Ruotsidemokraateille ennakoidaan ennennäkemätöntä menestystä Ruotsin parlamenttivaaleissa. Puolueen nousu kolmen suurimman puolueen joukkoon vaikeuttaa yhtenäisen poliittisen linjan löytämistä niin kansallisessa kuin EU-politiikassa. Euroopan unionia koskeva keskustelu ei ole juurikaan näkynyt Ruotsin parlamenttivaaleissa, eikä EU ole merkittävässä roolissa tälläkään kertaa, sillä vaaliteemat ovat keskittyneet sisäiseen turvallisuuteen ja maahanmuuttoon. Tästä huolimatta avoimesti euroskeptisen puolueen nousu vahvaan asemaan tulee rajoittamaan Ruotsin EU-politiikan liikkumavaraa. Näin on luultavasti riippumatta siitä, jääkö puolue oppositioon vai osallistuuko se hallitusyhteistyöhön.

Ruotsin EU-politiikkaa on perinteisesti luonnehdittu varovaiseksi ja pragmaattiseksi. Maa on yhtäältä kannattanut käytännön yhteistyötä tärkeiksi katsomillaan politiikan aloilla, kuten ympäristöpolitiikassa, mutta suhtautunut varauksellisesti ylikansallisen vallankäytön vahvistamiseen EU:ssa. Toisaalta, turvapaikanhakijoiden määrän noustua huomattavasti syksyllä 2015 Ruotsi kannatti yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja varsinkin turvapaikanhakijoiden sisäisten siirtojen osalta. Turvapaikkapolitiikka onkin ollut vuodesta 2015 eräs Ruotsin EU-politiikan prioriteeteista.

EU-politiikan varovaisuutta selittää pitkälti puoluekentän jakautuminen suhteessa Euroopan integraatioon. Ruotsin perinteinen valtapuolue SDP on sisäisesti jakautunut EU-kysymyksissä. Puolueen EU-poliittisissa linjauksissa korostetaan EU:n hallitustenvälistä luonnetta. Vaaliohjelmassaan SDP painottaa käytännönläheistä integraatiota ilman suuria visioita. Ero varsinkin Paavo Lipposen ajan Suomen sosiaalidemokraattiseen puolueeseen on selvä. Myös muut vasemmistoblokin puolueet ovat joko avoimen euroskeptisiä tai ainakin varautuneita Euroopan integraation suhteen. Esimerkiksi ympäristöpuolue poisti EU-eron kannattamisen ohjelmastaan vasta vuonna 2008. Suomen vasemmistoliittoon ja vihreisiin verrattaessa linjaerot ovat selkeät.

Ruotsin oikeiston osalta tilanne on lähempänä Suomen oikeistopuolueiden EU-linjaa. Maltillinen kokoomus ja liberaalipuolue ovat perinteisesti EU-myönteisiä puolueita samoin kuin Suomessa kokoomus ja ruotsalainen kansanpuolue. Ruotsin kristillisdemokraatit ja keskusta ovat jakautuneita EU-kysymyksen suhteen, mutta pääsääntöisesti kannattavat Euroopan integraatiota.

Ruotsidemokraatit sen sijaan tuovat Ruotsin EU-politiikkaan avoimesti euroskeptisen oikeistolaisen vaihtoehdon. Puolue kannattaa kansanäänestyksen järjestämistä Ruotsin EU-jäsenyydestä. Esitys kansanäänestyksestä voidaan nähdä ensisijaisesti viestinä puolueen omille kannattajille, eikä sen toteutuminen ole todennäköistä. Tästä huolimatta puolue on sisällyttänyt esityksen omaan vaaliohjelmaansa. Näin puolue voi viestiä vastustavansa EU-jäsenyyttä mutta jättää toisaalta itselleen liikkumavaraa, mikäli he pääsevät mukaan hallitusyhteistyöhön.

Ruotsidemokraattien vaikutukset maan EU-politiikkaan saattavat noudattaa samoja trendejä kuin perussuomalaisten nousu Suomessa. Klikkaa twiitataksesi!

Ruotsidemokraattien vaikutukset maan EU-politiikkaan saattavat noudattaa samoja trendejä kuin perussuomalaisten nousu Suomessa. Molemmissa maissa euroskeptiset puolueet voivat vaikuttaa maansa EU-politiikkaan sekä oppositiossa että hallituksessa. Toisaalta hallitusyhteistyö hioo terävimpiä euroskeptisiä kantoja ja pakottaa puolueet valitsemaan, millä tavoin ne vastustavat EU:ta. Vuoden 2011 vaalivoittonsa jälkeen perussuomalaiset kritisoivat eurokriisin hoitoa oppositioasemasta käsin. Hallituskaudellaan puolue on joutunut hyväksymään Kreikan kolmannen sopeutusohjelman, mutta toisaalta pyrkinyt edistämään tiukkaa turvapaikkapolitiikkaa.

Ruotsidemokraateilla on nyt mahdollisuus päästä vaikuttamaan maansa EU-linjauksiin. Varsinkin turvapaikkapolitiikan osalta Ruotsidemokraatit yrittävät todennäköisesti ajaa entistä tiukempaa linjaa. Dramaattisia muutoksia Ruotsin EU-politiikkaan tuskin on kuitenkaan odotettavissa. Näyttää pikemminkin siltä, että Ruotsidemokraatit tuovat jo ennestään varovaiseen EU-linjaan yhden jarruttavan tekijän lisää. On mahdollista, että lopputuloksena Ruotsilla on EU-politiikassa edessään vielä selkeämpi pysähtyneisyyden aika kuin Suomella vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen.

 

Ruotsidemokraatit tuovat jo ennestään varovaiseen EU-linjaan yhden jarruttavan tekijän lisää. Klikkaa twiitataksesi!