Itsenäisyyspäivää vietetään tänä vuonna Covid 19 -pandemian johdosta kaikkea muuta kuin perinteisellä tavalla. Itsenäisyyspäivänä on korostetusti nostettu esille Suomen sotahistoria ja puolustusvoimien rooli yhteiskunnassa. Kansallinen puolustus ja turvallisuus ovat Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa keskustelussa usein toistuvia käsitteitä, mutta näin itsenäisyyspäivänä voi tarkastella myös niitä edeltävää käsitettä kansallinen.

Äkkiseltään voisi kuvitella, että Suomen puolustus on vasta hiljattain muuttunut kansallisesta aiempaa kansainvälisemmäksi – ikään kuin globalisaatio ja yhteiskunnan monikulttuuristuminen olisivat muka syrjäyttäneet myös puolustusasioissa aiemmin vallinneen yhtenäiskulttuurin. Suomen puolustus on silti aina ollut kansainvälisten mallien kautta kehitetty kansallinen ratkaisu. Suomen kansallista erityislaatuisuutta korostavat tulkinnat sivuuttavat sen faktan, että sotaoppia on alusta pitäen haettu ja saatu useilta ulkovalloilta.

Suomen puolustus on aina ollut kansainvälisten mallien kautta kehitetty kansallinen ratkaisu. Klikkaa twiitataksesi!

Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kylmän sodan jälkeisen aikakauden kulmakivinä ovat edelleen säilyneet koko maan puolustaminen, sotilaallinen liittoutumattomuus ja yleinen asevelvollisuus. Sotilasliittoihin kuulumattomana maana Suomen puolustus on periaatteessa kansallista, vaikka puolustuspolitiikka alkoi entistä enemmän kansainvälistyä kylmän sodan päättymisen myötä. Pitkään jatkuneen ja syventyneen Nato-yhteistyön myötä Suomi on joidenkin mielestä jo nyt de facto, vaikkei de jure Naton jäsen. Lisääntyvä pohjoismainen puolustusyhteistyö vie myös Suomea kauemmas sotilaallisesta liittoutumattomuudesta. Jo kylmän sodan aikana YYA-sopimus oli ongelmallinen Suomen puolueettomuuspolitiikalle, jota vahvan “kansallisen” puolustuksen oli tarkoitus tukea.

Oman aikansa “kansainvälistä puolustusyhteistyötä” oli Saksan sotilaallinen apu valkoisille Suomen sisällissodassa ja sittemmin toisessa maailmansodassa – sekä muu kansainvälinen yhteistyö maailmansotien välisenä aikana. Suomen sotajoukkoja komensi 1918 ja 1939-1945 melkein 30 vuotta Venäjän keisarikunnan armeijassa palvellut Mannerheim. Saksassa koulutettu jääkäriliike toi mukanaan omia menetelmiään Suomen asevoimiin.

Sotajoukkojen tuottamisen kansallisen kivijalan eli asevelvollisuuden juuret ovat yhtä lailla kansainväliset, vaikkakin Ruotsin vallan ajan ruotujakolaitos oli oma ominaispiirre. Moderni asevelvollisuus sai lähtölaukauksensa Ranskan suuresta vallankumouksesta. Suomen asevelvollisuuden kehityskaaressa esikuvana toimi 1800-luvulla preussilainen asevelvollisuus. Nykyisin mallia otetaan enemmän muista Pohjoismaista, kuten esimerkiksi yhteistupakokeilussa. Yhtenäiskulttuuria luova asevelvollisuus on alusta pitäen ollut kansainvälisesti kansallinen. Maanpuolustustahto on myös kansainvälinen käsite, mikä saattaa jäädä kansalliselta katseelta havaitsematta.

HX -hankkeen suhteen on vielä epäselvää, minkä ulkovallan hävittäjillä Suomen kansallista ilmatilaa jatkossa puolustetaan. Jo 1990-luvun alun yhdysvaltalaista teknologiaa edustaneet Hornet -hankinnat liittyivät transantlanttisen puolustuspoliittisen yhteyden vahvistamiseen. RK 62 -rynnäkkökivääri on tuttu jokaiselle varusmiespalveluksen suorittaneelle, ja tämä “kansallinen” ase kehitettiin maailmankuulun AK-47 -rynnäkkökiväärin pohjalta. Kalustohankintoja on tehty ja tehdään edelleen ulkomailta. Lisäksi kalustoa on kehitetty ulkomaalaisten mallien mukaisesti. Kansallista aseteknologista osaamista on toki löytynyt ja löytyy edelleen, mutta pelkästään sen varassa Suomen puolustus ei ole toiminut eikä toimi edelleen.

Suomen puolustuskyvyn taitoon, tahtoon ja välineisiin liittyvää kansallisuuden kyseenalaistamista voisi jatkaa lähes loputtomiin. Tarkastelun punaiseksi langaksi voi ottaa ajatuksen niiden sosiaalisesta olemuksesta eräänlaisena todellisuuden merkitysjärjestelmänä. Toisin sanoen puolustuksen ja turvallisuuden kansallisuutta ei pidä ottaa luonnonlakina vaan kielen kautta rakennettuna sosiaalisena mielikuvana sekä osana maailman tapahtumia.

Kotimaisten mansikoiden “kotimaisuus” on kyseenalaista, jos ne ilman ulkomaalaista kausityövoimaa jäävät pelloille. Suomalaisten design-tuotteiden suunnittelutyö saatetaan vielä tehdä Suomessa, mutta valmistustyö halpatyövoiman maissa. Moni Suomen kansallisista ikoneista ja symboleista on ollut kansainvälisten vaikutusten kansallinen synteesi. Suomen kansallisen puolustuksen ja turvallisuuden näennäinen kansallisuus ei ole täten vain puolustuksen vaan myös monen muun “kansallisen” ikonin, instituution tai muun ylpeyden aiheen sokea piste.

Kansallisuutta ei pidä ottaa luonnonlakina vaan kielen kautta rakennettuna sosiaalisena mielikuvana sekä osana maailman tapahtumia. Klikkaa twiitataksesi!

Puolustukseen ja turvallisuuteen liittyy vahva kansallis-identiteettinen lataus ja rooli yhtenäiskulttuurin rakentamisen historiallis-poliittisena pelinappulana. Tähän kansalliseen palapeliin ovat kansainväliset palat huonosti yhteensovitettavissa. Kyse voi olla myös yksinkertaisesti kyvyttömyydestä nähdä niin sanotusti metsä puilta. Kansainvälisyys piilee kaikkialla puolustuksen rakenteissa, mutta yksityiskohtia tuijottava kansallinen katse ei tätä havaitse.

Suomen puolustus ei ole ollut ennen eikä ole nykyisin 100-prosenttisesti kansallista, vaan sekoitus kansallisuutta ja kansainvälisyyttä. Täydellisen kansallisuuden tavoittelu ei välttämättä ylipäätänsä olisi itse puolustuskyvyn ja turvallisuuden tuottamisen kannalta optimaalista, sillä kansainvälisen työnjaon kautta voidaan saavuttaa ja on saavutettu huomattavia synergioita. Suomen “kansallisen” puolustuksen olemus on eräänlainen Schrödingerin kissa, jossa puolustus voi lähtökohtaisesti sekä paradoksaalisesti olla kansallinen ja kansainvälinen. Tämä on hyvä pitää mielessä, aiheuttaa sitten sotilaallisesti latautunut isänmaallisuus näin itsenäisyyspäivänä joko ihastusta tai puistatusta.

Suomen puolustus ei ole ollut ennen eikä ole nykyisin 100-prosenttisesti kansallista, vaan sekoitus kansallisuutta ja kansainvälisyyttä. Klikkaa twiitataksesi!