Jaa

45391729_07d61fd721_o (kopio)Sarajevon Madrasan tytöt lounastauolla. Kuva: Kashfi Halford

Kun Unkarin ja Slovakian pääministerit Victor Orbán ja Robert Fico julistivat islaminuskon olevan yhteensopimaton eurooppalaisuuden ja sen kristillisen arvomaailman kanssa, kyse oli politiikasta; islamia käytettiin perusteena pystyttää piikkilanka-aitoa keskelle Eurooppaa. Slovakialaisten ja unkarilaisten ei kuitenkaan tarvitse katsoa kauas etelään nähdäkseen, että islam on jo erottamaton osa tätä maanosaa ja sen identiteettiä. Budapestin ja Ateenan välisellä alueella, Euroopan sydänmailla, asuu yhdeksän miljoonaa eurooppalaista muslimia, mikä on lähes kaksi kertaa Slovakian asukasluvun verran ja mikä on yhtä paljon kuin Unkarissa on unkarilaisia. Keitä ovat kaakkoiseurooppalaiset muslimit ja mitä he ajattelevat islamista, Euroopasta ja uskonnollisesta fanatismista?

Islam on uskontona ja kulttuurina yhtä kiinteä osa Kaakkois-Euroopan menneisyyttä ja nykyisyyttä kuin gulassi on osa unkarilaista keittiötä. Albania ja Kosovo ovat Euroopan ainoat muslimienemmistöiset valtiot. Bosnia ja Hertsegovinassa muslimit ovat suurin yksittäinen etninen ryhmä. Makedonian muslimit muodostavat yli 30 prosenttia maan väestöstä ja Montenegrossa noin 20 prosenttia kansalaisista on islaminuskoisia. Euroopan unionin suurin muslimivähemmistö suhteessa asukaslukuun ei suinkaan ole Ranskassa (7.5%), Saksassa (5.8%) tai Britanniassa (4.8%), vaan Bulgariassa. Bulgarialaisista 14 prosenttia on Osmani-imperiumin aikana muuttaneiden turkkilaisten jälkeläisiä sekä islaminuskoon kääntyneitä slaaveja. Jopa piskuisessa Sloveniassa on väestömäärään nähden yli neljä kertaa enemmän muslimeja kuin Suomessa.

Kaakkois-Euroopan muslimit muodostavat kirjavan joukon, jota ei yhdistä kieli, etnisyys eivätkä yhteiset instituutiot vaan arvomaailma. Balkanin islaminuskoiset väestöt ovat maailman sekulaarisimpia ja maltillisimpia. 95 prosenttia Kosovon, Bosnian ja Albanian muslimeista pitää muiden kansanryhmien uskonnonvapautta tärkeänä asiana. 91 prosenttia Kosovon muslimeista uskoo, että huivin käytön tulee olla naisen oma valinta. Vain viisi prosenttia Albanian muslimeista katsoo, että uskonnollisilla johtajilla pitäisi olla paljon vaikutusvaltaa politiikassa. Bosniassa 96 prosenttia muslimeista tuomitsee väkivallan käytön islaminuskon puolustamisessa. Balkanilla jopa sharia-lakia kannattava pieni ja vanhoillinen vähemmistö on maltillinen. Shariaa kannattavista bosnialaisista muslimeista vain 24 prosenttia uskoo, että perheoikeuden tulisi olla islamilaisten tuomioistuinten päätösvallan alla. Toisin sanoen sharia-lakia kannattavatkaan eivät kannata shariaa lakina.

Balkanin islaminuskoiset kansat ovat osa Eurooppaa, ne näkevät itsensä eurooppalaisina ja ne ovat Euroopan unionin vankkumattomimpia kannattajia Kaakkois-Euroopassa. Millaisen viestin Eurooppa on lähettänyt heille viimeisen vuoden aikana? Vaarallisen. Islamofobian vahvistuminen pakolaiskriisin ja Pariisin terroristi-iskujen jälkeen on saanut Balkanin maltillisen muslimiväestön varpailleen. Ympäri Keski-Eurooppaa kaikuva viesti, jonka mukaan islaminusko on peruuttamattomassa ristiriidassa eurooppalaisuuden kanssa, on vieraannuttava. Monet Balkanin muslimit ovat konservatiivisten uskontulkintojen kovimpia kriitikkoja ja korostavat äänekkäästi oman elämäntapansa poikkeuksellisuutta islamilaisessa maailmassa. Kuten bosnialaisen ajatushautomon johtaja Alida Vracić on todennut, ”olemme muslimeja, mutta mielestämme olemme erilaisia kuin muslimit Turkissa tai Egyptissä. Me olemme eurooppalaisia.” Tätä taustaa vasten Victor Orbánin, Robert Ficon ja lukuisten muiden eurooppalaisten poliitikkojen sanoma on isku Balkanin maltillisen muslimienemmistön kasvoille.

Entäpä maltiton vähemmistö – onko radikaali islam ongelma Balkanilla?

Kun Christopher Delison poleeminen The Coming of the Balkan Caliphate – The Threat of Radical Islam to Europe and the West –kirja ilmestyi 2009, kirjoittaja teki jo esipuheessa selväksi, että Kaakkois-Euroopan ongelma ei ole muslimien liberaali valtaenemmistö vaan vähemmistön ääriliikkeet, kuten Saudi Arabian rahoittama salafismi (wahhabismi). Suuri määrä kirjallisuutta, joka ilmestyi keskellä terrorismin vastaista sotaa, kytki Balkanin Al-Qaidaan ja muihin ääri-islamilaisiin organisaatioihin. Analyytikot ja journalistit näkivät Bosnian ja Kosovon entisissä konfliktialueissa radikalisoitumisen uhan sekä potentiaalisen eurooppalaisen turvasataman kansainväliselle islamilaiselle terrorismille. Onko uskonnollinen fundamentalismi todellinen ongelma Balkanilla tänä päivänä? Kaksi kysymystä vaatii vastauksen: kuinka paljon kannatusta ja valtaa ääriliikkeillä on sekä mitkä ovat niiden tavoitteet, toimintatavat ja kytkökset terrorismiin?

Moderni islamilainen fundamentalismi rantautui Balkanille keskellä Jugoslavian hajoamissotien sekasortoa. Kahden rintaman sisällissodassa kroaatteja ja serbejä vastaan alakynteen jäänyt Bosnia-Hertsegovinan muslimiarmeija rekrytoi kesällä 1992 riveihinsä noin 4000 islamilaista taistelijaa Afganistanista, joista noin 1000 sai kansalaisuuden jäi asumaan Bosniaan sodan loputtua. Vuodesta 2006 lähtien Bosnia on Yhdysvaltojen painostuksesta kumonnut useiden vierastaistelijoiden kansalaisuuden, ja nykyään vain 200:n entisen mujahidinin epäillään asuvan Bosniassa. Mujahidinit ehtivät kuitenkin kylvää konservatiivisen islamin siemenen sodan runtelemaan maaperään, joka kasvoi Saudi-Arabian tukemaksi ultrakonservatiiviseksi salafi-liikehdinnäksi. Bosnian salafien määrästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta Euroopan unioni arvioi sen olevan 3000, eli noin 0.2 prosenttia maan 1.4 miljoonan muslimiväestöstä. Salafismi rantautui myös Kosovoon sodan jälkeen vuonna 1999, josta se levisi Makedonian albaaniväestön keskuuteen. Näissä maissa salafismi ei ole saanut kannatusta ja se on jäänyt Bosniaankin verrattuna marginaaliseksi ilmiöksi.

Balkanin salafivähemmistö on saanut paljon huomiota kansainvälisessä mediassa, mutta todellisuudessa liike on poleemista medianäkyvyyttään vähäpätöisempi. Salafi-liikettä ei voida kutsua vaikutusvaltaiseksi. International Crisis Group –ajatushautomo katsoi Bosnian salafi-liikkeen olevan fragmentoitunut. Sarajevon yliopiston professori Enes Ljevaković kuvaili Bosnian salafien toimintaa marginaaliseksi ja amatöörimäiseksi eikä pitänyt liikettä todellisena uhkana Bosnialle. Samalla kannalla on ollut Euroopan unioni sekä kansainvälisen yhteisön korkea edustaja Valentin Inzko. Salafi-liikeen marginalisoitumiseen vaikutti erityisesti se, että sodan jälkeisinä vuosina Bosnian valtio auttoi Bosnian maltillista islamilaista yhteisöä (IZ BiH) kontrolloimaan moskeijoita ja minimoimaan salafien vaikutuskanavat. Salafi-liikkeen vaikutusmahdollisuudet ovatkin kutistuneet tasaisesti. Vaikka iso osa Bosnian salafeista elää hiljaiseloa Gornja Maočan kaltaisissa eristäytyneissä kyläyhteisöissä, jotka ovat poliisin jatkuvassa tarkkailussa, täysin yhdentekevänä salafi-liikettä ei kuitenkaan voida pitää.

Syyrian sisällissota on avannut myös Balkanin islamilaisille ääriliikkeille, kuten salafeille, mahdollisuuden rekrytoida nuoria muslimeja taistelemaan Lähi-itään. Balkanin muslimeja onkin taistellut Syyriassa ainakin vuodesta 2012 lähtien. Lähtijöiden määristä ei ole tarkkaa tietoa, mutta noin 900 Balkanin muslimin epäillään matkustaneen Syyriaan taistelutarkoituksessa. Valtaosan on uskottu olevan salafismin seuraajia. Bosnian poliisi on viime vuosina pidättänyt lukuisia salafivaikuttajia ja -johtajia epäiltynä terroristien rekrytoimisesta. Bosnian salafi-liikkeen ylin johtaja Husein Bosnic tuomittiin seitsemäksi vuodeksi vankilaan terrorismiin yllyttämisestä. Bosniasta on mennyt Syyriaan noin 200 taistelijaa, mikä muslimiväestön kokoon suhteutettuna on neljäsosa siitä, mitä Suomesta on lähtenyt. Ottaen huomioon Bosnian etnisen konfliktin, korkean nuorisotyöttömyyden (57%) ja yhteiskunnan turvaverkkojen puuttumisen, lähtijöiden määrä on vaatimaton.

Vaikka lähtijöiden määrät ovat sekä suhteellisesti ja absoluuttisesti pieniä, Kaakkois-Euroopan maiden turvallisuuspalveluilla on täysi työ monitoroida turvallisuusuhkia palaajien keskuudessa. Huoli paikallisesta terrorismista on olemassa, sillä radikaalit salafiuskovaiset ovat viime vuosikymmenen aikana toteuttaneet yksittäisiä terroritekoja erityisesti Bosniassa. Viimeisin terroriteko tapahtui Zvornikin kaupungissa Bosnian Serbitasavallassa viime huhtikuussa, kun salafiksi identifioinut Nerdin Ibrić ampui yhden serbipoliisin ja haavoitti kahta muuta paikallisella poliisiasemalla. Terroriteoilla toisia etnisiä ryhmiä vastaan on Bosnian ja Makedonian kaltaisissa monietnisissä maissa poliittinen ulottuvuus, jonka vuoksi niiden vaikutukset voivat itse kuolonuhreja vakavammat ja kauaskantoisemmat.

Väkivallan uhka tulee ottaa vakavasti, ja Euroopan unionin tehtävänä on pohtia käytännön keinoja, joilla Kaakkois-Euroopan maita voidaan auttaa ehkäisemään terroritekoja. Kuitenkin tärkein asia, jonka eurooppalaiset voivat tehdä Balkanin puolesta, on lopettaa uskontojen vastakkainasettelu ja muslimien antagonisointi. Tunnustamalla, että islam on erottamaton osa Eurooppaa, ja että Balkanin muslimit kuuluvat eurooppalaiseen suurperheeseen, teemme palveluksen itsellemme sekä niille miljoonille maltillisille eurooppalaisille muslimeille, joita uskonnollinen fanatismi satuttaa eniten.

Hae
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in excerpt
Search in comments
Filter by Custom Post Type

Jaa