Jaa

Lukuaika: 7 minuuttia
Voimalaitos ja päästöt

Kuva: Martin Snicer. Julkaistu Flickr-kuvapalvelussa CC BY 2.0 -lisenssillä.

Ilmastonmuutos on turvallisuusuhka, josta olisi tärkeä puhua niissä pöydissä, joissa globaalista turvallisuudesta päätetään. YK:n turvallisuusneuvosto ottikin ilmaston muutoksen agendalleen ensimmäisen kerran vuonna 2007. Ruotsi edisti kaudellaan 2017–2018 ilmastonmuutoksen vahvempaa ankkurointia turvallisuusneuvoston agendalle. Jää nähtäväksi, miten Ruotsin perintö vaikuttaa ja millaiseksi turvallisuusneuvoston rooli teemassa kehittyy.

Kansainvälinen ilmastonmuutoskeskustelu on murroksessa. Teema on kuluneella vuosikymmenellä levinnyt ympäristö- ja kehityskysymyksiä käsittelevistä pöydistä myös niihin, joissa päätetään rahoista ja turvallisuudesta.

Alan tutkijat ja asiantuntijat ovat lukeneet ilmastonmuutoksen laajan turvallisuuden pohdintoihin jo 2000-luvun alusta saakka. Tänä päivänä monet päättäjätkin ymmärtävät, että ilmastonmuutos on turvallisuusuhka.

Ilmastonmuutos pahentaa erityisesti jo olemassa olevia ja kyteviä uhkia. Se aiheuttaa jo nyt enemmän kuolemia kuin terrorismi, koska ilmastonmuutoksen takia sään ääri-ilmiöt, kuten tulvat, kuivuus ja metsäpalot, ovat lisääntyneet ja voimistuneet.

Ilmastonmuutos on ankkuroitunut myös YK:n turvallisuusneuvoston agendalle. Ruotsilla oli viimeisimmällä turvallisuusneuvostokaudellaan 2017–2018 keskeinen rooli siinä, että turvallisuusneuvostossa kehitettiin käsinkosketeltavia toimia ilmastonmuutoksen estämiseksi.

Ilmastonmuutos turvallisuusneuvoston keskusteluun vuonna 2007

Turvallisuusneuvoston keskusteluun ilmastonmuutos ja sen suhde rauhaan ja turvallisuuteen nousivat ensimmäisen kerran Britannian puheenjohtajuuskauden aikana vuonna 2007. Tuolloin turvallisuusneuvosto ei kuitenkaan tehnyt teemasta päätöksiä.

Ilmastonmuutoksen nousu turvallisuusneuvoston agendalle oli merkittävä askel. Turvallisuusneuvosto on YK:n vaikutusvaltaisin elin, jonka tehtävänä on kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen. Se käsittelee ajankohtaisia asioita, jotka uhkaavat tämän tehtävän toteutumista. Turvallisuusneuvostolla on laajat oikeudet päättää esimerkiksi kauppasaarroista ja rauhanturvaajien tai sotilaallisen voiman käytöstä tehtävän toteuttamisessa.

Ilmastonmuutoksen nousu turvallisuusneuvoston agendalle oli merkittävä askel.

Turvallisuusneuvostossa on 15 jäsentä. Näistä viisi eli Kiina, Ranska, Venäjä, Britannia ja Yhdysvallat ovat pysyviä, ja loput 10 kiertävää jäsentä valitaan kahden vuoden kaudeksi kerrallaan. Turvallisuusneuvoston puheenjohtajamaa vaihtuu kuukausittain. Pysyvillä jäsenillä on veto-oikeus, mutta sillä ei voi estää asioiden tuomista keskusteluun.

Puheista toimiin

Vuonna 2011, parin vuoden hiljaiselon jälkeen, turvallisuusneuvosto julkaisi jälleen ilmastonmuutosta käsittelevän puheenvuoron Saksan puheenjohtajakaudella. Keskustelu teemoista jatkui seuraavina vuosina erityisesti turvallisuusneuvoston epävirallisissa kokouksissa, mutta edelleen ilman toimintaan velvoittavia päätöksiä.

Vuonna 2017 puheet vaihtuivat toimintaan. Turvallisuusneuvosto julkaisi Britannian puheenjohtajakaudella Länsi-Afrikassa sijaitsevan Tšadjärven aluetta käsittelevän päätöslauselman, jossa tunnustetaan ilmastonmuutoksen vaikuttavan rauhan ja turvallisuuden tilanteeseen alueella.

Turvallisuusneuvosto peräänkuulutti päätöslauselmassa Tšadjärven alueelle kunnollista riskien arviointia ja -hallintaa. Samanlaista kieltä sisällytettiin sen jälkeen muihinkin päätöslauselmiin. Toteutus jäi kuitenkin ohueksi: esimerkiksi Tšadjärven päätöslauselman jälkeen julkaistu YK:n pääsihteerin raportti ei sisältänyt lainkaan mainintaa ilmastoriskeistä.

Ruotsi edisti ilmastonmuutoskeskustelua kaudellaan 2017–2018

Ruotsi nousi neljättä kertaa turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi kaudelle 2017–2018. Maa asetti ilmastonmuutoksen yhdeksi turvallisuusneuvostokautensa prioriteeteistä. Tämä edesauttoi Ruotsia saamaan jo turvallisuusneuvostokampanjassaan ääniä itselleen.

Ruotsi itse arvioi, että turvallisuusneuvosto pystyi sen toimikauden aikana yhdistämään ilmastonmuutoksen ja turvallisuuden useissa lausunnoissa ja päätöslauselmissa. Heinäkuussa 2018 Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström johti turvallisuusneuvostossa keskustelua ilmastoturvallisuusriskeistä ja turvallisuusneuvosto keskusteli asiasta ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2011.

Ilmastonmuutos aiheuttaa jo nyt enemmän kuolemia kuin terrorismi, koska ilmastonmuutoksen takia sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet.

Tutkimuksia tai ulkopuolisten arvioita Ruotsin kauden vaikuttavuudesta on kuitenkin vähän, jos ollenkaan. Ylipäätään turvallisuusneuvoston vaihtuvien jäsenmaiden kykyä vaikuttaa turvallisuusneuvoston agendaan ja päätöksiin on tutkittu vähän.

Valloilla on olettamus, että vaikutusvalta on pysyvillä jäsenmailla. Uusi tutkimus kuitenkin osoittaa, että vaihtuvatkin jäsenmaat voivat vaikuttaa neuvoston työhön. Maiden työn vaikuttavuus riippuu neljästä tekijästä: maiden nauttimasta arvovallasta, maan diplomaattien taidoista, vallitsevista poliittisista olosuhteista sekä virallisten ja epävirallisten vaikutusmekanismien käytöstä.

Ruotsin ollessa turvallisuusneuvostossa ilmastonmuutoksen teemassa kyllä edistyttiin. Ensinnäkin useat vaihtuvat jäsenvaltiot nostivat teemaa esiin keskusteluun. Lisäksi Saksa ja Nauru perustivat jäsenvaltioille ”Ilmasto ja turvallisuus” -nimisen ystäväryhmän, mikä kuvasi eri puolilla maailmaa olevien hallitusten lisääntyvää tukea.

Toiseksi YK:ssa perustettiin Ruotsin tuella ilmaston turvamekanismi. Sen tehtävänä on valmistella ilmastoriskien arvioita turvallisuusneuvostolle ja muille YK:n elimille. Mekanismi on ensimmäinen askel kohti kokonaisvaltaisia vastatoimia ilmastonmuutokseen liittyvissä turvallisuusriskeissä. Mekanismia tukee asiantuntijoita kolmesta YK-elimestä: YK:n kehitysohjelmasta, YK:n ympäristöohjelmasta ja YK:n sihteeristön poliittiselta osastolta.

Kolmanneksi Ruotsin aloitteesta YK:ssa perustettiin myös riippumaton asiantuntijaryhmä, joka käsittelee ilmastoon liittyviä turvallisuusriskejä.

Kaikki tämä edistyminen on kuitenkin osa laajempaa ilmastonmuutoksen käsittelyyn viime vuosina liittynyttä dynamiikkaa. Ruotsin kausi turvallisuusneuvostossa osui siis myös otolliseen aikaan. Poliittinen kiinnostus ilmastonmuutoksen käsittelyyn on kasvanut kansainvälisellä tasolla. Siitä voimme kiittää esimerkiksi ilmastonmuutosta käsittelevän tieteellisen tiedon kehittymistä. Kansainvälisen ilmastopaneelin eli IPCC:n raportti vuonna 2018 sai merkittävää kansainvälistä huomiota ja mahdollisesti osaltaan motivoi turvallisuusneuvostoakin.

Kuuluuko ilmastonmuutos turvallisuusneuvostolle?

Ruotsin aloittama työ jatkuu, vaikka maan turvallisuusneuvostokausi päättyi. Parhaillaan vaihtuvana jäsenenä toimiva Saksa on kutsunut Ruotsin esimerkkiä seuraten koolle riippumattoman asiantuntijaryhmän.

Saksa on myös ilmoittanut pyrkivänsä jatkamaan Ruotsin ponnisteluja laajemmin. Sitä ovat luvanneet myös Belgia ja Dominikaaninen tasavalta. Afrikkalaiset maat pyytänevät Etelä-Afrikkaa puolustamaan teemaa, koska kokevat ilmastonmuutoksen aiheuttaman paineen alueillaan.

Kaikesta edistyksestä huolimatta kysymys siitä, kuuluuko ilmastonmuutos turvallisuusneuvostolle on ilmassa. Useat turvallisuusneuvoston vaihtuvat jäsenet ja pysyvistäkin esimerkiksi Britannia ja Kiina tukevat ilmastonmuutosta turvallisuuskysymyksenä.

Toisaalta jotkut jäsenvaltiot, kuten Venäjä, suhtautuvat turvallisuusneuvoston rooliin varovaisesti. Ne katsovat, että neuvostolla ei ole tarvittavaa asiantuntemusta tai välineitä reagoida tehokkaasti ilmastoon liittyviin turvallisuusriskeihin. Epäilijät ovat myös kyseenalaistaneet turvallisuusneuvoston aseman aiheessa, koska pysyvinä jäseninä on maailman suurimpia kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajia.

Tietoisuus siitä, että turvallisuusneuvoston tehtävänä ei ole vain reagoida kriiseihin, vaan myös estää niiden syntymistä, kuitenkin kasvaa YK:n jäsenvaltioiden keskuudessa. Ilmastonmuutoksen torjunta on myös nykyisen YK:n pääsihteerin António Guterresin prioriteetti, ja se oli sitä myös hänen edeltäjälleen Ban Ki-moonille.

YK:n turvallisuusneuvoston tehtävänä ei ole vain reagoida kriiseihin, vaan myös estää niiden syntymistä.

Historiassa on esimerkkejä siitä, että turvallisuusneuvosto on onnistuneesti tuonut työhönsä uusia teemoja, kuten naisten aseman. Turvallisuusriskeillä ei tosin vielä ole selkeää institutionaalista kotia YK:n rauhan ja turvallisuuden kysymysten arkkitehtuurissa.

Suomen kannattaa hyödyntää Ruotsin kauden oppeja

Aika näyttää, millainen Ruotsin kauden perintö on: kehittyykö turvallisuusneuvoston rooli ilmastonmuutoksen käsittelyssä edelleen ja millaisia konkreettisiin toimenpiteisiin se johtaa? Tulokset riippuvat toki myös turvallisuusneuvoston yleisestä poliittisesta tilanteesta.

Suomessakin ilmastoturvallisuus on noussut poliittiselle agendalle. Tasavallan presidentin Sauli Niinistön mukaan ilmastonmuutoksen torjunta on myös turvallisuuspolitiikkaa. Puolustusvoimatkin sanoi viime vuonna ensimmäistä kertaa ääneen, että ilmastonmuutos on kansallinen turvallisuuskysymys, ja onpa se nostettu valtakunnallisten maanpuolustuskurssien opetukseen. Myös ulkoministeriö sisällyttää teeman kaikkiin vastuualueisiinsa.

Hyvä näin, sillä arktinen alue lämpenee nopeasti, mikä kiihdyttää jäätiköiden sulamista ja alueen luonnonvaroista kilpailua. Lisäksi inhimillinen turvallisuus Suomessa on uhattuna: esimerkiksi ruoan- ja energiantuotantoon kohdistuu paineita.

Hallitusohjelman mukaisesti Suomi pyrkii turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi vuosiksi 2029–2030. Tavoitteena on myös vahvistaa turvallisuusneuvoston asemaa kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden takaajana, sillä se on suomalaisten etu. Suomen kannattaa hyödyntää Ruotsin turvallisuusneuvostokauden oppeja sekä tukea ilmastonmuutoksen kaltaisen temaattisen turvallisuusuhan pitämistä turvallisuusneuvoston agendalla.

Hae
Generic filters
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in excerpt

Jaa