Jaa

EurovaalitKiuruista ja pääskysistä viis – raekuuroista puhumattakaan – Ylen eurovaalikoneen avautuminen 5.5. oli takuuvarma keväänmerkki. Nyt olisi kolme viikkoa aikaa käydä löytämässä itselleen se kaikista mieluisin ehdokas tämän varsin helppokäyttöisen ja napakoilla videoilla varustetun vaalisivuston tuella. Kaikkiaan 14 puoluetta ovat asettaneet yhteensä 251 vaihtoehtoa – 150 miestä, 101 naista, keski-ikä 45 – vaalialueena koko maa. Tosin Yleltä löytyy vain 216 ehdokasta, mutta siinä lienee enemmän kuin tarpeeksi valikoimaa useimmille äänestäjille.

The Ulkopolitist kollegani Matti Pesu, Synkeä Yksinpuhelu ja Mies Ulkosuomalainen ovat ruotineet suomalaista Nato-keskustelua useissa aiemmissa kirjoituksissaan. Nyt on aika luoda nopea silmäys siihen, mitä suomesta Euroopan parlamenttiin pyrkivillä on asiasta sanottavaa. Nato-kysymys ei toki ole Eurovaaleissa keskeisintä, mutta emme anna sen häiritä, vaan käytämme tilaisuutta hyväksemme ottaaksemme kevyen Nato-gallupin poliitikoista, ennen kuin Yle tekee sen itse. Vaalikone tuottaa aineiston ja Excel taulukko-ohjelma miltei tieteelliseltä haiskahtavan metodin. Ja kun kerran lähdin (hyvin) kevyesti tieteellistähtävähköön kirjoitusmuotoon, pidetään ainakin löyhästi kunnon IMRD-rakenteesta kiinni ja siirrytään tästä lyhyestä johdannosta esittelemään käytetyt metodit.

Yle kysyi ehdokkailta 30 kysymystä, jotka jakautuivat kategorioihin arvot, talous ja valta. Kysymys 5 (kategoriassa arvot) kuului ”Mitä mieltä olet väitteestä: Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta.” Ehdokkaat saivat vastata asteikolla 1–5, jossa 1 oli ’täysin eri mieltä’ ja 5 oli ’täysin samaa mieltä’. Keskimmäinen vaihtoehto (3) oli ’ohita kysymys’. Otaksuttavasti 2 on tulkittu kutakuinkin muotoon ’vähän eri mieltä, muttei nyt kuitenkaan heittäydytä vallan ehdottomiksi’ ja 4 ’melko samaa mieltä, ei silti hötkyillä etteivät luule intoilijaksi’. Metodi on helppo. Vastataan ainoastaan tähän yhteen kysymykseen vastauksella ’täysin samaa mieltä’ ja ohitetaan loput kysymykset. Tämä listaa ehdokkaat ainoastaan Nato-kysymykseen antamansa prosenttiluvun mukaan. Täysin samaa mieltä antaa tällä vastauksella tulokseksi 100%, seuraavaksi myönteisin on 80%, melkein kielteiset 20% ja täysin kielteiset saavat 0%. Näistä kootaan koko ryhmän Nato-indeksi eli vastauksien keskiarvo.

Sitten tuloksiin. Näyttää siltä, että Naton vastustajat vievät selvän voiton, kaikkien ehdokkaiden yhteinen Nato-indeksi on 32/100. Vain 18 ehdokasta (8%) olivat täysin samaa mieltä siitä, että Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta, kun 86 ehdokasta (40%) olivat asiasta täysin eri mieltä. Kun katsotaan sekä puolesta että vastaan kallellaan olevien yhteislukuja, ajatteli 29% vastanneista Nato-jäsenyyden lisäävän Suomen turvallisuutta kun taas 69% oli asiasta eri mieltä. Hiukan yllättävää oli, että vain 4 ehdokasta (Antti Pakkanen, Olli Rehn, Timo Hellman ja Brit Lundberg) oli ohittanut kysymyksen kokonaan.

Kun asiaa tarkastelee puolueittain, olivat Naton turvallisuutta lisäävästä vaikutuksesta täysin eri mieltä (0/100) kaikki Vasemmistoliiton, Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP), Köyhien asialla -puolueen ja Itsenäisyyspuolueen ehdokkaat, sekä ainoa itsenäinen ehdokas Kristiina Ilmarinen. Muissa puolueissa löytyi jonkin verran hajontaa, mutta melkoisen vahvasti erimielisiä olivat Sosialidemokraatit (Nato-indeksi 19/100), Sinivalkoinen Rintama (20/100), Piraattipuolue (23/100), Vihreät (23/100) ja Keskusta (26/100). Tosin SDP:llä löytyi myönteisiä Nato-kantoja Mikael Jungnerilta ja Liisa Jaakonsaarelta, Keskustalta Mikael Pentikäiseltä ja Martin Ylikännöltä, sekä Piraattipuolueessa neljältä ehdokkaalta.

Ylen vaalikoneen mukaan suurin osa eurovaaliehdokkaista ei usko Nato-jäsenyyden lisäävän Suomen turvallisuutta

Ylen vaalikoneen mukaan suurin osa eurovaaliehdokkaista ei usko Nato-jäsenyyden lisäävän Suomen turvallisuutta

Vain harva Perussuomalaisten edustaja oli Nato-kysymyksessä vahvasti eri mieltä ja puolueen Nato-myönteisempien edustajien vähemmistö nosti Nato-indeksin lukuihin 41/100. Samoin kävi Muutos 2011 -puolueelle, jossa näkemykset jakaantuivat sinne tänne ja indeksiksi tuli 42/100. Useimmat Kristillisdemokraattien ehdokkaat vastasivat vähemmän jyrkästi joko kyllä tai ei ja puolueen indeksi oli asteikon puolivälissä 51/100.

Vahvasti Naton turvallisuutta lisäävään vaikutukseen uskovia ehdokkaita löytyi lähinnä Kansallisesta Kokoomuksesta ja Suomen ruotsalaisesta kansanpuolueesta (RKP), kuusi kappaletta kummastakin. RKP:n indeksi oli 65/100 ja Kokoomuksen kaikista puolueista korkein, 83/100.

Jakolinjat jäivät siis melko perinteisiksi. Vasemmisto ja EU-vastaiset eivät juuri luottaneet Naton lisäävän Suomen turvallisuutta, kaupunkilaisporvarit ja EU:n kannattajat olivat vähän toiveikkaampia. Mainittakoon vielä, että eduskuntapuolueet olivat kokonaisuudessaan selvästi vähemmän epäluottavaisia Naton turvallisuutta tuovaan vaikutukseen (39/100) kuin eduskunnan ulkopuolelta yrittävät (16/100). Ylen vaalikone ei valitettavasti antanut kovin suuria mahdollisuuksia kommentoida valintoja. Ehdokkaat saivat halutessaan kirjata kolme vaalilupausta. Näissä asia tuli esiin vain voimakkaasti jompaankumpaan suuntaan vastanneilla, silloinkin lähinnä vastustajilla. Otanta on pieni, mutta Suomen itsenäisyyden ja puolueettomuuden puolesta taisteleminen toistui useasti Natoon skeptisesti suhtautuneilla. Näin siis eurovaaliehdokkaat. Mitä tästä tulisi ajatella, se on toisen kirjoituksen aihe.

Hae
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in excerpt
Search in comments
Filter by Custom Post Type

Jaa