Jaa

Lukuaika: 7 minuuttia

kommenttikuva Veera Honkanen, Lotta Kivinen

Korruptioskandaalista suhteellisen kuivin jaloin selvinneelle Malesian pääministerille Najib Razakille voi povata jatkoa maan johdossa. Malesialaiset äänestävät toukokuussa parlamenttivaaleissa, joista ei ole tälläkään kertaa puuttunut suhmurointia.

Malesiaa vuodesta 2009 johtanutta Najib Razakia* luulisi hieman jännittävän. 9. toukokuuta Malesiassa järjestetään parlamenttivaalit, joissa punnitaan Najibin johtaman, Malesian suurimman puolueen UMNO:n (United Malays National Organization) suosio. Najibin odotetaan jatkavan pääministerinä, mutta ilman ehdotonta äänten enemmistöä.

The Ulkopolitist kokosi kolme seikkaa, jotka Malesian vaaleista on hyvä tietää.

1. Etnistä politiikkaa

Malesiassa on kolme merkittävää etnistä ryhmää: bumiputerat eli malaijit ja alkuperäisväestöön kuuluvat sekä kiinalaiset ja intialaiset. Vaikka juhlapuheissa maan johto ylistää harmonista yhteiseloa, etnisten ryhmien oletetut edut valjastetaan politiikassa estoitta vipuvarreksi. Etnisyys on tärkeä, ellei jopa tärkein, politiikkaa määrittävä tekijä. Tämä juontaa juurensa kolonialismiin ja etnisten ryhmien eriarvoisuuteen: malaijit olivat siirtomaayhteiskunnassa suurin etninen ryhmä, mutta samalla köyhin, vähiten koulutettu ja vähiten kiinni vallankahvassa. Kiinalaiset olivat rikkaita ja vaikutusvaltaisia. Itsenäisen Malesian sisäpolitiikka on lähes alusta alkaen tähdännyt tämän epätasa-arvon poistamiseen New Economic Policyn (NEP) muodossa. NEP on bumiputerien positiivisen syrjinnän ohjelma, jolla on ollut paitsi myönteisiä myös kielteisiä vaikutuksia.

Vuosien 2008 ja 2013 vaalien jälkeen näkyi arvioita, että etninen politiikka olisi menettänyt merkitystään. Malesian poliittista järjestelmää määrittää käsite “consociationalism” eli ajatus vallan jakamisesta. Etniset puolueet ja yhteisöt toisin sanoen tekevät yhteistyötä eri ryhmien välisten konfliktien välttämiseksi sekä kansakunnan rakentamiseksi. Hallituksen johdolla Malesiassa ei kuitenkaan ole pystytty luomaan politiikkaa, joka yhdistäisi etnisiä ryhmiä, vaikka Najib nimellisesti tähän pyrkikin 1Malaysia-ohjelmallaan. Uudistukset eivät ole olleet riittäviä, eikä bumiputeroita suosivista käytännöistä ole luovuttu. Edes Najibia likeltä liipannut massiivinen korruptioskandaali ei saanut eri kansanosia yhdistämään voimiaan. Vaalit voivat kuitenkin tuoda yllätyksen.

2. Uskonnollista politiikkaa

Etnisten ryhmien väliset jaot ovat myös uskonnollisia jakoja. Bumiputerat ovat pääosin muslimeja, etnisesti kiinalaiset pääosin buddhalaisia ja intialaiset pääosin hinduja. Uskontojen suhteen ollaan päällepäin avoimia: kaikki nauttivat esimerkiksi kunkin uskontoryhmän juhlapyhistä kansallisina vapaapäivinä. Uskonnoilla on kuitenkin erottava mahti, ja arkipäivässä erot näkyvät selvästi, eniten muslimien ja muiden välillä.

Uskonnot näkyvät myös politiikassa. 1990-luvun alkupuolella islamin rooli yhteiskunnassa oli merkittävin poliittinen kysymys, joskin vahva talouskasvu auttoi pitämään uskonnolliset virtaukset aisoissa. Valtaapitävien suhtautuminen islamistiseen PAS:in (Parti Islam Se-Malaysia) on vaihdellut, mutta edellisten parlamenttivaalien aiheuttaman järkytyksen jälkeen UMNO on Najibin johdolla yrittänyt tavoitella uusia tukijoita myös PAS:in kannattajien, ja ylipäänsä konservatiivisten muslimien, joukosta. PAS jakautui vuonna 2015 kahteen ryhmittymään, joita erottaa muun muassa näkemys islamilaisesta, shariaan perustuvasta rikoslaista (maltilliset perustivat oman puolueensa, Amanahin).

Malesiassa yhteiskunnan islamisaatio on ollut valtiojohtoista 1980-luvulta lähtien, vaikka uskonnon roolin vahvistuminen on alkanut jo aiemmin. Osaksi kyse on ollut PAS:in aiheuttamaan haasteeseen vastaamisesta: pitkäaikaisen pääministerin Mahathir Mohamadin aikana valtio muun muassa sisällytti islamilaisia arvoja hallintokoneistoon sekä loi liittovaltiotason instituution islamilaisten lakien ja käytäntöjen koordinoimiseksi. Muslimikansalaisten – eli käytännössä malaijien – käytöksen ja kunnollisuuden vahtiminen on ollut osa keinovalikoimaa. Yökerhoja on (näytösluonteisesti) ratsattu, huivittomuudesta kyselty ja naimattomia muslimipariskuntia pidätetty liiallisesta läheisyydestä. Samaan aikaan monet näkevät islamin tarjoavan parannuskeinon useisiin Malesiaa riivaaviin ongelmiin. Nopea kaupungistuminen, teollistuminen ja talouskasvu yhdessä korruption ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden kanssa ovat muuttaneet yhteiskuntaa ja herättäneet tyytymättömyyttä.

PAS:in vaalimenestyksestä ei ole takeita, mutta puolueella on joka tapauksessa oma, merkittävä roolinsa. Se voi viedä ääniä oppositiolta, mikä sataa maata johtavan koalition Barisan Nasionalin (kansallinen rintama) ja UMNO:n laariin, vaikka uskonnollisesti konservatiivisen puolueen oma kannatus ei edes kasvaisi. Jos taas PAS kerää vaaleissa kannatusta, sen agendalla olevat asiat eivät ainakaan katoa Malesian politiikasta, mikä lisäisi yhteiskunnallisia jännitteitä.

3. vaalipiirien muokkausta BN:n hyväksi ja kansalaisyhteiskunnan vastaisku

Valtakoalitio Barisan Nasional, johtajanaan pääministeri Najib, on virittänyt vaalitavan- ja piirit itselleen erittäin suotuisaksi. Malesiassa on käytössä enemmistövaalitapa, jossa jokaisesta vaalipiiristä valitaan yksi edustaja parlamenttiin. Tämä vaalitapa antaa paljon painoarvoa erityisesti vaa’ankielivaalipiireille, joissa mikään ehdokas ei ole selvä ennakkovoittaja. Varmistaakseen voiton Najib ajoikin maaliskuussa läpi vaalipiiriuudistuksen, joka arvioiden mukaan tulee varmistamaan BN:lle kahdeksan paikkaa lisää parlamentissa olettaen että äänestäjän äänestävät samalla tavalla kuin vuoden 2013 vaaleissa. Tuloksena on, että voittaakseen BN:n parlamenttipaikkojen määrässä opposition tulee saada näissä vaaleissa 58 prosenttia annetuista äänistä. Vuoden 2013 vaaleissa oppositio sai 51 prosenttia annetuista äänistä, mutta vain 40 prosenttia parlamenttipaikoista.

Ulkomailla asuvista malesialaisäänestäjistä monet ovat opposition kannattajia. Ennakkoäänestys on mahdollista, mutta se on tehty vaaleissa hyvin hankalaksi. Ennakkoäänestys tapahtuu postitse ja ennakkoäänestäjäksi pitää rekisteröityä etukäteen.  Etelä-Thaimaassa, Singaporessa, Bruneissa ja Kalimantanilla (Borneon saaren Indonesian puoli) asuvat malesialaiset eivät voi äänestää ennakkoon, vaan heidän tulee matkustaa omaan vaalipiiriinsä äänestämään vaalipäivänä. Samoin Länsi-Malesiassa (Malesian niemimaa) asuvien itämalesialaisten (Sabah ja Sarawak) tulee matkustaa kotiin äänestämään ja toisin päin. Euroopassa ja USA:ssa asuvien malesialaisten äänestäminen on vaarassa, kun postiäänien kulkemiseen on varattu aikaa vain 11 päivää (lain edellyttämä minimikampanjointiaika). Tänä aikana vaalikirjeet postitetaan Malesiasta ja niiden pitäisi vielä ehtiä takaisin. Tämän lisäksi uutena vaatimuksena on, että äänestyslipukkeeseen pitää hankkia toisen malesialaisen äänioikeutetun allekirjoitus. Tämä vaikeuttaa merkittävästi ennakkoäänestämistä.

Vaalipäivän osuessa keskiviikolle ja normaalille työpäivälle Singaporessa ja muualla lähiseuduilla työskentelevät äänestäjät, jotka eivät voi nauttia kansallisesta vapaapäivästä Malesiassa, joutuvat ottamaan vapaata töistä äänestääkseen.

AirAsia ja Cathay Pacific -lentoyhtiöt ovatkin ilmoittaneet helpottavansa lentojen muuttamista poistamalla lentojen muutosmaksut vaalipäivältä. Vaikka kyseessä onkin enemmän markkinointitemppu, jolla ei liene suurta vaikutusta vaalien lopputulokseen, on Malesian sisäministeri kritisoinut erityisesti hongkongilaista Cathay Pacificia Malesian politiikkaan puuttumisesta. Singaporessa malesialaiset organisoivat kimppakyytejä Facebookissa vaalipäivälle. Kimppakyydit ja yhteisbussikuljetukset olivat myös edellisten vaalien vetonaula. Aktiivinen kansalaisyhteiskunta kokoaakin voimansa yhteen vaalisuhmuroinnista huolimatta.

Tärpit vaaleihin:
  1. Onnistuuko Malesian edellinen pitkäaikainen pääministeri, 92-vuotias Mahathir, kukistamaan entisen suojattinsa Najibin yhdessä pääoppositiopoliitikko Anwar Ibrahimin kanssa tekemänsä vaaliliiton voimin? Valtakoneisto on heittänyt kapuloita Anwarin rattaisiin mm. sodomiatuomioiden muodossa, mutta se ei ole lannistanut oppositiopoliitikkoa, jonka on määrä vapautua vankilasta kesäkuun alussa.
  2. Rikkoutuvatko etniset linjat? Vaaleissa on kiinnostavaa, miten äänet jakautuvat hallitsevan koalition BN:n, johon UMNO kuuluu, ja oppositiopuolueiden muodostamien koalitioiden välillä. Saavatko oppositiopuolueet lisättyä kannatustaan? Jokerina on islamistinen PAS, joka voi keikuttaa vaalituloksen BN:n hyväksi.
  3. Kumpi kerää enemmän uskonnollisten malaijien ääniä, konservatiivinen PAS vai maltillisempi Amanah? Tämä voi antaa osviittaa siitä, vahvistuuko islamin asema malesialaisessa yhteiskunnassa jatkossakin.

* Keskeiset toimijat:

Najib Razak, pääministeri vuodesta 2009. Johtaa UMNO-puoluetta.

Barisan Nasional, usean keskusta–oikeisto-akselille sijoittuvan puolueen valtakoalitio, jota UMNO johtaa.

Mahathir Mohamad, Malesian pääministeri 1981–2003, aiemmin UMNO:n jäsen. Perusti uuden puolueen Najibin syrjäyttämiseksi korruptioskandaalin jälkeen.

Anwar Ibrahim, entinen UMNO:n jäsen ja varapääministeri, nykyisin oppositiojohtaja, tällä hetkellä vankilassa sodomiatuomion (s.o. homoseksuaalisuus, joka on Malesiassa laitonta) johdosta. Mahathir erotti Anwarin varapääministerin ja valtiovarainministerin tehtävistä 1990-luvun lopulla.

Malesialaiset sukunimet ovat patronyymeja ja niinpä henkilöihin viitataan pääasiassa aina etunimellä (Najib, Mahathir).

Hae
Generic filters
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in excerpt
Search in comments
Filter by Custom Post Type

Jaa