Jaa

Ajatuksemme ovat Brysselissä

Tiistaiset iskut Brysselissä ovat vaatineet yli 30 kuolonuhria ja yli kaksisataa loukkaantunutta.  Islamilainen valtio – tunnetummin Isis – on ottanut vastuun iskuista. Terrorismi iskee avoimen yhteiskunnan ytimeen ja on raskas koettelemus sen kestävyydelle. Ennen kaikkea terroriteot pyrkivät luomaan vastakkainasettelua ja houkuttelevat ylilyönteihin. Kuten Ulkopolitistissa kehotettiin Pariisin iskujen jälkeen: avoimuuden, yksilönvapauksien ja demokratian varjelu on paras tapa selviytyä tästä tragediasta.

Näin surun keskeltä on hyvä välttää ylitulkintoja. Iskujen jälkeen liikkuu aina paljon huhuja ja tietoa, jotka myöhemmin osoittautuvat vääräksi tai epätarkaksi. Esimerkiksi Madridin iskujen jälkeen kului kuusi vuotta, ennen kuin al-Qaidan rooli saatiin perusteellisesti selvitettyä. Samoin viime marraskuun Pariisin-iskujen tekijöistä ja toteutustavoista on vasta hiljattain muodostunut tarkempi kuva myös laajemmalle yleisölle. Niin myös tässä tapauksessa: varmaa tietoa iskujen toteuttajista ja käytetyistä joudutaan varmasti odottamaan.

Se tiedetään, että Isis on ottanut vastuun tiistain iskuista. Isisin uhkaa Euroopassa ei kannata liiotella, mutta ei myöskään vähätellä. Euroopassa on tehty useita Isisiin yhdistettyjä iskuja tai iskusuunnitelmia, erityisesti Ranskassa, mutta myös Iso-Britanniassa ja Belgiassa. Jihadistisen terrorismin uhka Länsi-Euroopassa laajemmin on selkeästi kohonnut. Iskuja toteuttaakseen Isis joutuu kuitenkin yhä turvautumaan Euroopassa paikallisiin verkostoihin, joille se tarjoaa ideologista ja teknistä tukea terrori-iskujen suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Tämän uhkan torjunnassa on kaksi puolta, sisäinen ja ulkoinen.

Sisäinen: Syyrian sisällissota on kasvattanut kannattajakuntaa jihadistisille liikkeille Euroopassa, jotka jakavat sen ideologiaa ja hyväksyvät väkivallan käytön sen edistämiseksi. Kasvu heijastuu muun muassa historiallisen suuressa vierastaistelijamäärässä, joihin on edellisen kolmen vuoden aikana kiinnitetty runsaasti huomiota. Tilannetta on pahentanut länsimaisen yhteisön ja erityisesti Euroopan haluttomuus vaikuttaa Syyrian ja Irakin konfliktin kehittymiseen. Määrällisesti radikalisoituneita on vähän, mutta heidän toimintansa ja sen laajentaminen perustuu pitkälti sosiaalisiin verkostoihin. Tämä tekee solujen löytämisestä ja purkamisesta vaikean. Surullisen kuuluisaksi tullut Brysselin Molenbeekin lähiö korostaa haasteellisuutta: laiminlyöty alue, järjestäytyneitä radikalisoivia toimijoita ja heikko viranomaiskyky puuttua tilanteeseen.  Iskujen ammattimaisuus – Pariisissa ja nyt Brysselissä – korostaa huolestuttavaa linkkiä paikallisten solujen, vierastaistelijoiden ja Isisin ulkoisten operaatioiden infrastruktuurin välillä.  Tämän purkamisessa Euroopan turvallisuusviranomaisilla on paljon tehtävää ja keskenään koordinoitavaa.

Ulkoinen: Sitä, minkälainen yhteys Isisin ”keskusjohdon” ja etäällä toimivien solujen välillä on ei ole helppo määritellä. Olisi väärin ajatella, että Baghdadi  ”bunkkeristaan” Mosulissa siirtelee nappuloita ja jakelee käskyjä toteutettavaksi ympäri maailmaa. Pyrkimystä tähän toki on. Isis on monimutkainen toimija, joka on osoittanut selvää kykyä manipuloida konflikteja – niin Lähi-idässä kuin Euroopassa – ja sen keinoin vahvistamaan asemaansa ydinalueillaan Irakissa ja Syyriassa. Lisäksi ryhmä on pystynyt konfliktialueelta käsin tukemaan jihadistista terrorismia Euroopassa.

On poikkeuksellisen laaja globaali yhteisymmärrys siitä, että Isis delenda est – Isis on tuhottava.  Tämä luonnollisesti edellyttää sotilaallisen voiman käyttöä ryhmää ja sen johtoa vastaan sekä Syyriassa että Irakissa. Mutta nämä keinot itsessään eivät riitä. Ryhmän sotilaallista kykyä voidaan vähentää huomattavasti ja sen organisaatio voidaan käytännössä purkaa (kuten Irakin al-Qaidalle kävi 2007-2008). Isisin kukistaminen kuitenkin edellyttää, että konfliktin juurisyihin – niihin yhteiskunnallisin ja poliittisiin ongelmiin jotka voimauttavat Isiksen kaltaisia radikaalitoimijoita – puututaan päättäväisesti ja tehokkaasti. Tässä tarvitaan etenkin Syyrian rauhanprosessin edistämistä ja Irakissa rekonsilaatioprosessin tukemista.

Nämä prosessit ovat kuitenkin monimuotoisia ja aikaavieviä. Lyhyellä aikavälillä keskeistä on jihadististen tukiverkostojen tunnistaminen ja purkaminen Euroopassa sekä iskusuunnitelmien pysäyttäminen. Euroopan rajojen sisältä ei yksin löydy kestävää ratkaisua. Länsi-Eurooppa maksaa nyt hintaa siitä, ettei se ole ollut valmis estämään Syyrian sodan kasvua ja leviämistä, sekä siitä ettei se ole konkreettisesti puuttunut historiallisen laajaan ja nopeaan jihadistivierastaistelijoiden virtaan konfliktialueelle riittävän aikaisessa vaiheessa. Isiksen pysättäminen vaatii paitsi tehokkaampaa terrorisminvastaista toimintaa Euroopassa, myös aktiivista politiikkaa Lähi-idän konfliktien ratkaisemiseksi. Isistä ja sen ajamaa terroria ei voi hoitaa patoamalla ongelmat Euroopan rajoille.

Hae
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in excerpt
Search in comments
Filter by Custom Post Type

Jaa