälle juurtuneen korruption vuoksi, mikä osaltaan vähentää näiden tahojen kiinnostusta lyödä Boko Haram lopullisesti.

Buharin kilpailijan, PDP:n vaaliehdokas Atiku Abubakarin on sitä helpompi haastaa istuva presidentti, mitä huonommalta tilanne Koillis-Nigeriassa näyttää. Hän on korostanut kampanjassaan tiukkaa linjaa Boko Haramin vastaisessa taistelussa kritisoiden esimerkiksi hallituksen käytäntöä vapauttaa vangittuja Boko Haramin taistelijoita, jotka sanovat katuvansa tekojaan.

Boko Haramille tulevat vaalit ovat mahdollisuus jatkaa viime kuukausien voittoputkea ja tehdä isojakin hyökkäyksiä, sillä Nigerian hallituksen huomio on kääntynyt vaalien valmisteluun jo valmiiksi kireässä ilmapiirissä. Jihadistit saattavat yrittää myös aktiivisesti häiritä vaalien kulkua, sillä demokraattisten instituutioiden heikentäminen olisi paitsi ryhmän ideologian mukaista myös näyttävä tapa osoittaa, että Nigerian hallitus ei kykene hoitamaan tärkeimpiä tehtäviään. Yhteinen päämäärä luoda kaaosta vaalien yhteydessä saattaa lähentää uutta, radikaalimpaa Iswapia ja Shekaun ryhmittymää sekä paikata Boko Haramin sisäisiä jakolinjoja.

Vuoden 2015 vaaleja lykättiin kuudella viikolla Boko Haramin aiheuttaman huonon turvallisuustilanteen vuoksi, ja järjestö on eittämättä motivoitunut samanlaiseen häiriön aiheuttamiseen myös tällä kertaa. Isossa mittakaavassa viime vaaleista katsottuna Boko Haramin vastaisessa taistelussa on saavutettu suuria voittoja. Jihadistien aiemmin hallitsema alue on kutistunut, ja akuutein humanitaarisen kriisin huippu on ohitettu. Lisääntyneen väkivallan valossa presidentin toistuvat julistukset Boko Haramin kapinan lopusta särähtävät kuitenkin nyt korvaan, ja nigerialaisten arvio tämän näkemyksen totuudenmukaisuudesta vaikuttanee äänestyspäätökseen vaaliuurnilla.

Hae
Generic filters
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in excerpt

Jaa