Etelä-Afrikan Israelia vastaan nostama kanne kansanmurhasta YK:n kansainvälisen tuomioistuimessa on herättänyt toiveita, josko vihdoin palestiinalaisten tilanteeseen saataisiin riittävän painava vastaus. Israelin ei odoteta noudattavan aikanaan saatavaa tuomiota, mutta tuomioistuinkäsittelyn toivotaan herättävän Israelia tukevat maat tilanteen vakavuuteen ja esimerkiksi harkitsemaan sen kanssa tehtävän sotilasyhteistyön keskeyttämistä.

Viimeisin luku Israelin ja Palestiinan välisessä väkivallan kierteessä alkoi 7. lokakuuta 2023. Muutamaa kuukautta myöhemmin joulukuun lopussa, jolloin Gazassa oli kuollut jo 21 110 palestiinalaista, Etelä-Afrikka nosti Israelia vastaan kanteen YK:n kansainvälisessä tuomioistuimessa. Kanteessaan Etelä-Afrikka väitti Israelin rikkoneen YK:n joukkotuhonnan vastaisen sopimuksen velvoitteita eli käytännössä syytti Israelia kansanmurhasta Gazassa. Etelä-Afrikka on koko demokratiataipaleensa ajan osoittanut vahvaa solidaarisuutta Palestiinalle sen oman apartheid-menneisyyden ollessa tuoreessa muistissa.

Kansainvälinen tuomioistuin (ICJ) on YK:n alainen tuomioistuin, joka ratkoo valtioiden välisiä kiistoja niiden suostumuksella. ICJ:n tuomiolla voidaan vahvistaa valtion rikkoneen sille kuuluvia kansainvälisen oikeuden velvoitteita ja määrätä se esimerkiksi suorittamaan vahingonkorvauksia toiselle osapuolelle. Tyypilliset tapaukset ovat koskeneet valtioiden välisiä rajariitoja, mutta se on ainoa tuomioistuin, joka kattaa koko kansainvälisen oikeuden kirjon. Lisäksi se antaa esimerkiksi YK:n yleisistunnon pyynnöstä neuvoa-antavia lausuntoja.

Etelä-Afrikan pyynnöstä tuomioistuin antoi 26. tammikuuta päätöksen koskien väliaikaisia toimenpiteitä, joita Israelin tulisi kunnioittaa kunnes lopullinen tuomio annetaan. Toimien tavoitteena on estää se, ettei Etelä-Afrikan väittämä kansanmurha etene oikeudenkäynnin aikana.

Väliaikaisista toimenpiteistä päättäessään tuomioistuin ei kuitenkaan vielä ottanut tarkemmin kantaa osapuolien esittämiin väitteisiin tai siihen, onko kansanmurhaa koskevalla haasteella tosiasiassa menestymismahdollisuuksia. Tuomioistuin kuitenkin piti Etelä-Afrikan väitteitä kansanmurhasta uskottavina ja linjasi, että palestiinalaiset ovat erityinen ryhmä, joka vaatii suojelua sopimuksen valossa.

ICJ vaati Israelia toimimaan kaikin mahdollisin keinoin kansanmurhan estämiseksi muun muassa rankaisemalla vihapuheesta ja vaatimalla, ettei todisteita tuhota. Kuuden väliaikaistoimen listalla on myös velvoite, jonka mukaan Israelin on varmistettava humanitaarisen avun toimittaminen Gazaan. Israelin on raportoitava tuomioistuimelle kuukausittain toimista näiden velvoitteiden täyttämiseksi. Kyseiset raportit eivät kuitenkaan ole julkisia.

Israelin valmistellessa maahyökkäystä Etelä-Gazan Rafahiin ICJ antoi 28.3. uuden päätöksen väliaikaisista toimenpiteistä. Se katsoi tilanteen muuttuneen niin, että sen on määrättävä lisää toimenpiteitä Gazan humanitaarisen tilanteen ja nälänhädän helpottamiseksi. ICJ vaati Israelia mahdollistamaan apukuljetusten perillepääsyn ja avaamaan lisää rajanylityspaikkoja. Päätöksessä todetaan, että palestiinalaiset Gazassa eivät ole enää vain nälänhädän partaalla, vaan nälänhätä on jo alkanut.

Uusi määräys viittaa siihen, että Israel ei selkeästi noudattanut ICJ:n ensimmäistä päätöstä. Niinpä gazalaisten nälkiinnyttäminen voi nousta Etelä-Afrikan kanteen tärkeimmäksi väitteeksi. Humanitaariset järjestöt ja YK ovat yhä enemmän huolissaan tilanteesta Gazan kaistalla. YK:n palestiinalaisalueiden erityisraportoija Francesca Albanesen viimeisimmän raportin mukaan on perusteltua olettaa, että Israel syyllistyy kansanmurhaan.

Uusi määräys viittaa siihen, että Israel ei selkeästi noudattanut ICJ:n ensimmäistä päätöstä. Niinpä gazalaisten nälkiinnyttäminen voi nousta Etelä-Afrikan kanteen tärkeimmäksi väitteeksi. Klikkaa twiitataksesi!

Päätös otettiin vastaan tärkeänä, mutta riittämättömänä

Päätöstä on pidetty merkittävänä, vaikka uutisoinnissa päähuomio keskittyi siihen, ettei ICJ vaatinut tulitaukoa. Tosiasiassa Etelä-Afrikka ei vaatinut tulitaukoa vaan sotatoimien lopettamista, kuten tuomioistuin oli Ukrainan Venäjää vastaan nostamassa tapauksessa määrännyt. Kyseisessä tapauksessa Ukraina on väittänyt, että Venäjä rikkoi YK:n joukkotuhonnan vastaista sopimusta, koska se käytti kansanmurhaa tekosyynään hyökätä Ukrainaan helmikuussa 2022.

Asiantuntijat eivät olettaneetkaan vaatimuksen menevän läpi. Kritiikkiä onkin tullut siitä, että Etelä-Afrikka ei sisällyttänyt Palestiinaa, ja näin ollen Hamasia, tapauksen asianomaisiin. Vaatimusta taistelujen lopettamisesta tuomioistuimen on vaikea tehdä, jos molempia konfliktin osapuolia ei voi velvoittaa sen kunnioittamiseen.

Päätöstä on myös pidetty riittämättömänä, koska se ei vaatinut Israelia lopettamaan sotatoimiaan. Miten humanitaarista apua pystytään toimittamaan, jos tätä ei vaadita? YK:n alaiset järjestöt ovat alkuvuoden jälkeen useaan otteeseen todenneet, etteivät kykene toimittamaan apua Gazaan hauraan turvallisuustilanteen vuoksi. Maaliskuun lopussa Israel kielsi UNRWA:n ruoka-avustuskuljetukset Pohjois-Gazaan. Humanitaarinen avustusjärjestö World Central Kitchen keskeytti toimintansa Gazassa, kun seitsemän sen työntekijää kuoli Israelin iskussa 2. huhtikuuta.

Etenkin Lähi-idässä ICJ:n kuulemisia seurattiin hyvin tiiviisti. Palestiinalaisten tilanne on harvoin saanut näin paljon näkyvyyttä ja tilaa tulla kerrotuksi. Kuulemisia odottaessa oikeustapausta kuvailtiin Nelson Mandela vastaan Balfour -asetelmana. Vuoden 1917 Balfourin julistuksessa Iso-Britannia ilmoitti tukevansa kansallisen kodin perustamista juutalaisille Palestiinaan. Julistusta pidetään lupana Israelin valtion perustamiselle ja näin ollen juurisyynä palestiinalaisten nykytilanteelle.

Menestymisen todennäköisyydet ovat rajalliset 

Kansanmurhan asema maailman vakavimpana rikoksena perustuu pitkälti siihen, että kansanmurhan aikomuksen (genocidal intent) osoittaminen on hyvin korkean kynnyksen takana. On pystyttävä osoittamaan, että tekijän pyrkimys hävittää joko kokonaan tai osittain tietty kansanryhmä, on ollut motiivina kaiken tämän toiminnan takana. Harvoin suunnitelmaa kansanryhmän hävittämiseksi on kirjattu mihinkään ylös, joten se pitää pystyä perustelemaan osapuolen toimien ja sanomisten kautta.

ICJ viittasi tammikuun päätöksessään jo useisiin Israelin hallinnon viranomaisten lausuntoihin ja kommentteihin. Esimerkkeinä päätöksessä nostettiin esiin puolustusministeri Yoav Gallantin lausunto, jonka mukaan Israel taistelee ihmiseläimiä vastaan sekä maan presidentti Isaac Herzogin väite, ettei Gazassa ole ulkopuolisia siviilejä.

Lopputuloksen kannalta kysymyksiä herättää se, että ICJ on vääjäämättä poliittinen tuomioistuin. Vaikka tuomarit eivät edusta kotimaitaan, useimmilla on takanaan ura omissa maissaan, ja tiettyjen valtioiden kohdalla tällä on merkitystä. Esimerkiksi Ukrainan Venäjää vastaan nostamassa tapauksessa kukaan ei yllättynyt, että Kiinan ja Venäjän tuomarit vastustivat kaikkia Ukrainan vaatimuksia.

Vahvimman kannan Etelä-Afrikan kannetta vastaan hieman jopa yllättäen otti ugandalainen tuomari Julia Sebutinde, joka perusteli, että kyseessä on poliittinen eikä niinkään oikeudellinen kysymys. Sebutinden kanta herätti tunteita sosiaalisessa mediassa ja oli monelle pettymys etenkin, kun hän äänesti vastaan jopa niiden toimien osalta, joita Israelin nimittämä tuomari Aharon Barak puolsi. Ugandan hallitus päätyi antamaan virallisen lausunnon, ettei Sebutinden näkemys edusta maan linjaa.

Israelin ei odoteta kunnioittavan tuomioistuimen päätöstä

ICJ:n päätökset ovat YK:n jäsenvaltioita sitovia, mutta sillä ei ole keinoja toimeenpanna tuomioitaan, jos valtiot eivät niitä noudata. YK:n turvallisuusneuvosto voisi päätöksellään vaatia tuomion noudattamista, mutta turvallisuusneuvoston toimivallan rajallisuus on tullut hyvin ilmeiseksi viimeisen puolen vuoden aikana.

Esimerkiksi Venäjä ei ole noudattanut ICJ:n vuoden 2022 päätöstä väliaikaisista toimenpiteistä, jolla se vaati osapuolia lopettamaan sotilasoperaationsa. Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu puolestaan on jo useaan otteeseen etukäteen ilmoittanut, ettei kukaan, edes Haag pysäytä Israelin toimia Hamasin kukistamiseksi. Monet ihmisoikeusjärjestöt ovat jo raportoineet Israelin rikkoneen ICJ:n päätöstä.

Aiemmin ICJ on käsitellyt Palestiinan tilannetta vuonna 2004, kun se antoi YK:n yleiskokouksen pyynnöstä neuvoa-antavan lausunnon todeten Israelin Länsirannalle rakentaman muurin olevan kansainvälisen oikeuden vastainen. Lausunnon mukaan Israelin on purettava palestiinalaisalueiden puolelle rakennetut muurin osuudet ja korvattava palestiinalaisille muurin myötä aiheutuneet vahingot. Israel on kuitenkin kiistänyt ICJ:n päätösvallan kysymyksen osalta ja jatkanut muurin rakentamista.

Tällä hetkellä vireillä on myös toinen YK:n yleisistunnon joulukuussa 2022 esittämä pyyntö koskien Israelin 57 vuotta kestäneen miehityksen oikeudellisia seurauksia. Ennätykselliset 52 maata osallistui kuulemisiin helmikuussa.

Vaikka Israel kiistäisi ICJ:n toimivallan ja päätöksen, aiheutuu siitä vääjäämättä mainehaittaa Lähi-idän ainoaksi demokratiaksi itseään kutsuvalle valtiolle. Symbolinen merkitys sillä, että holokaustin myötä syntynyt maa on itse syytettynä kansanmurhasta, on myös vähintäänkin kiusallinen.

Vaikka Israel kiistäisi ICJ:n toimivallan ja päätöksen, aiheutuu siitä vääjäämättä mainehaittaa Lähi-idän ainoaksi demokratiaksi itseään kutsuvalle valtiolle. Symbolinen merkitys sillä, että holokaustin myötä syntynyt maa on itse syytettynä kansanmurhasta, on vähintäänkin kiusallinen. Klikkaa twiitataksesi!

Koko Gazan sotaa leimannut keskustelu länsimaiden kaksoisstandardeista ulottuu myös Haagin oikeussaleihin. Ukrainan saama huomio ja solidaarisuus ovat kasvattaneet länsimaiden ja muun maailman välistä kuilua. Marraskuussa Iso-Britannia, Kanada, Ranska, Tanska, Saksa ja Hollanti ilmoittivat liittyvänsä Gambian Myanmaria vastaan nostamaan kansanmurhakanteeseen. Oikeusvaltioperiaatteen nimeen vannovien valtioiden on pystyttävä entistä paremmin perustelemaan, miksi tietyt tapaukset ansaitsevat heidän huomionsa.

Vaikka Israel ei päätöstä noudattaisi, sillä toivotaan olevan vaikutusta sitä tukevien valtioiden ja yritysten toimintaan. Srebrenican kansanmurhaa koskeneen tapauksen yhteydessä ICJ käsitteli kolmannen valtion osallisuutta linjaten, että silloin riittää, että apua tarjonnut valtio on ollut tietoinen kansanmurhan vaarasta. ICJ:n tammikuun päätöksessä nimenomaan todetaan, että on olemassa uskottava vaara, että Gazassa on meneillään kansanmurha. 

Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi siinä, että asevientiä harjoittavat maat eivät voi enää vedota siihen, etteivät tiedä mihin niiden aseita käytetään. Monet maat ovatkin jo keskeyttäneet asevientinsä Israeliin Gazan sodan alkamisen jälkeen. Viimeisimpänä Kanada ilmoitti helmikuussa liittyvänsä Hollannin, Belgian, Espanjan ja Japanin joukkoon. Nicaragua on myös erikseen nostanut ICJ:ssa kanteen Saksaa vastaan syyttäen sitä avunannosta Israelille, kuten muun muassa sotilastarvikkeiden toimittamisesta. Saksa on ollut Yhdysvaltojen jälkeen suurin aseiden viejä Israeliin vuosien 2019 ja 2023 välillä.

Monet maat ovatkin jo keskeyttäneet asevientinsä Israeliin Gazan sodan alkamisen jälkeen. Viimeisimpänä Kanada ilmoitti helmikuussa liittyvänsä Hollannin, Belgian, Espanjan ja Japanin joukkoon. Klikkaa twiitataksesi!

Hollantilainen tuomioistuin on jo antanut päätöksen, että maan tulisi lopettaa hävittäjien varaosien myynti Israelille. Päätöksen mukaan on olemassa todellinen riski, että varaosia käytetään vakaviin humanitaarisen oikeuden loukkauksiin. Myös Yhdysvalloissa on nostettu kanteita, joissa Joe Bidenin hallintoa on syytetty kansanmurhaa koskevan yleissopimuksen rikkomisesta jatkamalla Israelin armeijan aseistamista.

Kansanmurha on myös kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) toimivallan piiriin kuuluva rikos. Etelä-Afrikan tavoitteena onkin ollut, että tapaus johtaisi yksilöiden syyttämiseen ICC:n edessä tai kansallisissa tuomioistuimissa universaaliperiaatteen nojalla. ICJ:n keräämä todistusaineisto ja löydökset voisivat vauhdittaa entisestään ICC:n Palestiinan tilanteen tutkintaa, joka myös näyttäisi ottaneen askelia eteenpäin viime kuukausina. Tapaus toivottavasti tarjoaa vihdoin mahdollisuuden edistää kansainvälisen oikeuden toteutumista myös palestiinalaisten osalta.  

Kirjoittaja: Camilla Antila

Editointi: Heljä Ossa ja Henna Kakko

Kielenhuolto: Matti Marjamäki