Jaa

Lukuaika: 8 minuuttia

Kabilan luottomies Emmanuel Ramazani Shadary on todennäköisesti Kongon seuraava presidentti. Ihmisoikeusloukkauksista syytetty entinen sisäministeri ei ole maassa kovinkaan suosittu. Kuva: Wikimedia Commons.

Yli 40 miljoonaa kongolaista äänestää jouluaaton aattona Kongon demokraattisen tasavallan tulevaisuudesta, kun maa valitsee väistyvälle presidentille Joseph Kabilalle seuraajan. Kauan odotettu vaalipäivä koittaa ristiriitaisissa tunnelmissa. Väkivalta on lisääntynyt, maan historian vakavin ebola-epidemia valtaa alaa idässä ja demokratian yllä häilyy Kabilan varjo.

Joulukuun kuudentena päivänä Martin Fayulu nousi lavalle korviahuumaavien suosionosoitusten saattelemana. Tuhannet ihmiset pakkautuivat Kongon demokraattisen tasavallan koillisrajalla sijaitsevan Butembon kaupungin kaduille kuuntelemaan oppositiokoalitio Lamukan presidenttiehdokkaan puhetta.

”Olemme kestäneet 20 vuoden ajan [presidentti Joseph] Kabilan hallintoa – 20 kaaoksen, turvattomuuden, seksuaalisen väkivallan, verilöylyjen, nälänhädän ja kurjuuden vuotta. Jatketaanko samalla tiellä?” Fayulu kysyi.

”Ei!” kajahti väkijoukosta voimalla, josta huokui vuosikymmenien turhautuminen.

”Nämä ovat muutoksen vaalit”, Fayulu lupasi ja yleisö hurrasi.

Samaan aikaan satoja kilometrejä etelämpänä maan suurimman oppositiopuolueen johtajan Félix Tshisekedin ja hänen kanssaan liittoutuneen ehdokkaan Vital Kamerhen vaalikiertue saapui Bukavun kaupunkiin. Miehiä oli vastassa niin ikään monituhatpäinen yleisö, joka yltyi suosionosoituksiin, kun Tshisekedi, valtion ikonisimman oppositiojohtajan Étienne Tshisekedin poika, julisti päättävänsä vuosikausia jatkuneen väkivallan ja uudistavansa hallintoa. ”Muutos” oli Bukavussakin sana, joka sai yleisön innostumaan, sillä muutosta maassa kaivataan tällä hetkellä enemmän kuin mitään.

Keskenään kiistelevien oppositiopuolueiden mahdollisuudet pärjätä vaaleissa näyttivät aiemmin hetken ajan lupaavilta, kun marraskuussa seitsemän suurimman oppositiopuolueen johtajat hautasivat erimielisyytensä ja onnistuivat valitsemaan joukostaan opposition yhteisen presidenttiehdokkaan. Ennakkosuosikkien Félix Tshisekedin ja Vital Kamerhen sijaan valinta osuikin yllättäen pienen puolueen johtajaan, öljy-yhtiö Exxon Mobilin johtotehtävissä pitkän uran tehneeseen Martin Fayuluun. Oppositio juhli historiallista yhtenäisyyttään vuorokauden ajan. Seuraavana päivänä Tshisekedi vetäytyi sopimuksesta kannattajiensa vaatimuksesta, ja joitakin tunteja myöhemmin Kamerhe seurasi perässä. Marraskuun lopussa kaksikko kuitenkin sopi keskenään uuden liiton – ensin mainittu taistelisi presidentinvirasta, ja jos kampanja olisi menestyksekäs, jälkimmäisestä tulisi pääministeri.

Niin gallupkyselyjä johtavan Tshisekedin kuin viiden muun oppositiopuolueen tukeman Fayulun voitto näyttää kuitenkin epävarmalta. Avoimia, uskottavia ja aidosti demokraattisia vaaleja ei Kongossa todennäköisesti nähdä, sillä istuva presidentti Joseph Kabila haluaa seuraajakseen luottomiehensä Emmanuel Ramazani Shadaryn. Sen tietävät myös opposition ehdokkaat.

Avoimia, uskottavia ja aidosti demokraattisia vaaleja ei Kongossa todennäköisesti nähdä

Analyytikko ja tietokirjailija Kris Berwoutsin mukaan Kabila on valmistautunut vaaleihin jo pitkään. Hän on ujuttanut itselleen uskollisia henkilöitä keskeisiin virkoihin armeijaan ja oikeuslaitokseen. Jokin aika sitten Kabila sai läpi lain, joka takaa, ettei entisiä presidenttejä voi tuomita viran aikana tehdyistä rikoksista. Berwouts sanoo, että Kabila on viime vuosien aikana haalinut ympärilleen luottohenkilöitä ja yrittänyt luoda uusia johtajia, joilla ei ole omaa kannattajakuntaa, kansainvälisiä verkostoja eikä mainittavia taloudellisia varoja vaan jotka ovat pikemminkin velkaa Kabilalle. Emmanuel Shadary on yksi heistä. Berwouts epäilee, että Shadaryn on tarkoitus ainoastaan pitää valtaistuin lämpimänä seuraavien viiden vuoden ajan, kunnes Kabila saa taas ryhtyä ehdolle vuonna 2023.

Sunnuntain vaaleissa todellinen taistelu käydään toisesta sijasta. Vaalituloksen synnyttämiä levottomuuksia hillitäkseen hallituskoalitio joutunee nimittämään pääministeriksi opposition edustajan, ja luultavaa on, että viran saa hoitaakseen eniten ääniä saanut oppositiopolitiikko – joko Félix Tshisekedi tai Martin Fayulu.

Matka vaaleihin ollut täynnä esteitä

Joseph Kabila nousi presidentiksi vuonna 2001 keskellä sisällissotaa, kun hänen presidenttinä toiminut isänsä Laurent-Désiré Kabila murhattiin. Sodan päätyttyä Kabila voitti vaalit vuosina 2006 ja 2011. Jo vuosia sitten alkoi käydä selväksi, ettei Kabila noudattaisi perustuslakia ja luopuisi vallasta toisen viisivuotiskautensa päätteeksi vuonna 2016. Kongolaisten tyytymättömyys vaihtui vihaksi, mutta Kabila kiristi otettaan entisestään. YK:n mukaan vuonna 2016 ihmisoikeusrikkomukset lisääntyivät Kongossa kolmanneksella edellisvuoteen verrattuna. Yli 60 prosenttia väkivallasta oli valtiovallan organisaatioiden, kuten Kongon kansallisen poliisin, harjoittamaa.

Vajaa viikko ennen vuoden 2016 joulua Kinshasan kadut tyhjenivät ja useat kaupat sulkivat ovensa. Keskiyöllä presidentin kanslia ilmoitti virallisesti, ettei Kabila aikonut luopua vallasta eikä uusia vaaleja järjestettäisi. Ihmiset syöksyivät kaduille. Ilmoitusta seuranneissa mielenosoituksissa kuoli kymmeniä ja pääkaupungin ilma täyttyi kyynelkaasusta ja tuleen sytytettyjen autonrenkaiden kärystä. Tästä alkoi tulenarka aika, jota ovat leimanneet lukuisat protestit. Kuolleiden tarkkoja lukumääriä ei tiedä kukaan, sillä esimerkiksi armeijalla on tapana kätkeä ruumiit.

Hallituksen virallisen selityksen mukaan presidentinvaalien järjestäminen ajallaan oli mahdotonta yleisen levottomuuden sekä Kivun ja Kasaïn alueilla jatkuneiden konfliktien vuoksi. Oppositio puolestaan uskoi haluttomuuden vaaleja kohtaan johtuvan pelkästään siitä, että presidentti Kabila halusi jatkaa vallankahvassa. Ulkomaat alkoivat painostaa Kabilaa entistä tiukemmin, sillä naapurimaat pelkäsivät, että Kongon levottomuudet saattaisivat jälleen sytyttää maassa sodan.

Lopulta Kabila taipui. Vaalit yritettiin järjestää kahdesti, mutta kummallakin kerralla ne peruttiin pian. Viimein päivämääräksi valikoitui jouluaaton aatto 2018.

Äänestyslaitteet horjuttavat vaalien uskottavuutta

Elokuun alussa Kongon demokraattisessa tasavallassa pidätettiin jälleen henkeä. Ehdokkaaksi ilmoittautuminen tuleviin vaaleihin oli päättymässä, ja moni odotti presidentti Kabilan hakevan kolmannelle kaudelle. Viime hetkillä ennen ehdokasasettelun takarajan umpeutumista hallituskoalitio kuitenkin nimesi presidenttiehdokkaakseen Kabilan sijasta entisen sisäministerin Emmanuel Ramazani Shadaryn. Kabilalle lojaali Shadary on yksi EU:n pakotelistalle joutuneista viranomaisista, jotka ovat vastuussa opposition kannattajiin kohdistuneista vakavista ihmisoikeusrikkomuksista.

Shadaryn on tarkoitus ainoastaan pitää valtaistuin lämpimänä seuraavien viiden vuoden ajan, kunnes Kabila saa taas ryhtyä eh...

Ranskan presidentti Emmanuel Macron kiirehti kehumaan Kabilaa presidentinvaaleista vetäytymisestä ja Kongon yhtenäisyyden säilyttämisestä. Yhdysvallat, EU, YK ja Afrikan unioni olivat samoilla linjoilla. Ne uskoivat, että Kabilan päätös estäisi maata vajoamasta kaaokseen. Mediakin innostui: parhaimmassa tapauksessa joulukuun vaalit saattaisivat jäädä historiaan ensimmäisenä kertana, jolloin valta vaihtuisi Kongossa rauhanomaisesti ja demokraattisesti.

Kansalaisten keskuudessa virisi toivo. Presidenttiehdokkaiksi ilmoittautuivat myös suositut oppositiopoliitikot Jean-Pierre Bemba ja Moïse Katumbi, ja jommankumman voitto näytti hyvinkin mahdolliselta, ellei jopa todennäköiseltä, jos vaalit olisivat demokraattiset. Alustavien gallupien perusteella sekä Bemba että Katumbi olisivat jättäneet Shadaryn äänimäärissä kauas taakseen.

Vähitellen vaalien todellisuus alkoi paljastua. Katumbilta, Bembalta ja kolmannelta oppositiojohtajalta Adolphe Muzitolta vietiin mahdollisuus asettua ehdolle. Katumbi ja Bemba siirtyivät sittemmin tukemaan Fayulua. Seuraavaksi vaalien järjestämisestä vastaava riippumaton kansallinen vaalilautakunta CENI (Comission électorale nationale indépendante) ilmoitti, että äänestäminen tapahtuu paperisten äänestyslipukkeiden sijaan ensimmäistä kertaa sähköisillä äänestyslaitteilla. CENI perusteli laitteiden käyttöönottoa vaalien kustannusten pienenemisellä sekä ääntenlaskun helpottumisella ja nopeutumisella.

Etelä-Koreassa suunniteltuja äänestyslaitteita on kritisoitu siitä, että ne on helppo hakkeroida. Siksi esimerkiksi Argentiina perui aikeensa käyttää niitä viime vuonna. BBC:n mukaan juuri kyseisen valmistajan äänestyslaitteita ei ole koskaan aiemmin testattu vaaliolosuhteissa, vaikka samantapaisia laitteita onkin ollut käytössä muutamassa maassa. Afrikassa elektronisia äänestyslaitteita käytettiin ensimmäisen kerran Namibiassa vuonna 2014, mutta siellä rekisteröityjä äänestäjiä oli vain 1,2 miljoonaa. Kongossa laitteet kohtaavat aivan uudenlaisen haasteen, sillä isossa maassa on äänestäjiä 46 miljoonaa.

Oppositiopuolueet pitävät laitetta paitsi epäluotettavana myös sopimattomana, koska vain murto-osa Kongosta on sähköverkon piirissä. Osa oppositiopoliitikoista on ilmoittanut joko pitäytyvänsä paperilipukkeissa CENIn kehotuksista huolimatta tai mahdollisesti boikotoivansa vaaleja kokonaan, jos äänestys tapahtuu koneiden avulla. Kiistely laitteista on kiihtynyt vaalien lähestyessä. Viikko sitten 7000 äänestyslaitetta tuhoutui Kinshasassa tulipalossa, jonka sytyttäjästä ei ole tietoa. Hallitus syyttää teosta oppositiota, ja oppositio puolestaan epäilee, että tuhotyön takana on hallituksen pyrkimys viivyttää vaaleja.

Väkivalta kiihtyy vaalien lähestyessä

Tulevien vaalien demokraattisuus, avoimuus ja uskottavuus on kyseenalaistettu alusta alkaen. Epäluotettavuutta lisää se, että rekisteröityjen äänestäjien joukossa on arviolta 6–10 miljoonaa haamuäänestäjää, joiden sormenjälkiä ei ole järjestelmässä. Epäilykset heräsivät myös, kun CENI julisti, ettei EU:n tai ihmisoikeussäätiö Carter Centerin vaalitarkkailijoita päästetä valvomaan vaaleja. Afrikan unionin, Eteläisen Afrikan kehitysyhteisön (SADC) ja ranskankielisten maiden yhteistyöjärjestön OIF:n tarkkailijat ovat kuitenkin tervetulleita.

Tulevien vaalien demokraattisuus, avoimuus ja uskottavuus on kyseenalaistettu alusta alkaen.

Sunnuntaina koittavaa vaalipäivää odotetaan Kongossa ristiriitaisin tuntein. YK on ilmaissut huolensa paitsi aseellisten ryhmien mahdollisista pyrkimyksistä häiritä vaaleja myös Itä-Kongossa leviävästä ebola-epidemiasta. Hiljattain Maailman terveysjärjestö WHO totesi elokuussa alkaneen epidemian olevan maailman toiseksi vakavin vuonna 2014 Keski-Afrikassa riehuneen epidemian jälkeen. Kongossa epidemia on jo nyt maan historian laajin. Virusten pelätään leviävän entisestään, kun ihmiset lähtevät sunnuntaina äänestämään.

Suurin huoli liittyy kuitenkin opposition kohtaamaan järjestelmälliseen väkivaltaan. Kongossa on jo pitkään vangittu, kidutettu ja tapettu oppositiopuolueiden kannattajia, mutta historiallisten presidentinvaalien lähestyessä väkivalta on lisääntynyt entisestään. Moni pelkää, että pahimmillaan vaalipäivä voi johtaa verilöylyyn. Olipa tulos mikä tahansa, se huojuttaa maata vielä pitkään vaalien jälkeen.

Hae
Generic filters
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in excerpt

Jaa