Bolivian presidentti Evo Moralesin uhkarohkea manööveri kansainvälisen oikeuden ristiaallokossa epäonnistui surkeasti, kun Bolivia ei saanut haluamaansa ratkaisua Atacaman rajakiistaan Haagin kansainvälisessä tuomioistuimessa. Bolivian unelma merestä kariutui, ja oppositio on vetämässä Moralesia kölin alta. Puhaltavatko Chilen ja Bolivian suhteissa uudet tuulet ensi vuoden vaalien jälkeen?

Chilen ja Bolivian välisessä Atacaman rajakiistassa saatiin päätökseen jälleen yksi luku, kun Haagin kansainvälinen tuomioistuin antoi päätöksensä asiassa maanantaina 1. lokakuuta. Tulos oli odotettu: tuomioistuin päätti äänin 12–3, että Chilellä ei ole velvollisuutta neuvotella Bolivian kanssa jälkimmäisen suvereenista pääsystä Tyynellemerelle.

Bolivia perusteli vaatimuksensa maiden välisillä sopimuksilla ja keskusteluilla, joissa Chile olisi Bolivian mukaan myöntänyt laillisen velvollisuutensa neuvotella. Tuomioistuimen mukaan Bolivian argumentit eivät kuitenkaan osoittaneet, että Chile olisi myöntänyt sillä olevan tällainen velvoite, vaan ainoastaan, että se haluaa löytää rauhanomaisen ratkaisun kiistaan. Tuomioistuin lisäsi vielä sovittelevaan sävyyn, että päätös ei suinkaan tarkoita maiden välisen dialogin lopettamista rajakiistassa, vaan Chilen ja Bolivian tulisi jatkaa keskusteluita molempia tyydyttävän ratkaisun löytämiseksi.

Chilessä päätös otettiin luonnollisesti vastaan helpottuneina. Presidentti Sebastián Piñera totesi lausunnossaan, että ”elämässä on muutakin kuin Bolivia” ja että tuomioistuimen päätös oli selvä. Piñeran mukaan hänen bolivialainen kollegansa Evo Morales on luonut vääriä odotuksia kansalaisilleen ja hukannut viisi vuotta neuvotteluissa. Samalla hän kuitenkin korosti dialogin tärkeyttä maiden välisten sopimusten ja Haagin päätöksen luomissa puitteissa. Chilen ex-presidentti Eduardo Frei puolestaan totesi, että Chilelle ja maiden välisille suhteille olisi parasta, ettei Evo Morales enää jatkaisi presidenttinä ensi vuoden vaalien jälkeen.

Bolivialle ja varsinkin presidentti Moralesille tappio oli valtava pettymys. Morales kyseenalaisti tuomioistuimen päätöksen sekä tuomioistuimen legitimiteetin heti päätöksen jälkeen järjestetyssä lehdistötilaisuudessa. ”Ei ole mahdollista, että tuomioistuin suosii maahantunkeutujia”, hyökkäsi Morales Haagia vastaan ja väitti päätöstä ristiriitaiseksi ja puolueelliseksi. Haagin tuomioistuimen päätöksestä ei voi valittaa, mutta Morales ilmoitti lähettävänsä Yhdistyneille kansakunnille kirjeen tuomioistuimen toiminnasta. Morales kuitenkin sanoi Bolivian kunnioittavan Haagin päätöstä.

Unelma sirpaleina

Haagin tuomioistuimen päätös saattoi viedä Bolivialta viimeisen mahdollisuuden saada suvereeni pääsy Tyynellemerelle rauhanomaisin keinoin. Chile ei suostu edes neuvottelemaan omista maa-alueistaan luopumisesta, ja sen mukaan Bolivian tuonnille ja viennille on jo taattu reitit ja tulliedut Chilen satamissa. Maa on kuitenkin valmis dialogiin Bolivian kanssa, ja molempien pitkän aikavälin intresseissä lienee bilateraalisten suhteiden normalisoiminen. Ennen tätä on kuitenkin ratkaistava myös Haagin tuomioistuimen käsittelyssä oleva kiista Silalajoen veden käytöstä. Tärkeä askel olisi myös palauttaa diplomaattisuhteet, joita maiden välillä ei ole ollut vuodesta 1978 lähtien.

Haagin tuomioistuimen päätös saattoi viedä Bolivialta viimeisen mahdollisuuden saada suvereeni pääsy Tyynellemerelle rauhanomaisin keinoin. Klikkaa twiitataksesi!

Kiistassa on myös sisäpoliittinen ulottuvuus. Moralesilla oli paljon pelissä, ja tappio vahingoitti selvästi hänen asemaansa sekä kotimaassa että ulkomailla. Morales julisti pääsyn Tyynellemerelle olevan Bolivialle jopa kansallinen elinehto. Joidenkin arvioiden mukaan Moralesin tavoitteena oli kerätä lisää kannatusta ja varmistaa valinta jo neljännelle presidenttikaudelle vuoden 2019 vaaleissa. Moralesin voitonvarma esiintyminen ja suurten odotusten luominen korostavat entisestään Haagissa koettua nöyryytystä. Moralesin suosio on ollut laskusuhdanteessa jo jonkin aikaa, ja nyt oppositio saa Haagin epäonnistumisesta yhden lyömäaseen lisää korruptioskandaaleissa ryvettynyttä sosialistihallintoa vastaan. Morales on selvästi puolustuskannalla kritisoidessaan Haagin päätöstä ja tulee tuskin muuttamaan linjaansa. Chilen ja Bolivian välisissä suhteissa siis tuskin nähdään enää merkittäviä muutoksia Moralesin kaudella riippumatta siitä, jatkaako hän vielä neljännelle viisivuotiskaudelle vai ei.