Eurooppaa on pitkään luonnehdittu talouden jättiläiseksi ja politiikan kääpiöksi. Von der Leyenin “geopoliittinen” komissio on pyrkinyt kehittämään EU:n avuja muun muassa ennakointityön kautta. EU:n suhteellinen kansainvälinen asema on kuitenkin pienenemässä, eikä maailma odota empivää Eurooppaa.

Kun Ursula von der Leyen otti vastaan Euroopan komission puheenjohtajan tehtävän vuonna 2019, hän julisti tavoittelevansa geopoliittista komissiota.

Euroopalle 2010-luku oli ollut jatkuvien kriisien vuosikymmen. Talouskriisit horjuttivat luottamusta Euroopan ratkaisuihin. Kykenemättömyys elää yhteisiä arvoja todeksi muuttoliikkeiden hallinnassa heikensi monien uskoa eurooppalaiseen yhteistyöhön. EU:hun kohdistui myös merkittäviä paineita Euroopan ulkopuolelta. Venäjän hyökkäyssota Itä-Ukrainassa ja Krimin laiton liittäminen kiristivät jännittyneitä kansainvälisiä suhteita entisestään. Kun Donald J. Trump valittiin Yhdysvaltojen presidentiksi vuonna 2016, monia  huoletti myös transatlanttisen suhteen tulevaisuus.

Vuosikymmenen aikana ympäri Eurooppaa alkoi kuulua vaatimuksia EU:n strategisen itsenäisyyden kehittämisestä. EU:n tulisi pystyä toimimaan itsenäisesti itselleen tärkeillä aloilla. Jo ennen koronapandemiaa ja Venäjän laittoman hyökkäyssodan laajentumista mikään ei ollut enää “business as usual”. EU:kaan ei voisi enää olla “EU as usual”.

Uuden komission tärkeimmäksi tavoitteeksi tuli digitaalisen ja vihreän siirtymän saavuttaminen oikeudenmukaisella tavalla. EU:n tulisi pystyä vastaamaan aikaisempaa paremmin kansalaisten odotuksiin aloilla, joilla eurooppalainen yhteistyö tuo lisäarvoa. Yhteistyön syventämisellä voitaisiin myös kasvattaa Euroopan globaalia painoarvoa.

Euroopan geopoliittinen herääminen

Von der Leyenin geopoliittiset tehtävänannot näkyivät myös komission työkalupakissa. Komissio on nostanut ennakointityön aiempaa keskeisempään asemaan päätöksenteossa.

Ennakointityöllä ja -menetelmillä oli entuudestaan vakaa asema komission eri pääosastojen, pääsihteeristön ja tutkimuskeskuksen työssä. Von der Leyen asetti kuitenkin strategisen ennakointityön  näkyvästi varapuheenjohtaja Maros Sefcovicin alaisuuteen. Kirjeessään Sefcovicille von der Leyen painotti, että työn olisi keskityttävä pitkän aikavälin kehityskulkujen tarkasteluun. Alati monimutkaistuvassa maailmassa ennakointityö antaisi mahdollisuudet keskittyä keskeisiin muutoksiin ja niiden hallintaan.

Sefcovicin johdolla on julkaistu kolme tulevaisuusraporttia. Ne perustuvat komission tutkimuskeskuksen tulevaisuustyöhön ja sen pohjalta tehtävään poliittiseen analyysiin: mitä toimia EU:n tulisi tehdä, jotta tulevaisuuskuvissa eriteltyjä haasteita ja mahdollisuuksia voitaisiin hallita?

Miten päätöksenteko, tutkimus ja teknologian kehitys voisivat vauhdittaa yhteiskunnallista ja taloudellista kehitystä sekä edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa?

Voiko riippuvaisuusruletissa voittaa?

Vaikka tulevaisuusraportit kattavat yhteiskunnan eri osa-alueet laajasti, komission geopoliittinen näkemys toistuu niissä kaikissa.

Ensimmäinen, vuonna 2020 julkaistu tulevaisuusraportti painotti EU:n tarvetta keskittyä toimiin, jotka vahvistaisivat yhteiskunnallista resilienssiä. Raportin mukaan koronapandemia oli tehnyt selväksi, että EU:n tulisi vahvistaa kykyään kohdata ja selviytyä haasteista – niin nykyisistä kuin tulevista.

Huolestuttavimmat kysymykset liittyivät myös globaaliin talouteen. Arvo- ja tuotantoketjujen globaali optimointi on mahdollistanut talouskasvua ympäri maailmaa. Pandemian myötä riippuvaisuuksista oli tullut uhkapeliä, jossa kertoimet kasvavat ja voittamisen todennäköisyys laskee.

Vuoden 2020 raportti  painotti myös Euroopan riippuvaisuutta kriittisistä raaka-aineista. Vihreä ja digitaalinen siirtymä ei onnistu ilman  grafiittia, kobolttia ja litiumia. Nämä raaka-aineet ovat kriittisiä, sillä ilman niitä tärkeitä kehityshankkeita akkuteknologioista aurinkoenergiaan ei voida toteuttaa koko Euroopan mittakaavassa.

Vuotta myöhemmin julkaistu raportti painotti neljää megatrendiä: ilmastonmuutosta, tietoverkkoja ja murrosteknologioita, demokratian kohtaamia haasteita ympäri maailmaa sekä moninapaistuvaan maailmanjärjestykseen liittyviä haasteita. Raportti esitti myös kymmenen tavoitetta, jotka kehittäisivät EU:n strategista itsenäisyyttä pitkällä aikavälillä. Esitettyihin tavoitteisiin lukeutui muun muassa tutkimus- ja innovaatiotoimien tehostaminen, sillä sekä verrokkimaat että kilpailijat ovat useilla aloilla Eurooppaa edellä.

Vuoden 2021 raportti on edeltäjäänsä suorasanaisempi maailmanjärjestyksen muuttumisen suhteen. Sen mukaan Yhdysvaltojen ja Kiinan välisestä kilpailusta voi tulla kaikkea maailmanpolitiikkaa määrittävä jännite. EU:lla todetaan olevan alati heikkenevät edellytykset osallistua suurvaltakilpailuun. Itä-Aasian talouskasvun kiihtyessä EU-maiden osuus maailmantaloudesta pienenee vauhdilla. Onko vain ajan kysymys, että EU:sta tulee talouden kääpiö?

Yhdysvaltojen ja Kiinan välisestä kilpailusta voi tulla kaikkea maailmanpolitiikkaa määrittävä jännite Klikkaa twiitataksesi!

Kokoaan suurempi EU maailmalla?

Komission geopoliittiset pyrkimykset heijastelevat vääjäämättä Brysselin tilanne- ja tulevaisuuskuvia maailmasta, jossa EU on vain osa orkesteria eikä kapellimestari.

Ennakointityön ytimessä onkin pyrkimys kartoittaa teemoja ja kehityksiä, joihin keskittymällä EU voisi määrittää tahtia ja olla kokoaan suurempi maailmalla.

Jäsenmaiden hajanaisuus keskeisissä kysymyksissä haittaa Euroopan edellytyksiä vaikuttaa siihen, miltä maailma tulevaisuudessa näyttää. Unionin entinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen korkea edustaja Federica Mogherini usein painotti, että EU on pienten ja itseään suurena pitävien pienten maiden liitto. EU:n suhteellisen taloudellisen valta-aseman pienentyessä myös ikkuna strategisen itsenäisyyden saavuttamiseen  kapenee.

EU:n suhteellisen taloudellisen valta-aseman pienentyessä myös ikkuna strategisen itsenäisyyden saavuttamiseen kapenee Klikkaa twiitataksesi!

Tarvetta johtajuudelle ja toimijuudelle kuitenkin on. Meidän tulee tavalla tai toisella onnistua digitaalisessa ja vihreässä siirtymässä. Kilpailukykyisen, ilmastoneutraalin ja oikeudenmukaisen Euroopan rakentaminen on jo itsessään tärkeä geopoliittinen tavoite – aivan kuten komission vuoden 2022 tulevaisuusraportti painottaa.

EU voi kasvaa ja kehittyä keskittymällä kriiseistä selviämiseen, mutta maailmanjärjestystä voi tuskin määrittää reaktiivisesti.

Venäjän sota Ukrainassa on kuitenkin osoittanut, että Eurooppa osaa edelleen puhaltaa yhteen hiileen. Ei ole ihme, että von der Leyen käytti suuren osan syyskuussa pitämästään Unionin tila -puheesta Ukrainan tilanteen käsittelyyn.

Seuraavan talven myötä tiedämme, kuinka pitkälle yhteishenkemme kantaa. Onko Euroopalla edellytyksiä politiikan jättiläiseksi?

Kirjoittaja: Tuure-Eerik Niemi
Kommentointi ja editointi: Julius Lehtinen, Niko Niemisalo, Henna Nivakoski
Kielenhuolto: Elena Rintamäki