Demokraattien kärkiehdokkaat pyrkivät maksimoimaan medianäkyvyytensä määrän puolueen esivaaleissa, sillä medianäkyvyys ja kannatus kulkevat käsi kädessä. Näkyvyydellä on poikkeuksellisen suuri merkitys Yhdysvaltojen kaltaisessa vaalijärjestelmässä, jossa on pystyttävä tekemään omasta nimestään tunnettu koko liittovaltiossa ja saamaan riittävästi osavaltiokohtaisia valitsijamiehiä taakseen ehdokkuuden varmistamiseksi.  

Demokraattien esivaaleissa tukevassa johtoasemassa on tällä hetkellä entinen varapresidentti Joe Biden. Tämä käy ilmi muun muassa RealClearPoliticsin gallup-seurannasta, joka kokoaa yhteen useiden gallupien keskiarvon. Bidenin jälkeen toiseksi eniten kannatusta on senaattori Bernie Sandersilla, jonka jälkeen tulevat senaattori Elizabeth Warren sekä pormestari Pete Buttigieg, jonka kannatus on kasvanut selkeästi viimeisten kuukausien aikana. Näiden ehdokkaiden lisäksi artikkelissa tarkastellaan myös senaattori Kamala Harrisin medianäkyvyyden kehitystä, sillä hänen kannatuksensa ja näkyvyytensä medioissa oli suhteellisen korkealla kesän kahden väittelyn jälkeen. Heinäkuussa Harris oli korkeimmillaan toisella tai kolmannella sijalla kansallisissa gallupeissa ja hänet käsitettiin yhdeksi kärkiehdokkaaksi. Kesän jälkeen Harrisin kannatus kääntyi laskuun ja joulukuun alussa Harris ilmoittikin lopettavansa kampanjansa.

Medianäkyvyys syntyy aina kampanjan ulkopuolisen toimijan eli median kautta. Tämän vuoksi medioiden tuottamaan sisältöön on helpompi luottaa kuin vaikkapa ehdokkaan tai tämän tukijoiden tekemiin tv-mainoksiin. Medianäkyvyyden kautta ehdokas pystyy kasvattamaan omaa tunnettuuttaan, mikä auttaa äänestäjien vakuuttamisen lisäksi myös esimerkiksi varainkeruussa. Varainkeruulla taas on hyvin suuri merkitys Yhdysvaltojen vaaleissa, joissa käytetään poikkeuksellisen suuria summia rahaa. Rahalla voidaan muun muassa vaikuttaa äänestäjien mielipiteisiin mainosten kautta sekä ylläpitää suuria kampanjaorganisaatioita eri osavaltioissa. Demokraateilla varainkeruun tulos on myös yksi kriteereistä, jotka määrittelevät televisioitujen väittelyiden osallistujat.

Tässä artikkelissa esitetyt medianäkyvyyden tulokset on saatu Meltwaterin mediaseurantaohjelman avulla. Meltwaterin lähdekanta Yhdysvalloissa kattaa lähes kaiken CNN:n ja The Washington Postin kaltaisten suurimpien verkkomedioiden sekä pienempien paikallismedioiden verkkosivujen väliltä. Ohjelma tunnistaa artikkelit, joissa on mainittu määritellyt hakusanat. Tässä kirjoituksessa on tarkasteltu yhdysvaltalaisissa medioissa julkaistuja artikkeleita, joissa ehdokkaan nimi on toiminut tällaisena hakusanana. Artikkelin tarkasteluajanjaksona toimi 1.1. – 22.11.2019.

Joe Biden kiinnostaa mediaa eniten

Ehdokkaat ovat saaneet runsaasti medianäkyvyyttä. Joe Bidenin asema ennakkosuosikkina näkyy myös medianäkyvyyden määrässä. Biden on mainittu yhteensä 917 160 artikkelissa, mikä on enemmän kuin kenelläkään toisella ehdokkaalla. Vertailun vuoksi Bidenillakin on silti matkaa esimerkiksi presidentti Donald Trumpin synnyttämään medianäkyvyyteen, sillä Trump on mainittu yli kuudessa miljoonassa artikkelissa Yhdysvalloissa vuoden 2019 aikana.

Viiden kärkiehdokkaan näkyvyyttä vertailtaessa Bidenin osuus yhteenlasketusta kokonaisnäkyvyydestä eli share of voicesta on 31 prosenttia. Seuraavaksi eniten näkyvyyttä saanut ehdokas on Elizabeth Warren, jonka osuus kokonaisnäkyvyydestä on 22 prosenttia. Warren ja Bernie Sanders ovat näkyvyyden kanssa lähes tasoissa. Neljänneksi eniten näkyvyyttä on ollut Kamala Harrisilla, kun taas Pete Buttigiegilla on ollut selvästi muita vähemmän näkyvyyttä.

Artikkeleiden kokonaismäärät eivät kuitenkaan ole aina paras mahdollinen mittari, sillä tällöin mukaan lasketaan kaikki mahdolliset artikkelit, joissa ehdokkaan nimi on mainittu. Jos tarkastellaan ehdokkaiden näkyvyyttä vain niissä artikkeleissa, joissa heidät on mainittu otsikoissa, voidaan olla varmoja, että ehdokasta on käsitelty laajasti artikkelissa. Lisäksi moni äänestäjä lukee vain artikkelin otsikon, eikä vaivaudu lukemaan koko artikkelia, jolloin otsikkotason mainintojen merkitys korostuu.

Otsikkotason uutisoinnissa Bidenin johto kasvaa entisestään, sillä hänet on mainittu 226 036 artikkelin otsikossa, mikä vastaa 37 prosentin osuutta kokonaisnäkyvyydestä. Otsikkotasolla Warren ja Sanders ovat jälleen toinen ja kolmas, joskin heidän eronsa on hieman kasvanut kaikkeen uutisointiin verrattaessa. Harris ja Buttigieg ovat jälleen neljäs ja viides, mutta heidän eronsa on enää yhden prosenttiyksikön verran, kun kaikkia artikkeleita tarkasteltaessa ero oli yli viisi prosenttia.

 

Medianäkyvyyden ja kannatuksen välinen yhteys

Kun verrataan otsikkotason artikkeleiden määrää kansallisen tason kannatustasojen mittauksiin, huomataan selkeitä yhtäläisyyksiä. Joulukuun alussa RealClearPoliticsin gallup-seurannassa Joe Biden johti ja Elizabeth Warren oli pudonnut toiselta sijalta takaisin kolmanneksi Bernie Sandersin taakse. Pete Buttigieg oli noussut neljännelle sijalle ja Kamala Harrisin kannatus oli tippunut alle neljään prosenttiin usean muun ehdokkaan kanssa.

Selkein ero medianäkyvyyden ja kannatuksen välillä on Elizabeth Warrenin kannatustaan suurempi näkyvyys. Warrenin kannatus oli noussut koko vuoden 2019 ajan ennen laskuun kääntymistä lokakuun lopulla ja joissain kyselyissä Warren oli tuolloin jo ohittanut Bidenin. Yhtenä selityksenä suurelle mediahuomiolle onkin pidetty Warrenin nousua kärkiehdokkaaksi. Yleisellä tasolla voidaan todeta, että kasvanut medianäkyvyys johtaa myös kannatuksen nousuun, jos medianäkyvyyden syynä ei ole ollut suurta negatiivista asiakokonaisuutta. Jos kannatuksen nousun myötä ehdokas nousee myös aivan gallupien kärkeen, saattaa kasvanut mediahuomio saada aiempaa kriittisempiä sävyjä, kun media ja muut ehdokkaat tarkastelevat ehdokkaan ajatuksia entistä kriittisemmin. Tällöin kannatuksen kasvu saattaa pysähtyä tai kannatus saattaa kääntyä laskuun.

Selkein ero medianäkyvyyden ja kannatuksen välillä on Elizabeth Warrenin kannatustaan suurempi näkyvyys. Klikkaa twiitataksesi!

Warrenin vahvat esiintymiset televisioiduissa väittelyissä sekä hänen ehdotuksensa terveydenhuoltouudistuksesta ovat myös saaneet runsaasti huomiota mediassa. Tulevina kuukausina yleisö voi odottaa näkevänsä useampia artikkeleita myös South Bendin pormestari Pete Buttigiegista, jonka medianäkyvyys jatkanee kasvamistaan. Kasvu saattaa vaikuttaa hänen kannatukseensa Warrenin tavoin, mutta toisaalta kasvavalla mediahuomiolla voi olla myös positiivisia vaikutuksia suosioon. Warren on myös saattanut kärsiä odotetumpaa enemmän hänen terveydenhuoltouudistukseensa kohdistetusta kritiikistä.

Jos tarkastellaan ainoastaan elokuun jälkeisenä aikana syntynyttä medianäkyvyyttä, syntyy suurempia eroja ehdokkaiden välille. Bidenin osuus kokonaisnäkyvyydestä kasvaa, mutta samanaikaisesti kasvaa myös Warrenin näkyvyys. Sandersin medianäkyvyyden määrä on pienentynyt hieman, kun taas Pete Buttigieg on ohittanut Harrisin niin kokonaisnäkyvyydessä kuin otsikkotason uutisoinnissa. Harrisin näkyvyys siis laski hänen kannatuksensa kanssa.

Jos Bidenin otsikkotason medianäkyvyydestä rajataan pois kaikki artikkelit, joissa mainitaan Ukraina, muuttuvat voimasuhteet. Klikkaa twiitataksesi!

Joe Bidenista on kirjoitettu runsaasti artikkeleita, vaikka hänen johtonsa on kaventunut. Mikä on aiheuttanut Bidenin näkyvyyden määrän kasvun? Yhtenä syynä voidaan pitää Donald Trumpin Ukraina-kohua, joka syntyi, kun Trump halusi Ukrainan presidentin aloittavan tutkinnan Bidenista ja hänen pojastaan Hunter Bidenista. Jos Bidenin otsikkotason medianäkyvyydestä rajataan pois kaikki artikkelit, joissa mainitaan Ukraina, muuttuvat ehdokkaiden keskinäiset voimasuhteet merkittävästi. Tässä skenaariossa Elizabeth Warren nousee kärkeen medianäkyvyyden määrässä (36 prosenttia). Biden putoaa Sandersin seuraksi toiseen kategoriaan ja kolmannessa kategoriassa Buttigiegin ja Harrisin ero kasvaa entisestään.

Bidenilla negatiivista julkisuutta, Warrenilla suunnitelmia 

Kun tarkasteltavaa aineistoa rajataan tarkemmin, voidaan myös medianäkyvyyden sisältöihin kiinnittää enemmän huomiota. The Washington Post on edustava esimerkki yhdysvaltalaisesta mediasta ja se on lukijakunnaltaan yksi Yhdysvaltojen suurimpia medioita. Tämän vuoksi se soveltuu erinomaisesti ehdokkaiden näkyvyyden sisällön tarkasteluun. Ehdokkaiden järjestys otsikkotason artikkeleita tarkasteltaessa on tuttu: Biden selkeässä kärjessä ja hänen jälkeensä Warren sekä Sanders ja lopuksi Buttigieg sekä Harris lähellä toisiaan.

Bidenin medianäkyvyys on koostunut muita ehdokkaita enemmän negatiivisesti sävyttyneistä kokonaisuuksista. Klikkaa twiitataksesi!

Joe Biden on ollut kilpailijoitansa enemmän esillä mediassa ja hänen ilmoituksensa asettua ehdolle sai aikaan suurimman näkyvyyspiikin. Bidenin medianäkyvyys on kuitenkin koostunut muita ehdokkaita enemmän negatiivisesti sävyttyneistä kokonaisuuksista. Vielä huhtikuun alussa ennen kuin Biden asettui ehdolle, häntä kritisoitiin hänen tavastaan koskettaa fyysisesti toisia henkilöitä liian tuttavallisesti. Lisäksi Bidenin oma historia politiikassa on ollut esillä negatiivisissa yhteyksissä ja etenkin Bidenin yhteistyö rasististen senaattorien kanssa synnytti negatiivista näkyvyyttä. Kyseenalaista näkyvyyttä on syntynyt myös Trumpin Ukraina-skandaalin myötä, minkä ohella myös Bidenin korkea ikä (77 vuotta) on herättänyt keskustelua. Selkeimpiä positiivisia teemoja taas ovat olleet hänen korkea kannatuksensa sekä onnistunut varainkeruu. Äänestäjien mukaan Bidenin mahdollisuuksia vaaleissa Donald Trumpia vastaan pidetään parempina kuin muiden ehdokkaiden. Media ei kuitenkaan luonut tällaista kuvaa, vaikka se mainittiinkin yleisesti yhtenä suurimmista syistä korkean kannatuksen takana.

Elizabeth Warrenin medianäkyvyys on kasvanut vuoden edetessä. Positiivisimpia kokonaisuuksia ovat olleet hänen kannatuksensa kasvu ja väittelymenestys sekä hänen useiden suunnitelmiensa saama positiivinen huomio. Warrenin ”I have a plan for that” -lause onkin tullut tutuksi hänen kampanjansa seuraajille. Toisaalta samaan aikaan Warrenin suunnitelmat ovat saaneet myös runsaasti kritiikkiä, joissa niitä on arvosteltu muun muassa radikaaleiksi. Lisäksi niiden toteuttamiskelpoisuutta ja mahdollisia vaikutuksia on kyseenalaistettu. Warrenin kannatuksen kasvu on lisännyt yhä enemmän medianäkyvyyttä, mutta samaan aikaan artikkeleiden sävy on ollut kesän jälkeen aikaisempaa kriittisempi.

Bernie Sandersin medianäkyvyys on ollut koko vuoden ajan hyvin tasaista. Näkyvyyspiikkejä syntyy noin kuukauden välein ja ne liittyivät erilaisiin tapahtumiin, kuten ehdolle asettumiseen, väittelyihin, varainkeruuseen tai hänen sydänkohtaukseensa. Sandersiin yhdistetään monesti sosialismi ja hänen mahdollisuuksiaan pohditaan usein sen kautta. Hänen suunnitelmistaan etenkin terveydenhuoltouudistus sekä ilmastosuunnitelma ovat synnyttäneet huomattavaa medianäkyvyyttä. Lisäksi mediassa on pohdittu vuoden 2016 kampanjan vaikutuksia Sandersin uuteen kampanjaan sekä hänen yhtäläisyyksiään Elizabeth Warreniin.

Pete Buttigiegin medianäkyvyys on ollut sävyltään hyvin positiivista. Hänen onnistunut varainkeruunsa on ollut tasaisesti esillä mediassa, minkä lisäksi hänen kannatuksensa nousua Iowassa on käsitelty runsaasti marraskuussa. Yksi negatiivisempia teemoja on ollut South Bendissä tapahtunut ampumisvälikohtaus, jossa tummaihoinen aseeton mies menehtyi valkoihoisen poliisin ammuttua häntä.

Kamala Harrisin suurimmat näkyvyyspiikit liittyivät hänen erinomaiseen suoritukseensa kesäkuun tv-väittelyssä sekä hänen suunnitelmaansa terveydenhuollon uudistamiseksi heinäkuun lopulla. Kesän jälkeen Harrisin näkyvyys on ollut vähäisempää ja on vaikea sanoa kumpi tapahtui ensin, hänen kannatuksensa lasku vai medianäkyvyyden väheneminen.

Kaiken kaikkiaan medianäkyvyyden kautta muodostuu kiinnostava kuva demokraattien esivaalien tilanteesta. Joe Bidenin medianäkyvyys ja kannatus on ollut tasaista läpi vuoden. Elizabeth Warren on onnistunut erinomaisesti väittelyissä ja on tuonut ahkerasti omia uudistusehdotuksiaan esille. Tämän ansiosta hän on onnistunut synnyttämään runsaasti näkyvyyttä etenkin kesän jälkeen. Bernie Sandersin kampanja on ollut ikään kuin jatkumoa hänen neljän vuoden takaiselle kampanjalleen, sillä media on pitänyt esillä samoja kokonaisuuksia, jotka nostivat Sandersin kannatusta Hillary Clintonia vastaan aikaisemmin. South Bendin pormestari Pete Buttigieg on noussut mielipidemittauksissa, mikä on tuonut hänelle myös lisää medianäkyvyyttä. Buttigieg tullee kohtaamaan aikaisempaa enemmän kritiikkiä kannatuksen nousun myötä, mikä todennäköisesti lisää medianäkyvyyttä entisestään. Kannatus taas saattaa kehittyä kumpaan suuntaan tahansa riippuen hänen kyvystään puolustaa ehdokkuuttaan ja suunnitelmiaan.

Alkuvuodesta onkin kiinnostavaa seurata, miten kärkiehdokkaat pärjäävät kukin omien medianäkyvyyden haasteidensa parissa. Pystyykö Biden säilyttämään korkean kannatuksensa, vaikka on esillä muita negatiivisempien teemojen yhteydessä? Kykeneekö Bernie Sanders kasvattamaan kannatustaan sekä osuuttaan medianäkyvyydestä? Jatkuuko Elizabeth Warrenin nauttima kannatus vai kääntyykö kasvanut medianäkyvyys hänen kampanjaansa vastaan? Syntyykö Pete Buttigiegista kasvaneen kannatuksen myötä varteenotettava ehdokas taistelussa demokraattien presidenttiehdokkuudesta? Lisäksi myös New Yorkin entinen pormestari Michael Bloomberg sekä Massachusettsin entinen kuvernööri Deval Patrick ilmoittautuivat vielä marraskuussa mukaan kilpailuun. Miten media ja muut ehdokkaat ottavat heidän ehdokkuutensa vastaan?