Jaa

 

Uusintavaaleja boikotoinut oppositiojohtaja Raila Odinga lokakuussa Chatham Housen vieraana Lontoossa. Kuva: Chatham House

Keniassa kiista maan seuraavasta presidentistä on vielä pahasti kesken, vaikka uusintavaalit järjestettiin torstaina. Maata uhkaa etnisten ryhmien välisten kiistojen syveneminen ja demokraattisen kehityksen heikentyminen. Poliittinen kriisi testaa nyt maan yhteiskunnallisen rauhan ja demokraattisten instituutioiden kestävyyttä.

Keniassa herättiin lauantaina poliittisesti räjähdysherkkään viikonloppuun. Takana oli torstaina järjestetty uusinta presidentinvaaleista, jotka istuva presidentti Uhuru Kenyatta Jubilee-puolueesta voittanee ylivoimaisesti tulosten varmistuttua.

Oppositioallianssi NASA:n presidenttiehdokas Raila Odinga ja tämän kannattajat boikotoivat uusintavaaleja ja vaalikomissio lykkäsi vaalipäivää neljässä maakunnassa vedoten protestien vaarantamaan äänestysturvallisuuteen. Oppositio on kyseenalaistanut vaalien oikeudellisuuden ja kehottanut kannattajiaan boikotoimaan ja protestoimaan hallitusta vastaan. Uusintavaalit ovat kiristäneet Kenian poliittista umpisolmua, joka testaa nyt maan yhteiskuntarauhaa ja demokraattisen järjestelmän sietokykyä.

Keniassa on vuoden 2007 vaalikriisin jälkeen tehty paljon töitä etnisen väkivallan ehkäisemiseksi esimerkiksi vahvistamalla kansallisia ja paikallisia rauhanrakennusinstituutioita. Tämän hetkinen tilanne testaa nyt näiden rakenteiden kestävyyttä. Vaaleihin liittyvässä väkivallassa on elokuun jälkeen saanut surmansa yli 40 ihmistä. Torstain vaalipäivän protesteissa menehtyi poliisin mukaan viisi henkeä. 

Yhteenotot ovat tähän asti rajoittuneet lähinnä poliisin ja opposition kannattajien välisiksi ja vuosikymmenen takaisesta etnisten ryhmien välisestä aseellisesta väkivallasta on vältytty. Uusintavaalien puinti kiristänee kuitenkin Jubilee-puoluetta kannattavien etnisten ryhmien ja oppositiota kannattavien ryhmien välisiä suhteita entisestään. Vaalien boikotointi näyttää tapahtuneen etnisten jakolinjojen mukaisesti ja näin kiista vaalien uskottavuudesta on vaarassa muuttua kiistaksi etnisten ryhmien välisestä vallanjaosta.  

Vaakalaudalla on myös Kenian demokraattisen järjestelmän ja sen instituutioiden uskottavuus niin kotimaassa kuin ulkopuolisten silmissä. Vuonna 2010 uudistettu perustuslaki vahvisti maan demokratiaa ja viime vuosien vakaa demokraattinen kehitys on toiminut mallina alueen monille muille demokratisoituville maille. Nyt käydyt kahdet epäonnistuneet vaalit voivat kuitenkin heikentää monien kenialaisten ja alueen muiden kansalaisten luottamusta vaaleihin oikeidenmukaisina vaikuttamismahdollisuuksina. Viitteet korkeimpaan oikeuteen ja vaalikomissioon kohdistuneesta painostuksesta ja uhkailusta uusintavaalien alla ovat erityisen huolestuttavia, sillä ne kertovat poliittisten toimijoiden pyrkimyksistä vaikuttaa demokratian rakenteiden toimintaan. Näiden rakenteiden, kuten oikeuslaitoksen, merkitys itsenäisinä, demokraattisen kilpailun oikeudellisuuden takaajina korostuu juuri poliittisesti polarisoituneissa tilanteissa.

Kenian torstain uusintavaalit olivat seurausta maan korkeimman oikeuden päätöksestä hylätä elokuussa käytyjen vaalien tulos. Presidentti Kenyatta voitti elokuiset vaalit 54 prosentin äänisaaliilla. Korkeimman oikeuden historiallinen päätös, joka vetosi lainvastaisuuksiin ja epäselvyyksiin vaalikomission toiminnassa, otettiin alkuun vastaan juuri merkkinä maan demokraattisen järjestelmän vahvistumisesta ja oikeuslaitoksen riippumattomuudesta.

Tunnelma Keniassa vaihtui kuitenkin vaalien välillä nopeasti toiveikkaasta kasvavan huolestuneeksi ja riitaisaksi. Jyrkät erimielisyydet uusintavaalien ehdoista ajoivat opposition ja hallituspuolueen nopeasti poliittiseen umpikujaan. Konfliktin keskiössä oli vaalikomissio, jolta oppositio vaati merkittäviä muutoksia osallistuakseen uusiin vaaleihin. Kansainvälisen yhteisön painostuksesta huolimatta kiistan osapuolet pysyivät kannoissaan ja oppositiojohtaja Odinga pitäytyi syyskuun alkupuolella tehdyssä päätöksessään boikotoida uusintavaaleja.

Välittömästi uusintavaalien jälkeen näyttääkin siltä, että kamppailu maan korkeimmasta poliittisesta virasta on vielä pahasti kesken. Opposition boikotti vaikuttaa toimineen laajasti varsinkin sen perinteisesti vahvoilla äänestysalueilla. Äänestysprosentti on jäämässä noin 35 prosenttiin, mikä on radikaali vähennys elokuun noin 80 prosentin äänestysvilkkaudesta. Äänestysintoa on saattanut laskea myös Kenyattan varma voitto tilanteessa, jossa pääoppositioehdokas boikotoi vaaleja. Tämän lisäksi varsinkin osa Kenian nuorisosta vaikuttaa kyllästyneen toistuvaan vaaliasetelmaan kahden poliittisen blokin välillä. Opposition boikotti, alhainen äänestysprosentti sekä vaalipäivän epävakaudet ja epäselvyydet viittaavat siihen, että minkä tahansa tuloksen legitimoimiseksi tullaan tarvitsemaan niin poliittisia neuvotteluja kuin oikeudellista ohjausta.

Paljon riippuu nyt siitä, miten eri osapuolten poliittiset johtajat toimivat tulevien päivien aikana. Perustuslailliset oikeudet äänestää ja osoittaa mieltä tulee taata, mutta omien kannattajiensa mobilisoinnista toisia kansanryhmiä vastaan tulee pidättäytyä. Kenia tarvitsee nyt johtajuutta, joka löytää tilaa poliittisille kompromisseille ja jossa yhteiskuntarauha asetetaan etusijalle. Tässä perustuslakiasiantuntijoiden ja oikeuslaitoksen työrauhan ja riippumattomuuden takaaminen on erityisen tärkeällä sijalla.

Hae
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in excerpt
Search in comments
Filter by Custom Post Type

Jaa