Saudi-Arabian monarkiaa uhkaa ulkoisten vihollisten lisäksi sen oma sisäpolitiikka. Lähi-idän sotien riehuessa Saudi-Arabian kuningashuone ponnistelee rakentaakseen uutta kansallista identiteettiä ja toteuttaakseen kansalaisille lupaamiaan talousuudistuksia. Kun maata uhkaavat vuosikymmenien vakavimmat alueelliset kriisit ja rakenteelliset taloudelliset ongelmat, kruununprinssin kunnianhimoinen identiteettiprojekti uhkaa kääntyä häntä itseään vastaan.

Saudi-Arabian kruununprinssi Mohammed bin Salman bin Abdul-Aziz Al Saud (MBS) on toiminut maan tosiasiallisena johtajana jo yli kymmenen vuotta. MBS:n isän Salman bin Abdul-Aziz Al Saudin noustua kuninkaaksi vuonna 2015, hän keskitti valtaa pojalleen niin nopeasti, että jotkut tilannetta seuranneista antoivat maalle uuden nimen: al-Mamlaka al-Salmaniyya (Salmanin kuningaskunta). MBS:n kunnianhimoiset taloudelliset ja yhteiskunnalliset tavoitteet listattiin vuonna 2016 julkaistussa Vision 2030-viitekehyksessä. Tavoitteiden saavuttamiseksi maa on ottanut uuden nationalistisen suunnan sen uskonnollisen identiteetin kustannuksella. Jotta Saudi-Arabia voi vähentää riippuvuuttaan öljytuloista, sen kansalaisten täytyy ottaa aktiivinen rooli kansakunnan uuden taloudellisen pohjan rakentamisessa.

Öljyn hintojen volatiliteetin ja uusiutuvien energiamuotojen takia valtion tulopohjaa on haluttu monipuolistaa. MBS haluaa korkeasti koulutetun ja kunnianhimoisen väestön, joka toimii maan hyvinvoinnin moottorina, samalla kun ruori pysyy hänen käsissään. MBS:n suunnitelmassa piilee ristiriita: miten vahvistaa  nationalistista yhteiskuntaa aktivoimatta samalla poliittista identiteettiä? 

Saudi-Arabian uusi nationalismi

MBS on profiloitunut modernina johtajana. Enemmistö maan kansalaisista on alle 30-vuotiaita, ja MBS:n aikana he ovat nauttineet elokuvateattereista ja konserteista, jotka olivat kiellettyjä vuosikymmenien ajan. Musiikki on myös tarjonnut MBS:lle tavan iskostaa itseensä liitettyä nationalismia. Esimerkiksi Fahd bin Faslan hadha saudi fog fog (Tämä saudi on huipulla) sekä Rashed al Majedin ya Mohammed (Oi Mohammed) ovat suosittuja patrioottisia kruununprinssille omistettuja lauluja.

Kruununprinssi on myös vahvistanut kuvaansa uuden Saudi-Arabian suunnannäyttäjänä parantamalla naisten asemaa valtakunnassa muun muassa antamalla naisille oikeuden ajaa autoa ja matkustaa ilman miehen lupaa. Kuningashuone mainostaa maan naispuolisia suurlähettiläitä ja naisten parantunutta asemaa maassa, jossa kuitenkin henkilöoikeuslait asettavat naiset miesten huoltajuuden alaisiksi. Saudi-Arabian sosiaaliset uudistukset tapahtuvat Mohammed bin Salmanin asettamien tiukkojen raamien sisällä. Uudistusten takaa löytyy lähestulkoon aina pyrkimys ulottaa prinssin valtaa entistä syvemmälle kansalaisten sosiaaliseen elämään. MBS lupasi voimaannuttaa maan nuoria ja naisia, mutta hänen aikakaudellaan lisää vapauksia ajavia aktivisteja ja feministejä on vangittu ennätysmäärin.    

Valtiojohtoisen identiteetin ongelmat

1960-luvulta lähtien kuningashuone edisti konservatiivisen Muhammad Ibn abd al-Wahhabin islamin tulkintaan perustuvaa panislamistista identiteettiä kansalaistensa keskuudessa. Kuningashuoneelle maan rajoja ylittävä muslimi-identiteetti tarjosi legitimiteettiä silloin, kun egyptiläinen sekulaari panarabismi tai Iranin vallankumoukselliset aatteet uhkasivat sitä. Ideaalisaudi oli poliittisesti passiivinen, osasi Koraanin ulkoa ja levitti wahhabismina tunnettua islamin tulkintaa maailmalla. Kun Neuvostoliitto hyökkäsi Afganistaniin vuonna 1979, kuningashuone hyödynsi panislamilaista identiteettiä kerätäkseen rahaa ja vapaaehtoisia Afganistanissa taisteleville Mujahideen-joukoille. Afganistanin sota radikalisoi monia muslimeja. Muun muassa Osama bin Laden ja muut Afganistanin sodan veteraanit perustivat terrorijärjestö al-Qaidan 1980-luvun lopulla. Neuvostoliiton vetäydyttyä Afganistanista, al-Qaida alkoi kääntyä kuningashuonetta vastaan bin Ladenin johdolla. Voiko kuningashuone pitää nationalismin kurissa ja estää sitä kääntymästä itseään vastaan niin kuin kävi jihadismin kanssa? 

MBS:n noustua kruununprinssiksi moni suhtautui toiveikkaasti siihen, että maa ottaisi liberaalimman suunnan. Erityisesti The Washington Postin kirjoittajan Jamal Khashoggin murha Saudi-Arabian konsulaatissa Turkissa vuonna 2018 lähetti kylmäävän viestin kaikille, jotka odottivat MBS:n rakentavan avoimempaa yhteiskuntaa. Maan nuoret ovat käsitelleet hallinnon epäkohtia viestipalvelu X:ssä vakavin seurauksin. Mohammed bin Salmanin aikakaudella hallintoa kritisoivat päivitykset ovat johtaneet monien vuosien vankeusrangaistuksiin terrorismilainsäädännön nojalla.

Hallinnon koventunut linja näkyy maasta pakenevien tilastoissa. UNHCR:n tilastot näyttävät, että saudiarabialaisten pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrä on noussut merkittävästi MBS:n noustua maan valtiaaksi. Vuonna 2016 saudiarabilaisia pakolaisia oli UNHCR:n raporttien mukaan 937 ja turvapaikanhakijoita suunnilleen saman verran. Vuonna 2024 pakolaisia oli 2 332 ja turvapaikanhakijoita 1 539. Saudi-Arabian ihmisoikeusrikkomuksiin keskittyvän järjestön ALQST:n kyselyssä tavallisimpia syitä maasta pakenemiseen ovat aktivismiin liittyvät rangaistukset. Etenkin korkeakoulutetut etsivät uusia mahdollisuuksia ulkomailta.

MBS on autoritaarisille hallinnoille tutussa tilanteessa, jossa hän tarvitsee korkeakoulutetun nuoren sukupolven elävöittääkseen talouskasvua, mutta nollatoleranssi toisinajattelulle ajaa samaa sukupolvea maanpakoon. Maanpaossa elävät saudit tuovat usein esiin uuden Saudi-Arabian epäkohtia länsimaisissa medioissa. Kasvava kriittinen saudidiaspora uhkaa MBS:n retoriikkaa maan uudesta modernista suunnasta. 2000-luvun alussa maailman huippuyliopistoihin lähetetyt nuoret muuttuivat kuningashuoneen kriitikoiksi arabikevään jälkeen. Nyt MBS:n politiikka uhkaa synnyttää uuden, aiempaa suuremman maanpaossa elävien oppositiohahmojen sukupolven.

Saudi-Arabian vaikeat vuodet

Uhat MBS:n projektille kasaantuvat. Vision 2030:n strategisessa viitekehyksessä listaamat tavoitteet ulkomaisen sijoituspääoman määrästä ovat jääneet alle odotusten. Lisäksi öljysektorin ulkopuolisia toimialoja kannattelee usein öljytuloilla rahoitettu valtiollinen sijoitusrahasto.

Taloudellisten vaikeuksien lisäksi Iranin sota on paljastanut maan teknologiainfrastruktuurin ja etenkin datakeskuksien haavoittuvaisuuden alueellisissa konflikteissa. Persianlahden arabimonarkiat, jotka ovat esiintyneet vakaina ja Lähi-idän konfliktien koskemattomissa olevina sijoituskohteina, ovat kokeneet ennennäkemättömiä ohjus- ja lennokki-iskuja viime vuoden aikana. Iranin sodan vuoksi Saudi-Arabian on vaikea houkutella tarvitsemiaan ulkomaisia sijoittajia lennokkien ja ohjusten värittäessä maan taivasta.   

Öljytulot ovat maan uudistusten pääsääntöinen rahoituskeino, mutta Iranin sota on vaikeuttanut Saudi-Arabian öljynvientiä merkittävästi Hormuzinsalmen sulkemisen takia. Lisäksi Jemenin huthikapinalliset ovat osoittaneet voivansa iskeä Saudi-Arabian öljyputkiin. Vuonna 2015 alkanut sotilasoperaatio Jemenin huthikapinallisia vastaan otti uusia kierroksia heinäkuussa 2026, kun Saudi-Arabian tukema hallitus pommitti huthien hallussa olevaa Sanaan lentokenttää. Huthien muodostama uhka ei osoita merkkejä laantumisesta, ja järjestö on lisännyt yhteistyötään Iranin tukemien irakilaisten aseellisten järjestöjen kanssa. Irakilainen Kataib Hezbollah oli todennäköisesti Saudi-Arabian suurimpaan öljyputkeen kohdistuneiden iskujen takana syyskuussa 2026. Saudi-Arabiaa uhkaa nyt Iran idästä, huthikapinalliset etelästä ja irakilaiset miliisit pohjoisesta. 

Iranin sodan alettua on spekuloitu Saudi-Arabian ja Israelin lähentymisestä, sillä Iran ja sen liittolaiset uhkaavat molempia maita. Gazan sota on kuitenkin vaikeuttanut näkyvää yhteistyötä Israelin kanssa merkittävästi. Saudiarabialaisten asenteet Israelia kohtaan ovat jyrkentyneet entisestään viime vuosien aikana, mikä kaventaa MBS:n liikkumavaraa Israelin suhteen.

Saudi-Arabian talouden rakenteelliset ongelmat sekä ennennäkemättömät sotilaalliset uhat vaativat sisäpoliittista pääomaa, jota MBS:llä ei ole loputtomasti. Kruununprinssi lupasi kansalaisilleen avoimemman yhteiskunnan ja yksityisen sektorin työpaikkoja, mutta lupaukset eivät ole materialisoituneet. Alueellinen epävakaus ja öljynviennin häiriöt todennäköisesti hankaloittavat suunnitellun ”tulevaisuuden Saudi-Arabian” toteuttamista.

Kun ongelmat kasaantuvat, nuoren ja poliittisesti aktivoituneen väestön sekä kriittisen diasporan hallinnolle muodostama uhka kasvaa. Saudin perheen valtakauden loppua on ennustettu lukuisia kertoja, mutta perheen ote vallasta on kuitenkin säilynyt kriisistä toiseen. MBS ei todennäköisesti vielä tunne otteensa lipeävän, mutta katastrofin ainekset kasaantuvat. Jos MBS ei onnistu lunastamaan lupauksiaan kansalaisille, on mahdollista, että hänen nationalistinen projektinsa kääntyy häntä itseään vastaan.