Jaa

YK:n väestötietokeskus hiljattain julkaisi viimeisimmän väestöennusteensa maailman kasvusta. Tilastoista välittyy kiinnostava kuva maailmasta vuonna 2100.

Niille, joita kiinnostavat suuret kuviot, tämä arvio on varsinainen aarreaitta. Datasta käy ilmi muun muassa, että vuonna 2100:

  • Afganistanissa on yhtä paljon asukkaita kuin Venäjällä (110 miljoonaa)

  • Malawissa, Zambiassa ja Ugandassa on kaikissa enemmän asukkaita (130, 140 ja 170 miljoonaa)

  • Zambian asukasmäärä kasvaa seuraavan 90 vuoden aikana lähes 1000%; eteläisen Afrikan pienin kasvu tapahtuu Lesothossa (31%). Jos katsotaan Zambian ja Lesothon kasvua vuodesta 1950, niin kasvuhaitari on huima (5900%-300%).

  • Historiallinen kasvuvoittaja vuonna 2100 on ehdottomasti Arabiemiraatit, joka on kasvanut lähes 15 000% vuodesta 1950. Vuonna 2100 moni muu Lähi-idän maa on myös kasvanut valtavasti vuodesta 1950: öljyvaraus on kasvattanut Qataria (8500%) ja Kuwaitia (4000%), mutta sota ja rakenteellinen köyhyys eivät ole estäneet Länsi-Saharan (6000%), Jemenin (2200%) tai palestiinalaisalueen (1500%) vastaavaa huimaa kasvua.

  • Euroopan suurin kasvaja vuonna 2100 on Andorra (88%); tulloin ruhtinaskunnalla arvoidaan olevan 162,000 asukasta. Toinen ääripää on Bosnia-Herzegovina, jonka asukasluku puolittuu.

  • Itä-Eurooppa ja Neuvostoliitto ovat historiallisia häviäjiä. Alueen kasvu on ollut rajattua vuodesta 1950 ja asukasmäärä lähes kautta alueen vähenee vuoteen 2100 menessä. Asukasmäärä on paikoin jopa alhaisempi kuin vuonna 1950.

  • Suomi, kuten suurin osa Euroopasta, ei kuulu voittajiin tai häviäjiin. Vuonna 2100 Suomessa on alle kuusi miljoonaa asukasta (noin 5,8 miljoonaa). Vertailun vuoksi: tällä hetkellä Suomessa on lähes 5,4 miljoonaa asukasta, kun vuonna 1950 asukkaita oli neljä miljoonaa.

Kiinnostavat tilastot sikseen, täytyy muistaa, että kyseessä ovat vain etäiset ja epävarmat arviot. Dataan vaikuttavat hyvin selkeästi parin viimeisen vuosikymmenen tapahtumat. Muuttoliikkeet näkyvät vahvasti tilastoissa (esimerkiksi pois Libanonista ja itä-Euroopasta kohti pohjois-Amerikkaa).  Samoin näkyvät myös suhteellinen rikkaus (vähäinen kasvu) ja köyhyys (räjähdysmäinen kasvu).  Tästä huolimatta, tilastot tarjoavat kiinostavia viitteitä tulevasta maailman rakenteesta.

  • Jos vuonna 1950 YK:n turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenmaat edustivat 35,7%:a maailman asukkaista ja niiden oletetaan vuonna 2100 olevan edelleen samoja, ne edustavat enää 16,6%:a maailman väestöstä.

  • Keitä sitten ovat haastajat? BRIC-maiden asukasluku pienenee: Kiinan väestön oletetaan pienentyvän 30%:lla, Venäjän 22,5%:lla ja Brasilian 10%:lla.  Poikkeuksena on Intia jonka väestönkasvu hidastuu rajusti (vain 25%:n kasvu).

  • Lähi-idän ja Aasian kasvu taittuu (n. 9%): Tämän hetken poliittiset juggernautit Iran (-17%), Indonesia (5%) ja Etelä-Afrikka (8%) kutistuvat tai hädin tuskin kasvavat.

  • Transatlanttiset erot korostuvat. Euroopan väestö vähenee etenkin itä-Euroopan maissa (Bulgaria -44%, Romania -30% ja Puola -23%). Kyse ei ole varaudesta, sillä muut länsivaltiot kasvavat (etenkin Australia ja Yhdysvallat).

  • Sota ei näytä olevan kasvun este: niin Irak, Kongon demokraattinen tasavalta kuin Somaliakin kaikki monikertaistuvat asukasmäärältään.

  • Afrikka kasvaa räjähdyksenomaisesti (241%): Nigeria on maailman kolmanneksi suurin maa 730 miljoonan väestömäärällään ja sijoilla viisi ja kahdeksan ovat Tansania (316 miljoonaa) ja Kongon demokraattinen tasavalta (212 miljoonaa). Suuri tulevaisuuden kysymys onkin, tuleeko muu vaikutusvalta kasvamaan väestökasvun myötä.

YK:n raportiin ja raakadataan pääsee käsiksi tämän linkin kautta. The Guardianilla on myös varsin kätevä taulukko datasta.

Hae
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in comments
Search in excerpt
Filter by Custom Post Type

Jaa