Ovatko koronarajoitukset totalitaristinen painajainen vai tarpeen vaatimia tarkasti rajattuja rajoitustoimia pandemiasta selviämiseksi? Kun Euroopassa alkaa vihdoin näkyä valoa tunnelin päässä, on viimeistään aika tarkastella tilannetta demokratian suhteen. Kuinka kovalla kädellä eri maissa – varsinkin Euroopassa – sellaisia perusoikeuksia kuin kokoontumis- ja julkaisuvapautta on rajoitettu sekä demokraattista vallanjakoa keskitetty keskushallinnolle? Tilastojen mukaan vuonna 2020 moninkertaisesti enemmän kuin edeltävänä vuonna.

Erilaiset demokratian ja kansalaisvapauksien tasoa ja toteutumista seuraavat mittarit ovat näyttäneet jo pitkän aikaa samaan suuntaan: demokratia sekä kansalaisvapaudet ovat heikentyneet tasaisesti 2000-luvun alkuvuosista niin Euroopassa kuin muualla maailmassa. Siinä missä laskeva trendi on maanosien ja maailman tasolla ollut hidasta ja ennakoitavaa, näkyy pandemiavuoden 2020 hyppäys aikasarjassa isompana vapauksien laskuna sekä poliittisten oikeuksien heikentymisenä.

Maailman demokraattisuuden astetta on seurattu erilaisin indeksein jo vuosikymmeniä. Tunnetuimpia lienevät The Economist -lehden emoyhtiön omistaman Economist Intelligence Unitin Democracy Index, sekä yhdysvaltalainen kansalaisjärjestö Freedom Housen Freedom in the World. Molemmat indeksit mittaavat tahollaan demokratian toteutumista eri valtioissa, esimerkiksi poliittisten oikeuksien toteutumista kuten osallistumisen helppoutta ja hallinnon vastuullisuutta, kansalaisvapauksia ja yhteiskunnan moniäänisyyttä.

Pandemia kansalaisvapauksien murentajana

Economist Intelligence Unitin tämänvuotisessa Democracy Index -raportissa todetaan, että näin laajaa ja maailmanlaajuista rauhanajan poikkeustilannetta ei ole juuri koskaan ennen nähty. Viime vuosikymmenen puolella demokratian toteutumista mittaavien indeksien hidas laskeva trendi oli enimmäkseen yhdistettävissä kansalaisten luottamuksen vähenemiseen ja tyytymättömyyteen instituutioita kohtaan. Sen sijaan viimeaikainen nopeampi pudotus johtuu selkeämmin erityisesti hallintojen rajoitustoimenpiteistä.

Ei ole ihme, että demokratian taso on lukuisien mittareiden mukaan heikentynyt pandemian aikana. Valtiot ympäri maailman ovat kiristäneet liikkumisvapauksia, rajoittaneet ja jopa estäneet elinkeinon harjoittamisen sekä siirtäneet vaaleja. Vaikka suuri enemmistö on varmasti hyväksynyt pandemiarajoitukset, eivät rajoitusten vaikutukset ole näkyneet tilastoissa ainakaan positiivisesti.

Samanlaisiin teemoihin kiinnitti huomiota alkuvuodesta ilmestynyt Freedom Housen Freedom in the World -raportti, joka  korostaa muun muassa sitä, kuinka Unkarissa pandemian varjolla keskitettiin valtaa ja pienennettiin opposition hallitsemien kuntien rahallista tukea. Unkari siirtyi vuoden 2020 keväällä muutamaksi kuukaudeksi poikkeustilaan, jossa maan pääministeri Viktor Orbán kykeni hallitsemaan pelkkien asetusten välityksellä ilman että parlamentti käsittelee asiaa. Myös Suomessa – jossa pandemianhoito on saksalaisen Der Spiegel -lehden rankingin mukaan onnistunut parhaiten maailmassa – on rajoitettu muun muassa elinkeinovapautta, joskin raskaammilta toimenpiteiltä on ainakin toistaiseksi vältytty.

Ristiriitaisia signaaleja: luottamus demokratiaan noussut sen laadun heikentymisestä huolimatta

Rajoituksista ja demokratian rapauttamisesta huolimatta kansalaisten luottamus valtaapitäviin ja maan hallintoon on Pew Researchin laajan kyselytutkimuksen mukaan Euroopassa noussut huomattavasti vuodesta 2017. Äänestäjät Ranskassa ja Saksassa puoluekannasta riippumatta olivat kyselyn yhteydessä loppusyksystä 2020 sitä mieltä, että hallinto ajattelee heidän parastaan, minkä lisäksi he vastasivat olevansa tyytyväisiä demokratian toimintaan maassaan verrattuna kolmen vuoden takaiseen.

Löydös päti jokaisen suuremman puolueen kannattajien kohdalla, mukaan lukien laitaoikeistolaiset Kansallinen liittouma ja Vaihtoehto Saksalle -puolueet. Mainittujen puolueiden äänestäjien tyytyväisyys demokratian toimintaan maassaan oli kuitenkin Ranskassa hieman ja Saksassa selvästi alempi kuin muiden puolueiden äänestäjien. Molemmissa maissa tyytyväisyys laitaoikeistolaisten puolueiden äänestäjien joukossa ylsi noin puoleen vastaajista.

Rajoituksista ja demokratian rapauttamisesta huolimatta kansalaisten luottamus valtaapitäviin ja maan hallintoon Euroopassa on noussut huomattavasti vuodesta 2017. Klikkaa twiitataksesi!

Vaikka luottamuksen ja tyytyväisyyden vahvistumiskehityksien vertailukohta on ennen viruspandemiaa, on mennyt vuosi todennäköisesti kiihdyttänyt niitä. Onkin paradoksaalista, että samaan aikaan demokratian, poliittisten oikeuksien ja kansalaisvapauksien heiketessä ihmiset samoissa valtioissa kertovat luottavansa hallintoon ja olevansa tyytyväisiä demokratian toimintaan aiempaa enemmän näin vahvasti.

Selitystä ristiriitaiselta vaikuttaville kehityksille voi hakea erityisesti lipun ympärille kerääntymisen ilmiöstä. Politiikan tutkimuksen kirjallisuudessa sillä tarkoitetaan hallinnon lisääntynyttä kannatusta ja siihen kohdistuvaa luottamusta kriisitilanteessa. Yksinkertaistetusti sen mukaan ihmisten mielestä pienten ristiriitojen sivuun sysääminen on oikea toimintatapa, kun edessä on suurempi uhka. Näin ollen kriisitilanteessa demokraattisten oikeuksien ja vapauksien tosiasiallisesta heikentymisestä huolimatta voidaan havaita kasvanutta luottamusta hallintoon ja demokratian toimintaan.

Pohjimmiltaan ilmiö ja sen myötä kasvanut luottamus kytkeytyvät siihen, kuinka oikeutettuina kriisi ja täten sen kukistamiseksi tehdyt toimenpiteet nähdään. Kansalaiset ovat läpi Euroopan suhtautuneet rajoituksiin pääosin positiivisesti, joskin aihe on aiheuttanut jonkin verran kahtiajakoa sekä poliittisella kentällä että kansalaisissa. Juuri oikeutuksen kokemus on vahvasti yhteydessä luottamukseen, mikä selviää myös Pew Researchin syksyllä 2020 tehdystä kyselytutkimuksesta: kansalaiset, joiden mielestä hallinto on hoitanut koronaviruspandemian huonosti, ovat keskimäärin selvästi tyytymättömämpiä demokratian toimintaan maassaan ja luottavat vähemmän hallintoon.

Huolimatta siitä, mitä kansalaiset ajattelevat rajoitustoimien oikeutuksesta ja hyvyydestä, ne ovat joka tapauksessa heikentäneet demokratiaa, poliittisia oikeuksia ja kansalaisvapauksia. Demokratian tilaa mittaavat indikaattorit eivät ota moisia näkökohtia huomioon: demokratiaa ja kansalaisvapauksia rapauttavien toimien suosio ja hyväksyntä kun eivät vaikuta siihen, onko oikeuksia ja vapauksia heikennetty.

Demokratian alamäki jatkuu, ainakin hetkisen

Jo pitkän aikavälin laskevan trendin perusteella on todennäköistä, että eri demokratian, poliittisten oikeuksien ja kansalaisvapauksien mittarit laskevat myös ensi vuonna, kun toinen pandemiavuosi tulee päätökseen. Lasku voi olla jopa yhtä rajua kuin vuonna 2020: tartuntalukujen perusteella virus on iskenyt Euroopan valtioihin vuonna 2021 vähintään yhtä voimakkaasti kuin edellisenä vuonna. Ja toimenpiteet ovat olleet sen mukaisia, rajumpia kuin kuviteltiin olevan realistisia ennen pandemiaa.

Kuolemien määrä sitä vastoin on jäänyt Euroopassa edellisvuotta huomattavasti matalammalle tasolle. Julkinen tuki erilaisille rajoitustoimille onkin laskenut viime aikoina, etenkin kun vaikean sairastumisen todennäköisyys on rokotekattavuuden myötä laskenut Euroopassa. Voi siis olettaa, että ainakin demokraattiset ja kansan tuen varassa toimivat hallinnot luopuvat rajoituksista vähitellen, ja elämä palautuu pandemiaan edeltävään tilanteeseen. Esimerkiksi Tanskan hallinto on jo luopunut kaikista aiemmin asettamistaan rajoituksista rokotekattavuuden ylitettyä maassa 80 prosentin rajan. Muita Euroopan maita seuraa varmasti perässä.

Rajoitukset ovat heikentäneet demokratiaa, poliittisia oikeuksia ja kansalaisvapauksia huolimatta siitä, mitä kansalaiset ajattelevat niiden oikeutuksesta. Klikkaa twiitataksesi!

Samalla on ennakoitavissa, että luottamus hallintoon ja demokratian toimivuuteen kokee lähiaikoina kolauksen, kun normaali politiikan arki alkaa ja “pinnallisemmat” poliittiset kiistat nousevat jälleen esiin. Nykyisessä tilanteessa se on positiivinen merkki ja viestii, että kriisi on jäämässä taakse: politiikan arkisemmat kysymykset ovat jälleen nousemassa pinnalle. Ei ole enää tarvetta yhdistyä isommaksi koetun uhan edessä, vaan voi jälleen olla erimielisiä yhteiskunnan suunnan nyansseista.

Nähtäväksi jää, näyttävätkö erilaisten vapauksien ja demokratian tasoa mittaavat mittarit ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin positiivisia lukemia tulevaisuudessa. Kaikki ainekset ovat siihen olemassa, kun eurooppalaiset hallitukset alkavat purkaa demokratian ja kansalaisvapauksien rajoituksia ja näin kumoavat niitä toimia, jotka eniten aiheuttivat demokraattisuusindeksin laskua edeltävänä vuonna. Rajoitusten onnistunut purkaminen aikataulussa ja siten demokraattisten vapauksien paremmalle tolalle saattaminen onkin seuraava iso testi loppumattoman ongelmanratkaisun maailmassa.

Kirjoittaja: Julius Lehtinen

Editointi ja kommentointi: Sunna Kokkonen ja Eero Säynäjäkangas

Kielenhuolto: Hanna Lehto