Jaa

Salaliittoja, salaliittoja kaikkialla

Kaikilla meillä on vähintään yksi tällainen kaveri. Hän on henkilö, joka kansainvälispoliittiseshenkisissä illanistujaisissa viimeistään kolmannen tuoppinsa jälkeen rohkaistuu kertomaan näkemyksiään siitä, kuinka viimeisin länsimaiden diplomaattisen painostuksen tai eristysyritysten kohteeksi joutunut maailmanpolitiikan suuruudenhullu väriläiskä – vaikkapa vastikään menehtynyt Hugo Chavez – on uljas oman kansansa (ja ehkä vähän muidenkin) vapauden ja oikeudentajun puolustaja, joka on joutunut länsimaiden karmivan koston kohteeksi vain, koska hänen luontainen karismansa ja vaikutusvaltansa uhkaa länsimaiden ylivaltaa sekä neoliberalistista maailmanjärjestystä.

Tämä henkilö on vastahegemonisti. Hän on lukenut marxilaisen analyysinsa, osaa postkolonialistisen näkökulman nyanssit, ja saattaa viljellä esimerkiksi Antonio Gramscin viisauksia täysin ”yllätyksenä ja pyytämättä.” Hän on keskittyy vastustamaan havainnoimaansa länsimaiden ulkopoliittista ylivaltaa, monikansallisten yritysten ja globaalin talouspoliittisen eliitin johtamaa neoliberalistista globalisaatiota. Tämäntyyliset maailmankatsomukset ovat läheisesti sidoksissa mitä ihmeellisempiin – usein ”lännen” tai sen johtaman ”uuden globaalin maailmanjärjestyksen” – salaliittoihin, josta syystä hänen kanssaan keskustelu voi pahimmillaan muistuttaa shakkipeliä siivekästä rottaa vastaan. Mielenkiintoisten näkemysten lisäksi ilman hoitoa jääneen vastahegemonistin usein tunnustaa tuuheasta partakarvoituksesta, eikä vähiten siksi, että heille  Okkamin partaveitsi on tuntematon käsite. Hänen maailmankatsomukseensa usein vaikuttaa eniten oikeamieliset lähteet ja mielipiteet, eikä niinkään niiden sisältö.

Kansainvälisessä politiikassa salaliittohiin uskovia foliohattuja ja salaliittoteorioita riittää. Joku voi uskoa siihen, että ilmastomuutos on luotu länsimaiden geopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi, ja joku toinen siihen, että Yhdysvallat on Etelä-Amerikan poliittisten johtajien syöpäsairauksien takana. Eipä ole kovin yllättävää sekään, että joku uskoo Vietnamin sodan takana olleen riisin. Salaliittoteoreetikot ja foliohatut eivät luonnollisesti ole kansainvälisen politiikan yksityisoikeus, vaan niitä riittää yhteiskunnallisilla aloilla ja mediassa riittämiin. Vastikään Long Play käsitteli näistä kahta artikkelissaan Totuuksien Tavaratalo, joka näytti ainakin suututtaneen toisen käsittelyyn joutuneen foliohattujen kerhon, Verkkomedian, joka varsin ironisesti kirosi ”perinteisen älymystön kirjaviisaiden” kyvyttömyyttä kyseenalaistaa.

Voisi luulla, että harva yliopisto-opiskelija, joka haluaa tehdä uransa tämän tieteistä jaloimman  parissa, haluaa päätyä uudeksi William Blumiksi, Michel Chossudovskyksi tai ryhtyä täysiaikaiseksi toimittajaksi salaliittoteorioita ja satunnaisia reptiliaaniviittauksia vilisevään Verkkomediaan. – tai pohtimaan sionistien maailmanpoliittista mahtia Global Research tutkimuslaitokseen. Uudeksi Noam Chomskyksi tai Julian Assangeksi muutama saattaa halutakin, mutta tämä ehkä on vielä ymmärrettävää ottaen huomioon heidän asemansa ”länsikriittisen” poliittisen aktivismin kansikuvapoikina.

Yhtälailla voisi luulla, että vielä harvempi opiskelijakollega haluaa vastentahtoisesti kuluttaa opiskelu- tai vapaa-aikaansa mitä oudompia, mutta eittämättä mielenkiintoisia – tai vähintään puolihuvittavia – näkökulmia ja argumentteja kuuntelemalla. Usein siihen on varsin hyvä syy, miksi vastaavanlaisten villien ”teorioiden” esittäminen tieteellisessä ympäristössä aiheuttaa hihittelyä ja myötähäpeää, ja niihin uskovat löytävät itsensä akateemisen maailman marginaaleista. Vaikka Verkkomedia saattaa olla mielenkiintoinen ikkuna salaliittoteorioiden ja teoreetikoiden psykologiaan, harva haluaa altistua niille vakavasti otettavina yhteiskuntatieteellisinä argumentteina.

Omiin opiskeluaikojensa kokemuksiin nojaten, ja sisäistä Jeff Foxworthyaan kanavoiden allekirjoittanut jakaa nyt omia kokemuksiaan siitä, mistä orastavan vastahegemonisen ajattelijan salaliittokommandon voi tunnistaa. Kaverisi saattaa olla foliohattuparaatia johtava vastahegemonisti, jos….

  1. hänelle ”länsi” on kansainvälispoliittinen blokki, joka toimii yksissä tuumin muita vastaan (enimmäkseen salassa), ja jota muiden kannattaisi yhtälailla yksissä tuumin vastustaa;
  2. hänelle ”lännen” ulkopoliittinen toiminta on koordinoitua, etupäässä pahantahtoista imperialismia, neoliberaalista riistoa ja maailmanherruuden ylläpitämistä (kts. öljysodat Libyassa ja Irakissa, tai mineraalisodat Afganistanissa ja Malissa);
  3. hänen mielestään lähes kaikkien poliittisten kriisien takana on tavalla tai toisella lännen näkymätön käsi. Usein siihen liittyy vielä useiden valtioiden, virastojen ja  kansainvälisten organisaatioiden laajuinen salaliitto, jonka jäsenistä kukaan ei paljasta totuutta, ellei sitten oikeat mielipiteet omaaville blogspot-bloggareille ja pseudo-journalistiille (kts. Libyan ja Syyrian kansannousut).
  4. hänelle BRICS edustaa geopoliittista blokkia, jonka päätehtävänä on vastustaa länsimaiden hegemoniaa (näin tosin saattaa käydä paremmissakin piireissä);
  5. hänelle mikä tahansa valtio, joka on ”lännen” painostavan diplomatian kohteena on uhri, joka ei ole tehnyt mitään väärin, ja jota tulee puolustaa (esimerkki Iraniin liittyen);
  6. hän suhtautuu ”länsimaiseen valtavirtamediaan” (käsittäen sen yhtenä epämääräisenä kokonaisuutena, joka edistää samaa näkökulmaa) epäluotettavana propagandakanavana….
  7. mutta hänellä ei ole pienintäkään ongelmaa länsimaisen valtavirtamedian mielipiteitä vastustavien blogien tai vaihtoehtoisten medialähteiden sisällön kritiikittömässä omaksumisessa;
  8. hän huolestuu suuresti sisäisen opposition murskaamisesta ja länsimaisesta fasismista, kun Occupy-liikkeen jäseniä, globalisaatiota, sotaa, öljynporausta, EU:ta tai Natoa vastustavia aktivisten pidätetään mielenosoitusten yhteydessä…
  9. … mutta hänellä ei ole pienintäkään ongelmaa kun hänen kannattamansa johtajat vangitsevat poliittisia toisinajattelijoita, opposition edustajia ja ihmisoikeusaktivisteja säännöllisesti;

Tietoisuus ongelmasta on ensiaskel sen parantamiseen. Pitkään jatkuessaan parantamaton vastahegemoninen maailmankatsomus voi pahimmillaan johtaa runsaan alumiinikerrostuman muodostumiseen päänahan ympärille, vahvistusilluusoihin, hajuaistin häiriintymiseen sekä mielenterveysongelmiin.  Mikäli sinulla tai tuttavallasi esiintyy yllä nimettyjä oireita, ota viipymättä yhteys lähimpään professoriin.

Hae
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in comments
Search in excerpt
Filter by Custom Post Type

Jaa