Taloustilanne ja kiihtyvä suurvaltakilpailu asettavat nyt ennennäkemättömiä paineita Kiinan suurten tavoitteiden saavuttamiselle

Kirjoittajan henkilökuva
Sasu Katajamäki | 25.03.2024
Tekstiartikkelin kuva. Kuva: Vartijat seisovat Kiinan johdon päämajan Zhongnanhain porteilla. Wikipedia Commons / Prcmise

Viime vuodet ovat olleet Kiinassa haastavia. Koronapandemian aikaiset rajoitukset olivat rankkoja, ja pandemian jälkeen Kiinan talous on ollut koetuksella. Samalla maa joutuu myös nyt ja tulevaisuudessa varautumaan yhä vahvemmin haastavaan maailmantilanteeseen ja kiihtyvään suurvaltakilpailuun. Haasteiden myötä myrskypilviä on alkanut kertyä Pekingin taivaalle.

Vuoden 2023 alussa järjestetty MERICS-tutkimusinstituutin Kiina-ennustetapahtuma alkoi huomattavan herättelevällä sanomalla: ”Harvoin olemme nähneet Kiinaa näin suurien haasteiden keskellä.” EU-alueen johtaviin Kiina-tutkimusinstituutteihin kuuluva MERICS listasi tuolloin tulevan vuoden haasteiksi erityisesti koronaviruspandemian luoman terveyskriisin, talouskasvuun liittyvät epävarmuudet ja Ukrainan sodan myötä syntyneen vaikean kansainvälisen tilanteen. Tapahtuman puheenvuorot kiinnittivät lisäksi huomiota tärkeisiin epävarmuustekijöihin, jotka liittyvät valtaosin Kiinan talouteen ja sisäiseen kehitykseen. 

Vuoden aikana taloudessa koettiin turbulenssia, kun kiinteistösektorilla nähtiin konkursseja ja ulkomaiset investoinnit vähenivät. Taloudelliset vaikeudet heijastuivat myös puolueen toimintaan, sillä loppuvuodesta jäi ensi kertaa historiassa pitämättä puolueen keskuskomitean kolmas täysistunto, jossa on perinteisesti linjattu seuraavien vuosien tärkeimmät talouspolitiikkaa ja -uudistuksia koskevat päätökset. 

Talousongelmien ja sisäpolittisten haasteiden keskellä Kiinan johto jatkoi kuitenkin tiiviisti pitkän ajan prioriteetteihinsa panostamista. Näiden prioriteettien alla Kiina pyrkii saavuttamaan seuraavien vuosikymmenten aikana ainakin johtavan teknologisen valtion aseman, yhdistämään Taiwanin Kiinaan ja nousemaan sotilaalliseksi suurvallaksi vuoteen 2049 mennessä. Suurvaltakilpailun kiristyessä ja talouskasvuun liittyvien epävarmuuksien myötä näiden tavoitteiden saavuttaminen on käynyt kuitenkin yhä haastavammaksi. Samalla Kiinan johdon viimeaikaiset toimet osoittavat myös, että sillä on talouskasvun vauhdittamisen ohella yhä suurempi määrä muita prioriteetteja, joista se ei ole valmis tinkimään. 


Talouskasvu ei ole Kiinan ainoa prioriteetti

Kiinan talouden alkuvuosi on ollut haastava. Sijoittajien epäluottamus tulevaan on heijastunut markkinoilla, ja pitkän ajan talouskasvun näkymät ovat olleet epävarmoja. Viimeaikaiset kiinteistö- ja osakemarkkinoiden ongelmat sekä deflaatiopaineet ovat pahentaneet tilannetta. Nämä haasteet eivät ole johtuneet pelkästään lyhyen aikavälin vaihteluista, vaan myös talouden pitkäaikaisista rakenteellisista ongelmista, joita Kiinan hallinto ei ole pystynyt korjaamaan. 

Kiinan talouden rakenteelliset haasteet, kuten väestön nopea ikääntyminen ja paikallishallintojen nopeasti kasvava velka, ovat olleet tiedossa jo pitkään. Nämä haasteet ovat viime vuosina kuitenkin vaikuttaneet voimakkaammin talouden yleiskuvaan. Koronaviruspandemia velkaannutti merkittävästi paikallishallintoja, ja Kiinan väestömäärä on myös laskenut ennakoitua aikaisemmin ja nopeammin. Myös koronapandemian jälkeinen ennakoitua heikompi kulutuskysyntä on osittain hidastanut talouskasvua. Tällä hetkellä tilanne vaikuttaa hitaasti menevän parempaan suuntaan, mutta riskejä on vielä paljon ilmassa. 

Kiinan mahdollista talouskasvun hidastumista ja siihen liittyviä vaikutuksia onkin viime aikoina spekuloitu paljon, sillä maa on tähän asti pystynyt pitkälti välttymään suuremmilta talousongelmilta. Pitkän ajan ennusteet niin maan taloudellisen kasvun kuin myös poliittisen vaikutusvallan kasvun kehityksen osalta ovatkin olleet hyvin vahvasti Kiinalle myönteisiä. Talouskasvun on nähty olevan vahvasti kytköksissä myös Kiinan kommunistisen puolueen legitimiteettiin. 

Viime vuosien talouspoliittiset toimet Kiinassa ovatkin talouskasvun mahdollistamisen lisäksi myös pyrkineet turvallistamaan ja suojelemaan talouskehitystä ulkoisten tekijöiden ja globaalin tilanteen epävakauksilta. Xi Jinpingin toimesta talouspolitiikan ohjaavaksi periaatteeksi on esimerkiksi nostettu ajatus kaksoiskierrosta, jossa talouden ajatellaan koostuvan kahdesta toisistaan riippuvaisesta kierrosta: sisäisestä ja ulkoisesta. Näistä ensimmäisen vahvistaminen on viime vuosina ollut prioriteetti, mikä on tarkoittanut sitä, että maassa on pyritty vähentämään riippuvuutta kansainvälisistä markkinoista, yrityksistä ja teknologiasta.

Viime vuosien talouspoliittiset toimet Kiinassa ovatkin talouskasvun mahdollistamisen lisäksi myös pyrkineet turvallistamaan ja suojelemaan talouskehitystä ulkoisten tekijöiden ja globaalin tilanteen epävakauksilta. Klikkaa twiitataksesi!

Samanaikaisesti geopoliittisen tilanteen kiristyminen on myös vaikuttanut yhä enemmän Kiinan talousympäristöön. Monet suuryritykset ovat maailmantilanteen muutoksen vuoksi uudelleenarvioineet tuotantoketjujaan ja vähentäneet riippuvuuttaan Kiinasta sekä investointejaan sinne. Tällä on oma merkityksensä, sillä viimeisten vuosikymmenten aikana Kiina on hyötynyt valtavasti globalisaatiosta ja sen tuomista mahdollisuuksista. Tämänkaltaisten kehityskulkujen vahvistuminen ja pitkäaikainen jatkuminen muuttaisivat merkittävästi Kiinan talousympäristöä, sillä Kiinan talous on hyötynyt suuresti ulkomaisten yritysten sijoituksista, ja osa talouskasvusta on ollut niistä riippuvaista.

Vaikka talouskasvun rinnalle on tullut viime vuosina joukko kilpailevia tavoitteita ja prioriteetteja, talouskasvun turvaaminen on silti Kiinan johdolle erittäin tärkeää sisäpoliittisten paineiden vuoksi. Heikon kasvun riskinä on yleisen tyytymättömyyden kasvu ja uskon menetys sekä puolueen johtoon että Xi Jinpingin muihin tavoitteisiin. Viime kuukausien toimet ja viestit hallinnon puolelta kuitenkin osoittavat, että keskushallinnon ohjausta painottava linja tulee todennäköisesti jatkumaan, eikä suurempaa kontrollien höllennystä liene luvassa. Samalla tämä luo paineita juuri maan poliittiselle johdolle ja Xi Jinpingille onnistua mahdollisissa tulevissa uudistuksissa ja pitkän ajan talouspoliittisten päätösten tekemisessä.

Strategisen kilpailun paineet

Kiinan johdon pitkän ajan muut akuutit huolet liittyvät tällä hetkellä erityisesti suurvaltakilpailuun, mikä linkittyy läheisesti maan pitkän ajan tavoitteiden saavuttamiseen. Maan on kyettävä kuromaan kiinni Yhdysvaltojen ja lännen teknologinen, taloudellinen ja sotilaallinen etumatka, jos se mielii nousta seuraavien vuosikymmenten aikana johtavaksi suurvallaksi. Näiden osalta on viime vuosina noussut paljon keskustelua siitä, kuinka todennäköiseltä Kiinan nousu eri strategisilla osa-alueilla vaikuttaa tämänhetkisen tilanteen valossa. 

Yhdeksi Kiinan pitkän aikavälin tärkeimmistä tavoitteista on Xi Jinpingin aikakaudella noussut  asevoimien modernisointi, jonka Xi on vuosien mittaan korostanut useissa yhteyksissä olevan Kiinan kommunistisen puolueen keskeinen tavoite. Vahvojen asevoimien kehittäminen on kytketty Xi Jinpingin toimesta osaksi laajempaa tavoitetta toteuttaa kansallinen uudelleenherääminen, joka tekisi Kiinasta maailman johtavan valtion vuoteen 2049 mennessä.

Asevoimien modernisoinnin tavoite on kytkeytynyt olennaisesti mahdollisiin tulevaisuuden konflikteihin Kiinan lähiympäristössä, varsinkin Etelä-Kiinan meren, Taiwanin ja Korean niemimaan lähimaastossa ja Intian kanssa kiistellyillä eteläisillä raja-alueilla. Kiinan johdon lausunnoista heijastuukin, että he näkevät maan strategisen ympäristön muuttuneen perustavanlaatuisesti ja että länsimaat Yhdysvaltojen johdolla ovat pyrkineet rajoittamaan maan nousua ja kehitystä. Kilpailu on Kiinan tulkinnan mukaan kiihtynyt ja ajautunut uralle, jossa on odotettavissa, että erilaiset shokit ja maiden välinen kilpailu tulevat vaikuttamaan Kiinan kehitykseen ja mahdollisesti luomaan konflikteja myös tulevaisuudessa.

Asevoimien suhteen Kiinalla on tarve kehittää erityisesti eri puolustushaarojen välistä yhteistoimintaa ja varustelun tasoa, jotta se voisi tarvittaessa kyetä ”sotimaan ja voittamaan sotia” myös Yhdysvaltojen kaltaisia vastustajia vastaan. Klikkaa twiitataksesi!

Asevoimien suhteen Kiinalla on tarve kehittää erityisesti eri puolustushaarojen välistä yhteistoimintaa ja varustelun tasoa, jotta se voisi tarvittaessa kyetä ”sotimaan ja voittamaan sotia” myös Yhdysvaltojen kaltaisia vastustajia vastaan. Kilpailu Yhdysvaltojen kanssa edellyttää kuitenkin entistä suurempia panostuksia, sillä Kiina on monilla osa-alueilla, kuten teknologiakomponenttien ja asevoimien saralla, vielä merkittävästi jäljessä Yhdysvaltoja.

Alueellisesti Kiinan tavoitteet valtansa kasvattamiseksi ovat myös yhä enemmän ristiriidassa monien alueellisten toimijoiden, kuten Japanin, ASEAN-maiden ja Yhdysvaltojen, kanssa. Tilanne esimerkiksi Etelä-Kiinan merellä ja Taiwanin ympäristössä onkin viime vuosien aikana kiristynyt, sillä erilaiset selkkaukset alueella esimerkiksi Filippiinien, Vietnamin ja Yhdysvaltojen kanssa ovat yleistyneet. Kiinan näkökulmasta Etelä-Kiinan meren alue on kuitenkin sille strategisesti elintärkeä ja olennaisesti kytköksissä maan pitkän aikavälin tavoitteisiin talouden, sotilaallisen varautumisen ja politiikan suhteen. Tämän vuoksi Kiina on ainakin tällä hetkellä vain rajoitetusti valmis tekemään kompromisseja kiisteltyjen alueiden ja omien tavoitteidensa suhteen. 

Samalla aluekiistojen ja Kiinan sotilaallisen vahvistumisen aiheuttamat huolenaiheet muokkaavat nopeasti myös Aasian alueen strategista karttaa. Varsinkin Yhdysvallat on aktiivisesti pyrkinyt rakentamaan ja vahvistamaan liittolaissuhteitaan useiden alueen keskeisten toimijoiden kanssa. Kiinalle pitkäaikainen pelko on saarretuksi joutuminen, minkä vuoksi sen tulee pystyä vahvistamaan asemaansa omassa naapurustossaan ja lyödä kiiloja alueella vahvistuvien liittolaissuhteiden väliin. 


Jatkuvuus ja pysyvyys

Kiihtyvä strateginen kilpailu luo Kiinalle paineita ja kiirettä saavuttaa sekä ylittää maan keskipitkän aikavälin tavoitteet. Tämän vuoksi se pyrkii nyt ottamaan suurempaa roolia useilla kansainvälisillä politiikan alueilla ja panostamaan vahvasti myös asevoimiensa modernisointiin. Näiden toimien kautta Kiina pyrkii entistä voimakkaammin turvaamaan omia intressejään ja vastustamaan Yhdysvaltojen hegemoniaa sekä vastaamaan Yhdysvaltojen alueellisten liittolaissuhteiden vahvistumiseen. 

Yksi Kiinan suurista haasteista on kuitenkin se, että sen tavoitteet, ongelmat ja kehityskulut ovat yhä tiiviimmin kytköksissä muihin maantieteellisiin alueisiin ja toimijoihin. Klikkaa twiitataksesi!

Maaliskuun alussa päättyneet Kiinan kansankongressin ja Kiinan kansan neuvoa-antavan poliittisen kongressin kaksoiskokoukset indikoivat myös, että Xi Jinpingin ajaman korkealaatuisen talouskasvun, teknologiakehityksen, asevoimien modernisaation ja diplomatian vahvistaminen tulevat jatkumaan prioriteetteina ainakin keskipitkällä aikavälillä. Poliittiset kokoukset antavat kuitenkin vain rajoitetun kuvan siitä, kuinka Kiinan nykyiset poliittiset linjat tulevat todellisuudessa jatkumaan. Monet tekijät, kuten taloushaasteet, konfliktit ja odottamattomat kriisit, voivat lähitulevaisuudessa vaikuttaa Kiinan tulevaisuuteen. 

Tämän tiedostaen Kiina valmistautuu nyt entistä tiukemmin epävakaaseen maailmantilanteeseen ja odottamattomiin tapahtumiin. Yksi Kiinan suurista haasteista on kuitenkin se, että sen tavoitteet, ongelmat ja kehityskulut ovat yhä tiiviimmin kytköksissä muihin maantieteellisiin alueisiin ja toimijoihin. Vaikka Kiina pyrkisikin esimerkiksi suojelemaan talouttaan geopoliittisten tilanteiden nopeilta muutoksilta ja haastamaan Yhdysvaltoja monilla eri strategisilla alueilla, se ei täysin tähän vielä kykene. Tältä osin Kiinan johto on nyt ennennäkemättömän haastavassa tilanteessa, sillä seuraavien vuosien toimilla ja päätöksillä on suuri merkitys sille, pystyykö maa saavuttamaan asettamansa tavoitteet.

Kirjoittaja: Sasu Katajamäki
Editointi: Eero Tuorila
Kielenhuolto: Anna Kananen